Hyppää pääsisältöön

1990-luvulla suomirock laajeni moneen suuntaan – jopa iskelmään

1990-luvun lopulla viimeistään tuli selväksi, että suomalainen rockista ponnistanut kevyt musiikki oli paljon muutakin kuin sähkökitaran räimimistä haara-asennossa Hurriganesin tai Popedan hengessä. Suomirock imi vaikutteita tanssittavammista musiikinlajeista eikä enää hävennyt edes iskelmällisyyttä.

Monet viime vuosituhannen lopun suosikkiyhtyeistä etenivät häpeämättömästi sellaisiin musiikillisiin suuntin, joiden kanssa kukaan ei vähän aiemmin olisi uskaltanut edes leikkiä. Ultra Bra -pomo Kerkko Koskinen tiivistää tilanteen artikkelissa nähtävässä haastattelussa: "Kaikkihan oikeasti pitävät iskelmästä, mutta Ultra Bra antoi taas ihmisille luvan siihen."

Haastattelijan kannalta muutos näkyi myös siinä, että 1990-luvun musiikista puhuessaan tekijät eivät häpeilleet aiemmin paheksuttua viihteellisyyttä ja kaupallista menestystä. Tämän kertainen valikoimamme antaa hyvän kuvan siitä, mihin kaikkiin suuntiin, ja mistä lähtökohdista, suomirock 1990-luvun mullituksissa eteni.

Kerkko Koskisen Ultra Bra kasattiin koulukavereiden kesken, Love Recordsin työväenlauluja muistuttanut sointi oli kaikkea muuta kuin trendikästä, mutta mahtipontisen iskelmän suuntaan kasvaneesta yhtyeestä tuli monelle aikansa tärkein sukupolviyhtye. Haastattelussani Kerkko Koskinen väläyttää avoimesti aivan liian harvoin näkyvää äkkiväärää huumorintajuaan ja itseironiaansa.

Tamperelainen Sami Saari oli soittanut niin omissa yhtyeissään kuin rivimiehenä muiden taustalla siirtyessään Aki Sirkesalon Giddyups-bändiin. Sen kitararockista Samin ja Akin tie vei lauluyhtye Veeti and the Velvetsiin sekä myöhemmin soolourille, joiden aikana miehet tekivät tiiviisti yhteistyötä. Sami Saari oli yhdessä Sirkesalon ja Niko Ahvosen kanssa ns. suomisoulin ensimmäisiä lipunkantajia. Samin reitti rokkibändin kitaristista aikuisen yleisön suosikiksi tiivistää paljon 1990-luvun suomirockin kehityksestä.

Soulissa oli pohja myös Jussu Pöyhösen Suurlähettiläiden suosiolle. Yhtye aloitti Turussa Soulin suurlähettiläät -nimisenä, mutta alkuosa tippui nopeasti pois. Bändistä tuli iso osa 1990-luvun suomalaista äänimaisemaa, yhtye jonka hiteissä tiivistyy vuosikymmenen soundi. Niin hyvässä kuin pahassa.

Jussun tavoin Turusta tulee myös Tommi Läntinen. Hänen tiensä vei Fabrics- ja Boycott-yhtyeiden jälkeen etenkin rokkaavaa Boycottia selvästi iskelmällisemmälle soolouralle. Nyt julkaistavassa erässä onkin kaksi haastattelua, joista ensimmäinen on tehty 1980-lukuun keskittyneeseen Kunnia kentät -sarjaan, ja se keskittyy Läntisen osalta mainittuihin yhtyeisiin. Jälkimmäinen haastattelu taas on Hyvää yötä ja huomenta -sarjan materiaalia, ja painottuu 1990-lukuun. Iskelmällisemmän suomirockin rinnalla suosiota toki riitti myös rankemmille yhtyeille.

Kitararoihin luottanut, lavalla vakuuttavan karismaattinen Don Huonot nousi yhdeksi koko vuosikymmenen suosituimmista yhtyeitä. Sen merkitystä kuvaa se, että valitsin koko 1990-luvun suomirockia käsitelleen sarjan nimeksi Hyvää yötä ja huomenta, bändin hitin mukaan. Toki pyysin luvan tässä artikkelissa haastateltavalta Kalle Aholalta ja muilta yhtyeen jäseniltä.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto