Hyppää pääsisältöön

Paperitehdas vei Suomen, Argentiinan ja Uruguayn diplomaattiseen kiistaan

Vuonna 2007 valmistui suomalaisen Botnian paperitehdas Fray Bentosin kaupunkiin, Uruguayhin. Fray Bentos sijaitsee Uruguayn ja Argentiinan rajan piirtävän valtavan Uruguay-joen rannalla. Argentiinalaisissa heräsi pelko: mitä jos eurooppalainen tehdas tuhoaisi heidän luontonsa ja elinkeinonsa bisneksellään?

Taloudellinen kriisi syventyi diplomaattiseksi jo ennen tehtaan valmistumista. Kiistassa oli pohjimmiltaan kyse Uruguayn ja Argentiinan välisestä rajajokisopimuksesta. Sopimus velvoitti maat konsultoimaan toista, mikäli on uhka, että vesistö saastuu tai liikenne vaarantuu joella. Argentiina koki, että Uruguay oli rikkonut tätä sopiessaan sellutehtaan rakentamisesta.

Ulkolinjan dokumentti Sellupelkoa rajajoella vuodelta 2005 kertoo argentiinalaisten peloista ja tunteesta, että tässäkin on vain kyse eurooppalaisesta kolonialismista. Se kertoo myös uruguaylaisten tunteesta, että argentiinalaiset ovat vain kateellisia köyhemmille naapureilleen uudesta tehtaasta ja sen tuomista mahdollisuuksista.

Faktat ja niiden paikkansapitävyys vaihtelevat riippuen kenen kanssa aiheesta puhuu. Argentiinalaisten tehdaspelko tiivistyy rajajoen tuntumassa olevassa Qualequaychun kaupungissa. Siellä kadut, autot ja jopa ihmiset on peitetty vaatimukseen "No a las papeleras" – ei paperitehtaille.

Alueen asukkaat tekivät Botnian ja espanjalaisen Encen tehtaiden vastustamisesta kansanliikkeen, jonka pääprotestitapa oli sulkea rajajoen ylittävä silta. Kansanliike sai pontta presidentinvaaleihin valmistautuvalta presidentiltä Nestor Kirchneriltä, joka tuki heidän vaatimuksiaan.

Suomalaista siirtomaasymboliikkaa

Silminnäkijä: Viattomuuden loppu -ohjelmassa toimittaja Kari Mokko kertoo, kuinka pian tehtaan ja Botnian vastustaminen muuttui koko Suomen vastustamiseksi ja mustamaalaamiseksi. Suomea pilkattiin lentolehtisissä ja banderolleissa. Tehtaiden vastainen kansanliike levitti myös väärää tietoa tehtaan toiminnasta, väittäen että tehtaan aiheuttamat happosateet lopettavat alueen maanviljelyn. Liikkeen mukaan tehdas saastuttaisi kaiken sadan kilometrin säteellä ja astma- ja elinsiirtopotilaiden olisi muutettava pois alueelta.

"Suomi on meille siirtomaa-ajattelun symboli. Kun Suomi tuo tänne tehtaan, jota kukaan ei pyytänyt, se on kolonialismin symboli", sanoi aktivisti Ruben Saboulard.

Paitsi että Uruguay pyysi. Fray Bentosin alue oli aikoinaan elänyt lihanviennistä. Sitten vienti oli lopahtanut ja alue kärsi suuresta työttömyydestä. Alueen poliitikot lobbasivat ankarasti saadakseen tehtaan juuri Fray Bentosiin ja Uruguay myönsi alueella jopa verovapauden tehtaan tuotteille.

Botniaa ei vastustettu Uruguayssa. Yksi syy tähän oli varmasti tiivis tiedottaminen ja yhteistyö, jota yhtiö teki maassa. Se oli vain unohtanut tehdä saman Argentiinassa, jonka rajalle tehdas nousi. A-studio vuodelta 2007 kertoi argentiinalaisten mielipahan johtuvan suureksi osaksi siitä, että yhtiö ei lainkaan etukäteen keskustellut rajajoen toisella puolella asuvien ihmisten kanssa. Tämä nähtiin myös syyksi siihen, miksi Suomen maine oli hetkellisesti mennyttä Argentiinassa.

"Sana Suomi tuo mieleen maan, jota arvostetaan laajalti, joka on sivistynyt, ja joka huolehtii ympäristöstä, mutta siis omastaan, ei meidän ympäristöstämme", kertoi argentiinalainen Ana Maria ja hänen kommenttinsa on ohjelmissa kuultavista lievimmästä päästä.

Eukalyptus houkuttelee metsäyhtiöitä

Mutta miksi Uruguay oli niin houkutteleva Botnialle? A-studio vuodelta 2006 selvitti, että kyse oli eukalyptuspuiden nopeasta kasvutahdista. Tehtaan puuviljelmät tuottivat moninkertaisesti puuta vaikkapa Suomen metsiin nähden. Tuolloin vuonna 2006 Uruguayssa oli istutettua metsää 700 000 hehtaaria, josta suurin osa eukalyptusta.

Vesa Toijosen toimittama Ulkolinja: Mikä suututti Argentiinan vuodelta 2006 kertoo voimistuneesta kansanliikkeestä, joka entisestään kohdisti vihaansa Suomen valtioon ja sen johtoon, presidentti Tarja Haloseen ja ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäkeen.

Tehdas vei myös Argentiinan ja Uruguayn välit äärimmäisen kireälle. Maat veivät toisiaan jatkuvasti kansainvälisiin tuomioistuimiin ja uhkasivat jopa jättää yhteisen talousliiton.

Mutta vaikka tilanne näytti diplomaattisesti uhkaavalta, rauhoitteli Argentiinan ulkoministeriön osastopäällikkö Raul Estrada tilannetta muistuttamalla, että maat ja niiden kansalaiset ovat tiukasti kiinni toisissaan.

"Välillä kipunat lentelevät, mutta oikeasti Argentiinalla ja Uruguaylla on kiinteät suhteet. Nähkääs, minun vaimoni on uruguaylainen, Uruguayn neuvottelijan isä taas on argentiinalainen, joten konfliktin mahdollisuus on rajallinen", hän naurahti.

Botnian tehdas valmistui vuoden 2007 syksyllä ja siirtyi UPM:n haltuun vuonna 2009. Se ei jäänyt ainoaksi suomalaiseksi paperitehtaaksi Uruguayssa. Vuonna 2011 Stora Enso rakensi yhdessä chileläisen Araucon kanssa Etelä-Amerikan suurimman sellusammon sadan kilometrin päähän aiemmasta tehtaasta.

Teksti: Juhana Säilynoja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto