Hyppää pääsisältöön

Näin erotat ampiaisen, mehiläisen ja kimalaisen

Ampiainen
Ampiainen Ampiainen Kuva: Yle/Vastavalo:Markus Kauppinen Ampiaiset,ampiainen

Ampiainen ja mehiläinen menevät helposti sekaisin. Karvaisen kimalaisen tunnistaa helpommin. Mutta tunnistatko sen pelkän äänen perusteella?

Suomesta on tavattu 43 ampiaislajia, vajaat 200 mehiläislajia ja 37 kimalaislajia kesään 2014 mennessä. Hyönteistutkija Juho Paukkunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo, että eri lajit vielä poikkeavat usein suuresti toisistaan käyttäytymisensä ja ulkonäkönsä perusteella. Ei siis mikään ihme, että pörriäiset välillä menevät sekaisin.

Ampiaisen tunnistaa siivistä

Ampiaisen siivet ovat lepoasennossa pitkittäin laskostetut. Kaikilla suomalaisilla ampiaisilla on keltamustaraidallinen väritys. Sama väritys on useilla mehiläislajeillakin.

Ampiaisista näkyvimpiä ovat yhteiskunta-ampiaiset, jotka muodostavat ns. aitososiaalisia yksivuotisia yhteiskuntia kuningattarineen ja työläisineen. Muut ampiaislajimme ovat erakkoampiaisia, jotka pesivät yksittäin esimerkiksi puiden koloissa ja maassa.

Ampiaisten toukat ovat lihansyöjiä, joten työläiset saalistavat muita hyönteisiä ja kuljettavat niitä pesäänsä. Omaan tarpeeseensa aikuiset ampiaiset nauttivat kukkien mettä, kirvojen mesikastetta ja muita sokeripitoisia nesteitä.

Ampiaislajien ja -yksilöiden välillä on eroja käyttäytymisessä, toiset yksilöt ovat rohkeampia ja voivat tunkeutua ihmisten seuraan, kun taas toiset jättäytyvät syrjemmäksi.

Mehiläiset hyörivät kukissa

Mehiläinen
Mehiläinen Mehiläinen Kuva: Yle/Vastavalo:Juha Ahvenainen mehiläinen

Suomen mehiläiset ovat joko tarhamehiläisiä tai erakkomehiläisiä. Tarhamehiläinen on tuotu Suomeen hunajantuotantoa varten. Sen väritys on useimmiten okranruskea ja takaruumiissa on mustaa ja valkeaa raidoitusta.

- Varmimmin tarhamehiläisen tunnistaa etusiiven etureunan hyvin pitkästä ja kapeasta värttinäsarasta, jota tosin voi olla vaikea nähdä maastossa, Juho Paukkunen sanoo.

Useilla erakkomehiläisillä tavataan samankaltaista väritystä kuin ampiaisella, mutta niiden karvoitus on tiheämpi. Mehiläisillä karvoitus on lyhyempi kuin kimalaisilla.

Tarhamehiläisiä näkee useimmiten kukilla hyörimässä, sillä niiden toukat syövät siitepölyä. Työläiset keräävät myös mettä, josta valmistetaan hunajaa talvikauden ravintolähteeksi.

Kimalaiset ovat karvaisia

Kimalainen
Kimalainen Kimalainen Kuva: Yle/Vastavalo:Jukka Harjula kimalainen

Kimalaiset ovat karvaisia ja vaihtelevan värisiä pulleita mesipistiäisiä. Monien lajien takaruumis on kelta-musta-valkokarvainen, mutta myös väriltään musta-punaiset ja ruskea-mustat lajit ovat yleisiä.

Naarailla on takajaloissa kiiltävät siitepölyvasut, joilla pyöreät siitepölypaakut kuljetetaan pesään. Siitepölyvasut löytyvät myös tarhamehiläisen takajaloista.

Kimalaiset muistuttavat tarhamehiläisiä ravinnonkäytöltään, mutta ne valmistavat hunajaa vain hyvin pieniä määriä. Kimalaiset ovat liikkeellä myös pilvisellä ja kolealla säällä sekä varhain aamulla ja myöhään illalla. Ne ovat siis sopeutuneet tarhamehiläisiä paremmin pohjoiseen ilmastoon.

Kimalaisten lentoääni on useimmiten matalan suriseva.

Lähde: Juho Paukkusen haastattelu

edit 13.8.2018 kimalaiset valmistavat hunajaa hyvin pieniä määriä

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Lasten luontoilta: Vikkelä näätä, punainen puunrunko ja sairas koivu?

    Asiantuntijat vastaavat lasten luontokysymyksiin.

    Yle Radio Suomen Luontoillassa pohditaan tällä kertaa nuorimpien kuuntelijoiden soittamia ja lähettämiä kysymyksiä kotimaan eläimistä ja kasveista. Juuri nyt kevät etenee kovalla vauhdilla ja myös lapsille syntyy aiheeseen liittyen paljon havaintoja ja ihmeteltävää.

  • Karhupentueet ovat heränneet talviuniltaan – pennuilla on edessään vaaran vuosi, mutta emo suojelee niitä henkensä uhalla

    Pentujen ainut turva on oma karhuemo.

    Karhupentueen puolen vuoden nokoset ovat ohitse. Pesue viettää ensimmäiset päivät kotikolon edustalla – pennut leikkivät lumipälvillä, ja emo makoilee kuivassa varvikossa viimevuotisia marjoja ja pikkuötököitä napostellen. Kauaa eivät kuitenkaan pelkät alkupalat riitä, ja on lähdettävä etsimään tuhdimpaa ateriaa.

  • Villiyrtit – pihapiirin vihreät voimavihannekset

    Villiyrtit ovat täynnä ravintoa.

    Kiinnostaako horta ja hortailu, mutta et tiedä mistä aloittaisit? Villiyrtit ovat alkukesästä parhaimmillaan. Pihan ravintopommit kannattaa poimia talteen nuorina versoina, sillä niiden maku muuttuu kesän myötä usein kitkeräksi. Uusia syötäviä kasveja tulee pihapiiriin pitkin kesää, mutta nyt ovat ajankohtaisia nokkonen, vuohenputki, maitohorsma, voikukka ja pieni, tiivis kuusenkerkkä.

  • Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!

    Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.

    Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.