Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Vauhtia lukunopeuteen - kolme sovellusta tiedon ahmintaan

Tyttö lukee kirjastossa
Tyttö lukee kirjastossa Kuva: Shuttestock/Stokketee tyttö lukee

Eikö ihmisillä ole enää aikaa lukemiseen vai pitääkö kaikesta muuten vain tehdä suoritus? Tätä olen pohtinut, kun maailmalla on kohistu lukemisnopeutta kiihdyttävistä sovelluksista. Näiden sovellusten avulla aamun lehden jutun, kirjan kappaleen, nettiartikkelin tai vaikka sähköpostin voi ahmia pikavauhtia bussissa, junassa tai kaupan kassajonossa. Kyse on siis tiedon ahmimisesta, ei lukunautinnosta.

spritz
Sana sanalta ranteesta. Gear 2:n Spritz-sovellus. spritz Kuva: Spritz spritz

Viimeisen vuoden aikana mobiililaitteille on ilmestynyt ainakin kolme sovellusta, jotka ovat saaneet enemmän huomiota: iOS:lle ReadQuick ja Velocity sekä Androidille Spree.

Myös valmistajat ovat innostuneet asiasta niin, että esimerkiksi Samsungin uusimmassa Galaxy S5 -puhelimessa ja Gear 2 -älykellossa tulee mukana Spritz-nimisen start-upin lukuohjelma.

Katse yhteen pisteeseen

readquick
Suomalaiset sanat ovat pitkiä. Kuva Readquickista. readquick readquick

Kaikissa on sama idea. Tarkoituksena on kiihdyttää lukunopeutta luontaisesta lukunopeudesta niin, että lukija kuitenkin ymmärtää tekstin merkityksen ja sisällön. Parhaimmillaan tämä nopeus voi arvioiden mukaan olla jopa 600 sanaa minuutissa, mutta tieteellistä näyttöä tästä ei käsittääkseni ole.

Lukunopeuteen vaikuttaa tietysti se, missä tarkoituksessa tekstiä luetaan. Ulkoaoppiminen on hidasta, noin 100 sanaa minuutissa, kun taas opiskelu onnistuu jo nopeammin, noin 200 sanaa minuutissa. Pintapuolinen luku on vielä nopeampaa, jopa 400 sanaa minuutissa tai nopeamminkin. Kielien kesken lukunopeudessa on eroja, koska mm. sanojen pituuksissa ja kieliopeissa on eroja.

Ongelmana on myös se, että yksittäisen ihmisen normaalia lukunopeutta on hankala arvioida, koska se riippuu useasta eri asiasta: miten paljon lukija entuudestaan tietää aiheesta, millaista tekstiä luetaan, ja mikä on lukemisen päämäärä, eli pitääkö teksti todella sisäistää vai riittääkö pääasioiden silmäily.

Yleisesti sanotaan, että lukeminen on liian hidasta, jos ei pysty oikein havaitsemaan tekstin pääkohtia, vaan huomio kiinnittyy yksittäisiin asioihin. Lukemista hidastaa mm. se, että ihminen "lukee sisäisesti ääneen", vanhan peruskoulun tapaan.

Helpon tekstin ymmärtää nopeammin kuin vaikean.

Mobiilisovellukset pyrkivät potkimaan lukemiseen vauhtia näyttämällä tekstistä vain yhden sanan kerrallaan keskellä mobiililaitteen ruutua. Tätä menetelmää kutsutaan nimellä rapid serial visual presentation.

Perusajatus on, että ihmisen ei tarvitse liikuttaa katsettaan rivien mukaan, vaan silmät pysyvät paikoillaan. Silloin lukeminen pieneltäkin ruudulta helpottuu, ja maksiminopeutta voi säätää itselle sopivaksi. Tärkeää on tietenkin pitää lukunopeus sellaisena, että ehtii ymmärtää mitä lukee, ja helppo teksti on nopeampaa ymmärtää.

Velocity

velocity
Velocitylla voi lukea myös vaaka-asennossa, jolloin tekstiä on enemmänkin esillä velocity velocity

Lähes kolme euroa maksava Velocity on tarjolla tällä hetkellä vain iOS:lle. Velocityyn voi tuoda artikkeleita netistä ja lukea niitä tavallista nopeammin yksi sana kerrallaan. Netin lukupalveluista tuetaan mm. Instapaperia, Pocketia ja Readabilitya. Myös ohjelman sisäisestä selaimesta voi tallentaa nettiartikkeleita, ja Safari-selaimesta voi halutessaan myös kopioida linkin.

Nämä toimivat vaivatta, kuten ohjelma mainostaakin. Nykyaikaan kuuluu, että omasta lukunopeudesta voi tietysti myös elvistellä sosiaalisessa mediassakin.

Amerikkalainen psykologian professori Michael Masson sanoo Wall Street Journalissa, että keskimääräinen college-opiskelija lukee noin 250 sanaa minuutissa. Velocityn luoja Matthew Bischoff paljastaa, että suurin osa sovelluksen käyttäjistä valitsee oletusasetuksen 300 sanaa minuutissa, mutta myös 400 ja 500 sanan asetukset ovat suosittuja. Nämä pätevät tietysti vain englannin kieleen, mutta antavat osviittaa lukukiihdytyksen mahdollisuuksista.

Velocityn käyttöliittymä on erittäin yksinkertainen oppi. Lukunopeutta voi säätää yksinkertaisesti ruutua näpäyttämällä ja siirtämällä liukukytkintä suuntaan tai toiseen.

Ihminen on kuitenkin laiska, ja kun sopiva (siis helppo) lukunopeus löytyy, ei sitä helposti lähde vaihtamaan nopeampaan. Lukijaa pyritään myös auttamaan sillä, että sanoja saa ruudulle yhden sijaan maksimissaan neljä, mutta se tuntuu kyllä vievän koko tämän pikalukuajatuksen väärään suuntaan. Tarvittaessa fonttiakin voi vaihtaa.

ReadQuick

readquick
Readquick kertoo lukemiseen käytetyn ajan ja lukemisvauhdin readquick readquick

Hurjan, lähes yhdeksän euron hintainen ReadQuick on myynnissä tällä hetkellä vain iOS:lle. Sovellus tarjoaa samat ominaisuudet kuin Velocity, eli integroinnin Pocketiin, Instapaperiin ja Readabilityyn. Sisäänrakennetun selaimen avulla lukemisen etsiminen käsin verkosta onnistuu helposti, kuten Velocityssakin. ReadQuick on lyönyt hynttyyt yhteen myös muutamien sisällöntuottajien kanssa, jotka tarjoavat englanninkielistä sisältöä, tällaisia ovat mm. teknologiajulkaisut Macworld, TechMeme ja GigaOM.

ReadQuick tarjoaa hauskan pikkuominaisuuden niille, jotka todella haluavat tietää, ehtiikö tietyn artikkelin lukea vaikka metromatkalla. Se arvioi lukunopeutesi perusteella, miten kauan jutun lukeminen tulee kestämään. Oletusnopeus ReadQuickissä on 250 sanaa minuutissa, mutta tätä voi tietysti muuttaa.

Koska menetelmä on sama kuin Velocityssa, sanoisin, että lukukiihdyttämisen mahdollisuudet ovat kummassakin yhtenevät. Millaisen summan sovelluksesta haluaa maksaa, jäänee kiinni niistä hyvin pienistä ominaisuuseroista ja käyttöliittymästä.

Spree

spree
Androidin Spree on hyvin samanlainen kuin muutkin kokeillut sovellukset spree spree

Vain 1,46 euron hintainen Spree on samanlainen kuin kaksi edellä mainittua iOS-sovellusta, mutta se on saatavilla Androidille.

Useimmista sovelluksista voi jakaa materiaalia Spreehen luettavaksi. Esimerkiksi nettisivun sisällön voi jakaa Chrome-selaimen share-valikosta suoraan Spreehen. Materiaalia voi myös sellaisenaan kopioida ja liimata sovellukseen. Kirjojen lukijat voivat puolestaan lisätä Spreehen ePub-tiedostoja.

Spreessa on samat ominaisuudet kuin muissakin lukusovelluksissa eli jäljellä olevan lukuajan näyttö, lukunopeuden säätö (aina 1000 sanaan minuutissa) sekä tekstin lukeminen mustalla tai valkoisella pohjalla. Toisin kuin ReadQuickin kanssa, Spreella ja Velocitylla voi lukea myös näytön ollessa vaakatasossa.

Pitkät sanat hidastavat pikalukua

Noin 250 sanaa minuutissa tuntui aluksi hurjan nopealle. Sitä ehti juuri ja juuri lukea, oli kyse sitten suomesta tai englannista. Suomen kielessä on lisäksi pitkiä sanoja, jotka selvästi hidastavat tai ainakin vaikeuttavat pikalukemista. Toisinaan sana oli aivan iPhonen laidasta laitaan ja pienemmällä fontilla kuin lyhyemmät sanat, mikä sai keskittymisen herpaantumaan.

ReadQuickin ja Spreen asetuksissa on kohta, jolla nopeus hidastuu hieman pitkien sanojen kohdalla, mutta silti ne pomppasivat silmään muita enemmän. Kun lukemista hieman harjoitteli, tuntui 300 sanaa minuutissa onnistuvan jo aika hyvin. Mutta vauhti ei ole kaikkea.

Lukeminen kyllä nopeutui, mutta käsittelykyky ei

Tuntuu siltä, että näiden sovellusten avulla lukeminen kyllä nopeutui, mutta vaikeampien asioiden käsittelykyky ei. Voikin sanoa, että pikalukeminen toimii kevyiden artikkelien tai viihteellisten julkaisujen lukemiseen, mutta vaativampaa asioiden sisäistämistä se ei edistä samalla tavalla.

Vaikeammissa teksteissä lukunopeutta on säädettävä hitaammalle. Jatkossakin lienee siis hyvä opiskella vaikkapa valtion sote-uudistusta tai tasa-arvoista avioliittolakia koskevat asiat perinteisillä tavoilla.

Itselläni ei ollut aikaisempaa kokemusta tämäntyyppisten sovellusten käytöstä, ja RSVP-metodi tuntui aluksi jopa stressaavalta, kun jokaiseen sanaan yritti keskittyä kuin viimeistä päivää. Itse lukeminen tuntui menevän ymmärtämisen edelle.

Tunne kuitenkin haihtui pois, kun käyttöön tottuu.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.