Hyppää pääsisältöön

Suomalaisen miehen suojamuuria murtamassa

”Anteeksi vaan tirehtöörit siellä kuvaruutua katsellessanne, kyllä te pakenette sitä tilannetta siellä kotona ja vaimoanne siihen työhön”. Pastori, tutkija, tohtori ja vaimo käyvät suomalaisen miehen suojamuurin kimppuun koittaen löytää syitä sulkeutuneisuuteen ja avautumisen avaimia ohjelmassa Lähimmäiset vuodelta 1972.

Helsingin kaupungin terveys- ja huoltotoimen tutkija Inkeri Benson muistuttaa heti ohjelman alussa, että ihmisten tyypittely on vaikeaa ja vaarallista. Ohjelmaan tulleiden runsaiden yhteydenottojen perusteella oli hänestä kuitenkin selvää, että moni koki kommunikaation suomalaisen miehen kanssa vaikeaksi.

Pakomatkalla uraputkessa tai pullon pohjalla

Tuntemattomana pysyttelevä nainen, kertoo haastattelussa kärsineensä miehensä sulkeutuneisuudesta pitkään. Naisen mukaan mies pystyi purkamaan mieltään keskustelemalla vain nautittuaan alkoholia. Vaimo myös huomasi, että hän oli kertonut miehelleen paljon itsestään, muttei tiennyt tästä juuri mitään. Ero tuli lopulta, kun kommunikaatiovaikeuksien lisäksi alkoi seurata runsasta alkoholin käyttöä, uskottomuutta ja henkistä väkivaltaa.

Suomalainen mies on naimisissa työnsä kanssa.

Moni murheensa sisällä pitävä lääkitsee oloaan alkoholilla tai pakenemalla johonkin toimintaan. Työhön uppoutuminen tarjoaa yhden ratkaisun.

"Suomalainen mies on naimisissa työnsä kanssa" toteaa tohtori ja psykiatri Kivi Lydecken. Pastori Matti Kuronen jatkaa puhuttelemalla katsojia:

”Anteeksi vaan tirehtöörit siellä kuvaruutua katsellessanne, kyllä te pakenette sitä tilannetta siellä kotona ja vaimoanne siihen työhön, siihen elintasokilpailuun. Se on suojautumista."

Emme kehtaa heltyä ja tunnustaa epäonnistumista ja kipeitä asioita, ne koteloituvat sydämeen ja tuovat sen kireän ja vaikean puhetyylin huulille.

Kun tunteita ei uskalleta näyttää eikä kommunikoida, kireys näkyy usein päällepäin.

Tutkija Bensonin mielestä ”emme kehtaa heltyä ja tunnustaa epäonnistumista ja kipeitä asioita, ne koteloituvat sydämeen ja tuovat sen kireän ja vaikean puhetyylin huulille".

Tohtori Lydecken toteaa, että suomalainen mies näyttäytyy sairaus- ja kuolinsyytilastoissa "suojamuuri-ihmisenä", jota piinaavat mm. sydäntaudit. Hän uskoo, että suomalaisten miesten synkät sydäntautitilastot ovat jollain tavalla seurausta heidän sydänsuruistaan.

Sukupolvien taakka ja muita syitä

Eronnut nainen kertoo miehellään olleen erittäin dominoivan äidin, jonka kasvatusperiaatteena oli ollut että "lapselta pitää ottaa pienenä tahto pois".

Ongelmat lapsen ja vanhemman välillä jatkuvat helposti sukupolvesta toiseen. Pastori Kuronen toivoisi parempia mahdollisuuksia kierteen katkaisemiseen ja toteaa, että haastateltavankin tapauksessa olisi pitänyt päästä hoitamaan pojan ja äidin suhdetta.

Muita keskustelussa esille nousseita syitä miesten vaikeuksille olivat ankara koulukasvatus, yhteiskuntarakenteiden muutos, suomalaisten negatiivinen mielenlaatu sekä karut yhteiskunnalliset ja ilmastolliset olosuhteet.

Perhe-elämä olikin 70-luvulle tultaessa kokenut mullistuksen, kun isot perheet olivat hajonneet pieniksi ydinperheiksi. Työ oli muuttunut ja moni muutti sen perässä kaupunkiin. Oli pärjättävä yhä enemmän yksin yhä monimutkaistuvammassa ja yksilöä korostavassa maailmassa.

Apua avunhakemisesta ja riitelystä

Turhaan "jöröttämiseen" ja negatiivisuuteen Benson ehdottaa iloihin panostamista ja toivoisi näkevänsä nuorille pareille tarjottavan enemmän edullisia huvituksia kuten tansseja.

Keskustelijat muistuttavat myös kuuntelemisen taidosta. Puheliaampi ihminen helposti dominoi keskustelua eikä huomaa pysähtyä kuuntelemaan toista.

Tärkeäksi nousee myös uskallus hakea apua ajoissa. Sekä tohtori että pastori ovat sitä mieltä, että näkevät työssään liikaa ihmisiä, jotka tulevat hakemaan apua vasta kun ovat täysin umpikujassa. Silloin auttaminen on paljon vaikeampaa. He peräänkuuluttavat yhteiskunnallista muutosta, jossa avun hakeminen tehdään helpoksi ja vähemmän arveluttavaksi.

Konflikteja ei pitäisi pelätä eikä riitoja hyssytellä hissuksiin. Bensonin mielestä olisi hyvä riidellä vaikka viikoittain eikä antaa kaunojen kasaantua. Riitelykin tosin vaatii taitoa ja Lydecken toteaakin, että ihmiset tarvitsisivat oppia oikeanlaiseen riitelyyn.

Odotukset miehen ja naisen rooleista voivat myös kasata paineita. Ohjelmassa haastateltu eronnut nainen kertoo kokeneensa miehen ja hänen äitinsä odottaneen hänestä ”pullan tuoksuista kotihengetärtä”, joka silti vastaa rahallisesti puoliksi taloudesta. Benson kertoo tunnistavansa kaksoisroolin myös omassa elämässään ja toivoisi miehiltä enemmän kiitosta ja osallistumista kotitöihin.

Avioliitto on tohtori Lydeckenin mielestä turhan usein yhdistysajattelua, ”Oy Meidän perhe AB, joka rakentuu tasapäisyyden odotukseen ja jossa on mukana enemmän tahtoa kuin tunnetta”. Halutaan olla onnistunut perhe, mutta tunne-elämä laahaa perässä. Väkisin yrittämisen sijasta pitäisikin pysähtyä tutustumaan toiseen ja arvostamaan hänen erilaisuuttaan, Lydecken muistuttaa.

Miehen ääni?

Keskustelijat tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että suomalaisen miehen on vaikea puhua ja avautua. Kuvaavaa on se, että kumpikaan keskusteluun osallistuvista miehistä ei kerro mitään omakohtaisia kokemuksiaan, kun taas Inkeri Benson kertoo välillä perhe-elämän haasteistaan ja tunteistaan. Tämän takia naisen roolin vaikeudet tulevat esiin, mutta miehen ei. Koska ohjelmassa ei kuulla kenenkään miehen kokemuksia jää suomalaisesta miehestä hieman yksipuolinen kuva.

Tietolaatikko

Lähimmäiset -ohjelmasarjassa käsiteltiin "ihmisen lähimmäisen ongelmia". Yleisö sai vaikuttaa sarjan teemoihin lähettämällä aihetoiveita postikortilla. Sarjan ensimmäisessä jaksossa aiheena oli "suomalaisen miehen sulkeutuneisuus ja suojamuuri".

Ohjelmassa esiteltiin aina jakson aiheeseen liittyvä yksittäistapaus. Laajemmin kutakin aihetta käsitteli vakituinen asiantuntijaryhmä. Ryhmään kuuluivat Helsingin kaupungin terveys- ja huoltotoimen tutkija Inkeri Benson, joka tunnettiin myös näytelmäkirjailijana nimellä Inkeri Kilpinen, vankilapastorina toiminut ja Lappeenrannan perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijä pastori Matti Kuronen sekä tohtori Kivi Lydecken, joka työskenteli Moision mielisairaalassa.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.