Hyppää pääsisältöön

Elektronisessa urheilussa mitataan tietokonepelaajien taidot

Kilpapelaaminen, eli elektroninen urheilu, yleistyi Suomessa huimaa vauhtia 2010-luvulla. Voiko kilpapelaamista pitää urheiluna siinä missä jalkapalloa tai jääkiekkoa?

Elektroninen urheilu, eli kilpapelaaminen, tulee englannin kielen sanasta e-sports. Kyseisessä urheilumuodossa tietokone- tai konsolipelaajat haastavat toinen toisiaan erinäisissä peleissä joko verkon välityksellä tai alan tapahtumissa.

Aamu-tv:ssä vierailleen alan asiantuntijan Pekka Aaltosen mukaan kilpapelaamisen ydin on se, että pelaaja vie taidon jossakin pelissä äärimmilleen ja kilpailee toisia pelaajia vastaan, joko yksin tai joukkueessa. Kaikkia pelejä ei kuitenkaan voida pitää elektroniseen urheiluun sopivina, vaan niihin liittyy useasti laajoja kokonaisuuksia ja tarkkoja strategioita. Peleistä pitää löytyä jonkinlainen tavoitehakuisuus, jotta siinä pystytään kilpailemaan.

Monet peleistä ovat joukkuepelejä. Hyvään joukkueeseen Counter-Strike -pelaaja Joona Leppäsen mukaan kuuluu pelaajia, jotka tietävät roolinsa ryhmässä ja tulevat toimeen keskenään. Joukkueen jäsenien tulee täydentää toinen toisiaan.

Elektroniseen urheiluun liittyy ammattimaisuutta aivan kuten moneen muuhunkin urheilulajiin. Isoimpien turnausten palkintoina on suuria rahapotteja. Pienemmät turnaukset ja kilpailut taas mahdollistavat esimerkiksi opiskelijoille taskurahan tienaamiseen. Ammatikseen pelaavat tekevät useasti myös erinäisiä sponsorisopimuksia yritysten kanssa. Sponsoreiden tuki on ammattipelaajille tärkeää, koska palkintorahoihin ei välttämättä päästä käsiksi joka turnauksesta.

Hyvältä kilpapelaajalta vaaditaan sorminäppäryyttä, hyviä refleksejä, pääkopan kuntoa ja kykyä suorittaa samanaikaisesti useita asioita.

Kilpapelaaminen on urheiluharrastus siinä missä jääkiekkokin

Ajankohtainen kakkonen kävi vierailemassa 18-vuotiaan kilpapelaajalupauksen Jonne Sotalan luona. Hänen "lajinsa" on Star Craft 2, joka on yksi suosituimmista elektronisen urheilun peleistä. Jonnen pelaajaura on poikinut hänelle jo rahallisiakin palkintoja.

Jonnen 14-vuotias veli, Joona Sotala, seuraa isoveljensä jalanjälkiä ja harrastaa myös kilpapelaamista. Veljekset pystyvät tukemaan toisiaan tarvittaessa ja harjoittelemaan keskenään. Vaikka pelaaminen vie paljon poikien ajasta, pitävät he silti tarkkaa huolta koulunkäynnistään.

Veljesten vanhemmat tukevat lastensa harrastusta. He pitävät kilpapelaamista urheiluna siinä missä muitakin lajeja, vaikka se ei välttämättä olekaan yhtä fyysistä kuin esimerkiksi jääkiekko. Perheen isä huolehtii kuitenkin, että pojat liikkuvat myös ulkona, eivätkä pelkästään istu näytön edessä. Vanhemmat käyvät poikien mukana kilpailuissa, joissa heidän mukaansa näkee yllättävän vähän muiden nuorten vanhempia. Perheen äidillä, Marja Sotalalla, onkin viesti pelaavien lasten vanhemmille:

"Ennakkoluulottomasti mukaan katsomaan missä nuoret liikkuu. Mennään sinne nuorten maailman mukaan, koska tää on muuttuva maailma."

Teksti: Pasi Lehtola

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.