Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilun Suomen ennätyksiä

Monessa yleisurheilun lajissa on Suomen ennätys, joka kestää vuodesta toiseen. Keihäänheitosta pituushyppyyn tai 10 000 metrin juoksuun, joku on ollut Suomessa täysin omalla tasollaan. Elävä arkisto kokosi yhteen kesällä 2014 joukon pitkään voimassa olleita Suomen parhaita tuloksia.

Ringa Ropo (myöhemmin Junnila) hyppäsi pituushypyn Suomen ennätyksen vuonna 1990 Lahden Eliittikisoissa. Tulos 6.85 metriä on ollut ylivoimainen lajissaan.

Jani Lehtonen taivutti seipäänsä Suomen ennätystulokseen 5.82 Kuortaneella 1993.

Niinikään Kuortaneella on syntynyt miesten keihäänheiton Suomen ennätys. Aki Parviainen heitti siellä vuonna 1999 peräti 93.09 metriä pitkän heiton.

Naisten keihäänheiton Suomen ennätys on sen sijaan syntynyt Helsingin olympiastadionilla vuonna 2003, jolloin Paula Huhtaniemi (myöhemmin Tarvainen) heitti 64,90 metriä.

Samassa paikassa on juostu 800 metrin Suomen ennätysaika. Tuuli Merikoski-Silius juoksi nopeimman aikansa 2.00,59 vuoden 1991 Helsingin maailmankisoissa.

Martti Vainion 10 000 metrin juoksun ennätysaika on Prahan EM-kisoissa 1978 juostu 27.30,99.

Riitta Salin juoksi vuonna 1974 Roomassa 400 metrin Euroopan mestariksi silloisella maailmanennätyksellä 50,14.

Aitajuoksija Tuija Helander taas hämmästytti urheilukansaa 1987 juoksemalla Rooman 400 metrin aitajuoksun MM-finaalissa viidenneksi ajalla 54,62.

Heli Koivula-Kruger loikki kolmiloikan ennätyksensä ja Suomen ennätyksen vuonna 2003 Lappeenrannassa. Kovatasoisessa kilpailussa syntyi tulos 14,39

Seuraavana vuonna eli vuonna 2004 moukaroi Olli-Pekka Karjalainen Suomen ennätyksen 83,30 metriä Lahden eliittikisoissa.

Tommi Hartonen juoksi 100 metriä aikaan 10,21 Vaasan Eurooppa-cupissa vuonna 2001.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto