Hyppää pääsisältöön

Elektronisessa urheilussa mitataan tietokonepelaajien taidot

Kilpapelaaminen, eli elektroninen urheilu, yleistyi Suomessa huimaa vauhtia 2010-luvulla. Voiko kilpapelaamista pitää urheiluna siinä missä jalkapalloa tai jääkiekkoa?

Elektroninen urheilu, eli kilpapelaaminen, tulee englannin kielen sanasta e-sports. Kyseisessä urheilumuodossa tietokone- tai konsolipelaajat haastavat toinen toisiaan erinäisissä peleissä joko verkon välityksellä tai alan tapahtumissa.

Aamu-tv:ssä vierailleen alan asiantuntijan Pekka Aaltosen mukaan kilpapelaamisen ydin on se, että pelaaja vie taidon jossakin pelissä äärimmilleen ja kilpailee toisia pelaajia vastaan, joko yksin tai joukkueessa. Kaikkia pelejä ei kuitenkaan voida pitää elektroniseen urheiluun sopivina, vaan niihin liittyy useasti laajoja kokonaisuuksia ja tarkkoja strategioita. Peleistä pitää löytyä jonkinlainen tavoitehakuisuus, jotta siinä pystytään kilpailemaan.

Monet peleistä ovat joukkuepelejä. Hyvään joukkueeseen Counter-Strike -pelaaja Joona Leppäsen mukaan kuuluu pelaajia, jotka tietävät roolinsa ryhmässä ja tulevat toimeen keskenään. Joukkueen jäsenien tulee täydentää toinen toisiaan.

Elektroniseen urheiluun liittyy ammattimaisuutta aivan kuten moneen muuhunkin urheilulajiin. Isoimpien turnausten palkintoina on suuria rahapotteja. Pienemmät turnaukset ja kilpailut taas mahdollistavat esimerkiksi opiskelijoille taskurahan tienaamiseen. Ammatikseen pelaavat tekevät useasti myös erinäisiä sponsorisopimuksia yritysten kanssa. Sponsoreiden tuki on ammattipelaajille tärkeää, koska palkintorahoihin ei välttämättä päästä käsiksi joka turnauksesta.

Hyvältä kilpapelaajalta vaaditaan sorminäppäryyttä, hyviä refleksejä, pääkopan kuntoa ja kykyä suorittaa samanaikaisesti useita asioita.

Kilpapelaaminen on urheiluharrastus siinä missä jääkiekkokin

Ajankohtainen kakkonen kävi vierailemassa 18-vuotiaan kilpapelaajalupauksen Jonne Sotalan luona. Hänen "lajinsa" on Star Craft 2, joka on yksi suosituimmista elektronisen urheilun peleistä. Jonnen pelaajaura on poikinut hänelle jo rahallisiakin palkintoja.

Jonnen 14-vuotias veli, Joona Sotala, seuraa isoveljensä jalanjälkiä ja harrastaa myös kilpapelaamista. Veljekset pystyvät tukemaan toisiaan tarvittaessa ja harjoittelemaan keskenään. Vaikka pelaaminen vie paljon poikien ajasta, pitävät he silti tarkkaa huolta koulunkäynnistään.

Veljesten vanhemmat tukevat lastensa harrastusta. He pitävät kilpapelaamista urheiluna siinä missä muitakin lajeja, vaikka se ei välttämättä olekaan yhtä fyysistä kuin esimerkiksi jääkiekko. Perheen isä huolehtii kuitenkin, että pojat liikkuvat myös ulkona, eivätkä pelkästään istu näytön edessä. Vanhemmat käyvät poikien mukana kilpailuissa, joissa heidän mukaansa näkee yllättävän vähän muiden nuorten vanhempia. Perheen äidillä, Marja Sotalalla, onkin viesti pelaavien lasten vanhemmille:

"Ennakkoluulottomasti mukaan katsomaan missä nuoret liikkuu. Mennään sinne nuorten maailman mukaan, koska tää on muuttuva maailma."

Teksti: Pasi Lehtola

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto