Hyppää pääsisältöön

Kumpi voittaa: paperinen vai digitaalinen luonto-opas?

Luonto-oppaita
Luonto-oppaita Kuva: Yle / Raili Löyttyniemi oppaat

Kesällä luetaan ahkerasti erilaisia luonto-oppaita: kasvioita, lintukirjoja, ötökkäoppaita ja muita eläinkirjoia. Niistä etsitään nimiä ja selityksiä jokapäiväisiin luontohavaintoihin. Myös netistä löytyy runsaasti luontoharrastajia palvelevia ilmaisia sivustoja. Mutta kumpi on käytössä kätevämpi, paperinen vai digitaalinen luonto-opas?

Mikä lintu on tehnyt pesänsä terassin räystään alle, mikä on rannassa kasvava punainen kukka, uiko laiturin ohi kyhmy- vai laulujoutsenpari? Mistä helpoimmin löytyy vastaus näihin ja moniin muihin luontokysymyksiin?

Mobiililaitteissa luontotieto kulkee helposti mukana. Samalla älypuhelimella pääsee selaamaan niin lintu- kuin kasvikuvastojakin eli reppuun ei tarvitse pakata kaikkia opuksia. Mobiiliopas ei kulu hiirenkorville kuten kirja.

Toisaalta mobiililaitteesta voi akku loppua kesken luontoretken. Auringonpaisteessa näyttö heijastelee ikävästi ja jos on ihan oikeasti erämaassa, nettiyhteyskin saattaa tökkiä. Kirjaan on mukava tehdä muistiinpanoja esim. kasvin löytöpaikasta ja niitä on hauska lueskella jälkeenpäin.

Mitä mieltä ovat luontoalan ammattilaiset?

Luontotoimittaja Juha Laaksonen, joka on itsekin kirjoittanut luonto-oppaita, kallistuu - lievästi - kirjan kannalle.

Internet helpottaa lajien tunnistamista, mutta saattaa johtaa myös harhaan. On hyvä olla lähdekriittinen.

– Älypuhelin on liian pieni, tabletti voi kyllä toimia. Jos kohtaa polulla vaikkapa tuntemattoman perhoslajin, se on ehkä kuitenkin helpompi löytää kirjasta.

Juha Laaksosen mielestä netin hyvä puoli on kuitenkin se, että samasta lajista on useita kuvia. Se helpottaa tunnistamista.

– Nuoret linnut voivat olla sulkapeitteeltään ihan erilaisia kuin täyskasvuiset linnut, ja silloin kirjan ainoasta kuvasta ei ole apua.

Netin runsaudessa on myös vaaransa.

– Varsinkin yksityisten ihmisten sivuilta löytyy vääriä kuvia ja lajinmäärityksiä. Pitää siis olla lähdekriittisyyttä.

Luontotoimittaja Juha Laaksosen vinkit:

Luonto-oppaita netissä
Luonto-oppaita netissä luonto-oppaita

Eläintieteilijä Heidi Kinnunen on käyttänyt vähän digitaalisia oppaita, eikä juuri tunne niitä. - Netti on tietysti täynnä kuvia, joita kannattaa googlata, kunhan muistaa, että joukossa voi olla vääriä määrityksiä.

Kuvat voi jakaa Facebookissa. Yleensä joku muu tietää paremmin!

– Jos tietää mihin ryhmään eläin tai kasvi kuuluu, sen löytää mielestäni varmimmin ja nopeimmin kirjasta - kunhan kirja on sellainen jossa esiintyvät kaikki alueen lajit. Käännösteoksissa saattaa esiintyä lajeja, joita Suomessa ei ole tai puuttua lajeja, joita meillä on.

Vikkeläliikkeiset nisäkkäät ja linnut ehtivät usein paeta ennen kuin ne ehtii tunnistaa. Netin vuorovaikutteisuudesta on apua myös luontoharrastajille.

– Kamera on hyvä, ase, kuvia voi vertailla myöhemmin ja kuvat voi jakaa Facebookissa tai muussa nettipalvelussa. Yleensä joku muu tietää paremmin!

Eläintieteilijä Heidi Kinnusen vinkit:

Malliaukeama kirjasta Suomen kotilot ja etanat
Malliaukeama kirjasta Suomen kotilot ja etanat Malliaukeama kirjasta Suomen kotilot ja etanat kotilo

Hyönteisasiantuntija Jaakko Gullberg käyttää mieluummin nettiä, jos etsitystä ryhmästä on helppohakuinen palvelu.

– Yleensä tiedän, mihin ryhmään haun kohdennan.

Kirjallakin on etunsa.

– Jos ei tiedä tarkkaan, mihin ryhmään laji kuuluu, kirja on näppärämpi. Ja jos haluaa ahmia enemmän tietoa, sen lukee mieluummin hyvästä kirjasta.

Hyönteisasiantuntija Jaakko Gullbergin vinkit:

Kumpaa sinä suosit?

Älypuhelin vai kirja - kumpaan tartut, jos haluat tietää vaikkapa oudon linnun tai kasvin nimen?

Missä tilanteessa toimii kirja, missä netti?

Voit myös antaa vinkin hyväksi havaitsemastasi luontosivustosta tai kirjasta.

Muokkaukset: linkkejä korjattu 23.7.2018

Kommentit