Hyppää pääsisältöön

Siskonpedissä ilakoitiin äitiyden, kodin ja ydinperheen kustannuksella

Neljän naisnäyttelijän tähdittämän Siskonpeti-viihdesarjan näytteissä äiti joutuu pudotusuhan alle, vauveli on ilmetty julkkis, naapuri vaikenee merkitsevästi, asunnonhakija rakastuu valaisimeen ja bussipysäkillä setvitään, mitä ostospussukoihin oikein kätkeytyy.

Yle esitti Yellow Film & TV:n tuottaman Siskonpedin ensimmäisen 12-osaisen kauden keväällä 2014. Sarja yhdisteli sketsejä, standup-tyylisiä monologeja ja musiikkivideoita, jotka pohjautuivat suomalaisten naisartistien laulamiin kappaleisiin.

Siskonpedin päätähtinä esiintyivät Krisse Salminen, Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen ja Sanna Stellan. Kaartia täydensivät Joonas Nordman ja Jarkko Niemi. Ohjaajana oli Anna Dahlman, ja musiikista vastasi Katja Lappi.

Sarjan kolmannen jakson teemana oli koti. Siinä käydään asuntokaupoilla naisen kanssa, joka osaa erottaa oleellisen ja epäoleellisen.

Kaksi kanssaihmissketsiä käsittelee eristyneisyyttä tai sen puutetta: Pirjo kertoo, miksei muiden kodeissa pidä olla kuin kotonaan, ja kerrostalonaapuri suojautuu odottamattomalta kontaktiyritykseltä. Androgyyni kvartetti Hormony Sisters laulaa hajonneesta perheyhteydestä.

Niina Lahtisen vetämä Kotoiluohjelma antoi useammassakin jaksossa vinkkejä asumismiljöön piristämiseksi. Oheisessa näytteessä aiheina ovat mm. japanilaiset paperileijat/ ja muut joka kodin tarvekalut.

Siskonpedin perhejaksossa äiti haluaa omaa aikaa, nimittäin nettiaikaa. Toinen äiti joutuu kohtaamaan oman Kauhukeittiönsä. Raphenkisessä Pussit-videossa Janna Jaguar ja Pussinainen käyvät tiukkaa dialogia kaupan muovikassien sisällyksestä.

Äitiys oli aiheena sarjan yhdeksännessä jaksossa. Televisiosta-ehkä-tuttu vanhempi panee äiti-vauva-muskarissa kaiken peliin. Toinen äiti kilpailee pienokaisineen Lapseni näyttää julkkikselta -kisassa, eikä käy kiistäminen tenavan yhdennäköisyyttä monienkaan kuuluisuuksien kanssa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto