Heidi Sommar
Yle
”Anteeksi vaan tirehtöörit siellä kuvaruutua katsellessanne, kyllä te pakenette sitä tilannetta siellä kotona ja vaimoanne siihen työhön”. Pastori, tutkija, tohtori ja vaimo käyvät suomalaisen miehen suojamuurin kimppuun koittaen löytää syitä sulkeutuneisuuteen ja avautumisen avaimia ohjelmassa Lähimmäiset vuodelta 1972.
Helsingin kaupungin terveys- ja huoltotoimen tutkija Inkeri Benson muistuttaa heti ohjelman alussa, että ihmisten tyypittely on vaikeaa ja vaarallista. Ohjelmaan tulleiden runsaiden yhteydenottojen perusteella oli hänestä kuitenkin selvää, että moni koki kommunikaation suomalaisen miehen kanssa vaikeaksi.
Pakomatkalla uraputkessa tai pullon pohjalla
Tuntemattomana pysyttelevä nainen, kertoo haastattelussa kärsineensä miehensä sulkeutuneisuudesta pitkään. Naisen mukaan mies pystyi purkamaan mieltään keskustelemalla vain nautittuaan alkoholia. Vaimo myös huomasi, että hän oli kertonut miehelleen paljon itsestään, muttei tiennyt tästä juuri mitään. Ero tuli lopulta, kun kommunikaatiovaikeuksien lisäksi alkoi seurata runsasta alkoholin käyttöä, uskottomuutta ja henkistä väkivaltaa.
Suomalainen mies on naimisissa työnsä kanssa.
Moni murheensa sisällä pitävä lääkitsee oloaan alkoholilla tai pakenemalla johonkin toimintaan. Työhön uppoutuminen tarjoaa yhden ratkaisun.
"Suomalainen mies on naimisissa työnsä kanssa" toteaa tohtori ja psykiatri Kivi Lydecken. Pastori Matti Kuronen jatkaa puhuttelemalla katsojia:
”Anteeksi vaan tirehtöörit siellä kuvaruutua katsellessanne, kyllä te pakenette sitä tilannetta siellä kotona ja vaimoanne siihen työhön, siihen elintasokilpailuun. Se on suojautumista."
Emme kehtaa heltyä ja tunnustaa epäonnistumista ja kipeitä asioita, ne koteloituvat sydämeen ja tuovat sen kireän ja vaikean puhetyylin huulille.
Kun tunteita ei uskalleta näyttää eikä kommunikoida, kireys näkyy usein päällepäin.
Tutkija Bensonin mielestä ”emme kehtaa heltyä ja tunnustaa epäonnistumista ja kipeitä asioita, ne koteloituvat sydämeen ja tuovat sen kireän ja vaikean puhetyylin huulille".
Tohtori Lydecken toteaa, että suomalainen mies näyttäytyy sairaus- ja kuolinsyytilastoissa "suojamuuri-ihmisenä", jota piinaavat mm. sydäntaudit. Hän uskoo, että suomalaisten miesten synkät sydäntautitilastot ovat jollain tavalla seurausta heidän sydänsuruistaan.
Sukupolvien taakka ja muita syitä
Eronnut nainen kertoo miehellään olleen erittäin dominoivan äidin, jonka kasvatusperiaatteena oli ollut että "lapselta pitää ottaa pienenä tahto pois".
Ongelmat lapsen ja vanhemman välillä jatkuvat helposti sukupolvesta toiseen. Pastori Kuronen toivoisi parempia mahdollisuuksia kierteen katkaisemiseen ja toteaa, että haastateltavankin tapauksessa olisi pitänyt päästä hoitamaan pojan ja äidin suhdetta.
Muita keskustelussa esille nousseita syitä miesten vaikeuksille olivat ankara koulukasvatus, yhteiskuntarakenteiden muutos, suomalaisten negatiivinen mielenlaatu sekä karut yhteiskunnalliset ja ilmastolliset olosuhteet.
Perhe-elämä olikin 70-luvulle tultaessa kokenut mullistuksen, kun isot perheet olivat hajonneet pieniksi ydinperheiksi. Työ oli muuttunut ja moni muutti sen perässä kaupunkiin. Oli pärjättävä yhä enemmän yksin yhä monimutkaistuvammassa ja yksilöä korostavassa maailmassa.
Apua avunhakemisesta ja riitelystä
Turhaan "jöröttämiseen" ja negatiivisuuteen Benson ehdottaa iloihin panostamista ja toivoisi näkevänsä nuorille pareille tarjottavan enemmän edullisia huvituksia kuten tansseja.
Keskustelijat muistuttavat myös kuuntelemisen taidosta. Puheliaampi ihminen helposti dominoi keskustelua eikä huomaa pysähtyä kuuntelemaan toista.
Tärkeäksi nousee myös uskallus hakea apua ajoissa. Sekä tohtori että pastori ovat sitä mieltä, että näkevät työssään liikaa ihmisiä, jotka tulevat hakemaan apua vasta kun ovat täysin umpikujassa. Silloin auttaminen on paljon vaikeampaa. He peräänkuuluttavat yhteiskunnallista muutosta, jossa avun hakeminen tehdään helpoksi ja vähemmän arveluttavaksi.
Konflikteja ei pitäisi pelätä eikä riitoja hyssytellä hissuksiin. Bensonin mielestä olisi hyvä riidellä vaikka viikoittain eikä antaa kaunojen kasaantua. Riitelykin tosin vaatii taitoa ja Lydecken toteaakin, että ihmiset tarvitsisivat oppia oikeanlaiseen riitelyyn.
Odotukset miehen ja naisen rooleista voivat myös kasata paineita. Ohjelmassa haastateltu eronnut nainen kertoo kokeneensa miehen ja hänen äitinsä odottaneen hänestä ”pullan tuoksuista kotihengetärtä”, joka silti vastaa rahallisesti puoliksi taloudesta. Benson kertoo tunnistavansa kaksoisroolin myös omassa elämässään ja toivoisi miehiltä enemmän kiitosta ja osallistumista kotitöihin.
Avioliitto on tohtori Lydeckenin mielestä turhan usein yhdistysajattelua, ”Oy Meidän perhe AB, joka rakentuu tasapäisyyden odotukseen ja jossa on mukana enemmän tahtoa kuin tunnetta”. Halutaan olla onnistunut perhe, mutta tunne-elämä laahaa perässä. Väkisin yrittämisen sijasta pitäisikin pysähtyä tutustumaan toiseen ja arvostamaan hänen erilaisuuttaan, Lydecken muistuttaa.
Miehen ääni?
Keskustelijat tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että suomalaisen miehen on vaikea puhua ja avautua. Kuvaavaa on se, että kumpikaan keskusteluun osallistuvista miehistä ei kerro mitään omakohtaisia kokemuksiaan, kun taas Inkeri Benson kertoo välillä perhe-elämän haasteistaan ja tunteistaan. Tämän takia naisen roolin vaikeudet tulevat esiin, mutta miehen ei. Koska ohjelmassa ei kuulla kenenkään miehen kokemuksia jää suomalaisesta miehestä hieman yksipuolinen kuva.
Tietolaatikko
Lähimmäiset -ohjelmasarjassa käsiteltiin "ihmisen lähimmäisen ongelmia". Yleisö sai vaikuttaa sarjan teemoihin lähettämällä aihetoiveita postikortilla. Sarjan ensimmäisessä jaksossa aiheena oli "suomalaisen miehen sulkeutuneisuus ja suojamuuri".
Ohjelmassa esiteltiin aina jakson aiheeseen liittyvä yksittäistapaus. Laajemmin kutakin aihetta käsitteli vakituinen asiantuntijaryhmä. Ryhmään kuuluivat Helsingin kaupungin terveys- ja huoltotoimen tutkija Inkeri Benson, joka tunnettiin myös näytelmäkirjailijana nimellä Inkeri Kilpinen, vankilapastorina toiminut ja Lappeenrannan perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijä pastori Matti Kuronen sekä tohtori Kivi Lydecken, joka työskenteli Moision mielisairaalassa.
