Hyppää pääsisältöön

Idänukonpalko kertoo venäläisten vaikutuksesta Hämeessä ennen ensimmäistä maailmansotaa

Papit siunaavat Hämeenlinnan torilla sotaan lähteviä venäläisiä joukko-osastoja, elokuu 1914
Papit siunaavat Hämeenlinnan torilla sotaan lähteviä venäläisiä joukko-osastoja, elokuu 1914. Kuva: Museovirasto. Kuvakokoelmat.fi Papit siunaavat Hämeenlinnan torilla sotaan lähteviä venäläisiä joukko-osastoja, elokuu 1914 Kuva: Kuva: Museovirasto. Kuvakokoelmat.fi sotilaat,Venäjä,ensimmäinen maailmansota,sota,papit

Parolan alueella kukkiva idänukonpalko kytkeytyy kiehtovasti Suomen ja Venäjän historiaan. Hämeenlinnan ja Hattulan alueella on eletty kansainvälistä elämää jo ennen Suomen itsenäistymistä.

Idänukonpalko (Bunias orientalis) on arokasvi, joka levisi Suomeen Venäjän sotilaiden mukana tai oikeammin sotilaiden hevosille tuodun rehun mukana.

Kasvia löytyy edelleen usein suurina kasvustoina Haminasta, Suomenlinnasta ja esimerkiksi Hämeenlinnan ja Parolan varuskunta-alueen läheltä.

Kuninkaita ja keisareita

Parolan sotilasleirialueella on pitkät perinteet. 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvulla tänne koottiin seudun jalkamiehet ja hakkapeliitat. Samoin suuren Pohjan sodan aikana kenttä oli sotaväen kokoontumispaikkana.

Parolassa on vieraillut kuninkaita ja keisareita. Vuoden 1863 kesäleirillä tapasivat Aleksanteri II ja  J.W.Snellman. Tapaamisen seurauksena keisari allekirjoitti Hämeenlinnan lääninhallituksen talossa asetuksen suomen kielen saattamisesta tasavertaiseksi ruotsin kielen kanssa.

Venäjän vallan aikana venäläisten upseerien perheitä tuli kesävieraiksi Nihattulan kylän suuriin maalaistaloihin, joista useat ovat pienen Armijärven rannalla. Vieraita varten saatettiin rakentaa lisähuoneita ja jopa suuria lasiverantoja.

Mikäs Parolaan oli tullessa. Junallakin pääsi Pietarista Hämeenlinnaan tai jopa suoraan Parolaan, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereelle ja juna pysähtyi sielläkin.

Kauppiaita Venäjältä

Hämeenlinna oli kansainvälinen kaupunki. Siellä saattoi kuulla venäjää, ruotsia ja suomea. Venäläiset olivat perustaneet sinne kauppoja. Esimerkiksi Hallituskadulla Sibeliuksen syntymäkodin vieressä sijaitsi Sokoloffin kauppa, jossa palveltiin asiakkaiya venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi.

Juna toi tavaraa myös Venäjältä; hedelmiä, vehnäjauhoja ja vaikka venäläistä posliinia.

Venäjän keisarillinen julistus vuodelta 1858  salli myös Venäjän armeijassa palvelleille juutalaisille oikeuden asettua tiettyihin kaupunkeihin. Monet käyttivätkin tätä oikeutta hyväkseen ja jäivät Hämenlinnaan käsityöläisiksi ja kauppiaiksi. Heidän kauppatalonsa oli Narinkka Rantatorilla.

Sodan jälkeen osa venäläisistä kauppiaista oli niin kotiutunut, että suvut jäivät kaupunkiin. Useat suomensivat nimensä.

Linnoitustöihin tarvittiin sotaväkeä 

Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, lähti Suomestakin venäläisten sotajoukkojen parhaimmistoa sotaan. Osa sotaväestä jäi Suomeen linnoitustöihin, joita tehtiin pitkin Suomea, jotta Itämeren tai Suomen kautta ei voitaisi hyökätä Venäjälle. Pelko ei ollut aiheeton, sillä joitain saksalaisia sukellusveneitä ajoi Itämeren miinoihin.

Saksa houkutteli sodassa puolueetonta Ruotsia yhteistyöhön, jotta Pohjanlahden kautta avautuisi pääsy Suomeen ja näin voitaisiin heikentää Itärintamalla taistelevaa Venäjää. Ruotsi tosin ei suostunut asiasta edes neuvottelemaan.

Parolan varuskunnan toiminta jatkui myös itsenäisessä Suomessa. Sotien aikana siitä kehittyi pysyvä majoitus- ja harjoituspaikka.

Idänukonpalko kukkii edelleen

Idänukonpalkokin viihtyy Parolassa edelleen, vaikka panssariprikaatin tankit jyräävät ja möyhentävät maata tehokkaasti.

Elokuussa kukinta on jo ohitse, on siemenien kypsymisen aika. Talvella kasvi tiputtaa siemenet hangelle ja seuraavan vuoden keväällä se on valmis uuteen kasvuun. Tulokas on kotiutunut.

Teksti: Mirja Holste

Idänukonpalko. Kuva: Seppo Holste

Idänukonpalko. Kuva: Seppo HolsteIdänukonpalko. Kuva: Seppo Holste
J. V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa 1863. Kuva: Museovirasto. Kuvakokoelmat.fi

J. V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa 1863. Kuva: Museovirasto. Kuvakokoelmat.fiJ. V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa 1863. Kuva: Museovirasto. Kuvakokoelmat.fi
Nihattulan kylänraitti 2014. Kuva: Seppo Holste

Nihattulan kylänraitti 2014. Kuva: Seppo HolsteNihattulan kylänraitti 2014. Kuva: Seppo Holste

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Yhdeksän kysymystä ja vastausta työtodistuksista.

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?