Hyppää pääsisältöön

ADHD – Duracell-pupuja ja takapulpetin haaveilijoita

Sataseitsemän ajatusta, jotka kaikki singahtavat esiin samaan aikaan. Esimerkiksi tällaiselta saattaa tuntua ADHD:sta kärsivän pään sisällä. Parhaimmillaan neurologinen häiriö voi olla myös valtava luovuuden lähde.

"Jonni on tosi sosiaalinen ja iloinen lapsi, mutta hänellä on kavereihin lähestymiskeinot ollut aina sitä, että hän on ensin lyönyt halolla päähän ja sitten kysynyt 'leikitäänkö'".

Näin kuvaa Nina Suominen 10-vuotiasta Jonni-poikaansa ohjelmassa Yhteiset lapsemme. Jonnilla on aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö eli ADHD. Se on neurologinen häiriö, jonka tyypillisiä oireita ovat ylivilkkaus, impulsiivisuus ja keskittymishäiriöt. Häiriöstä kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista.

ADHD:ta voi olla hankala todeta, sillä raja esimerkiksi tavallisen vilkkauden ja ihmisen elämää häiritsevän ylivilkkauden välillä on häilyvä. Jonnin kohdalla oli onni, että diagnoosi tuli jo lapsuudessa, sillä ADHD:n hoitoon tarvitaan lääkkeitä, terapiaa sekä tukiverkostoja, jotka ulottuvat koulusta kotiin. Tavallisen luokan sijaan poika opiskeleekin kahdeksan hengen dysfasia-ryhmässä ja hänellä on oma erityisavustaja.

ADHD voi aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa tilanteissa

ADHD:n oireet tulevat usein ilmi sosiaalisissa tilanteissa. Aamusydämellä-ohjelmassa vuonna 2012 vieraillut 19-vuotias Emma-Catarina Culo kertoo oman oireilunsa heijastuvan hänen ystävyyssuhteisiinsa: kaiken pitäisi aina mennä hänen tahtonsa mukaan tai muuten hän ärsyyntyy ja tarvitsee aikaa rauhoittua.

Samassa ohjelmassa 26-vuotias Jere Taski muistelee pimeimpiä hetkiään ADHD:n kanssa. Häntä kiusattiin koulussa erilaisuutensa vuoksi, ja peruskoulun jälkeen mies joutui päihdeongelmien takia mielenterveyshoitoon. Alkoholia kului runsaasti, ja Taski oli myös kannabis- ja amfetamiiniriippuvainen. Mies kertoo lukeneensa tutkimuksia, joissa todetaan ADHD-ihmisten jäävän helpommin asioihin koukkuun kuin terveiden ihmisten.

ADHD voi aiheuttaa ongelmia luonnollisesti parisuhteissakin. Vuonna 2013 Minna Lindeqvist ja Markku Ylönen kävivät kertomassa suhteestaan Aamusydämellä-ohjelmassa. Ennen aikuisiällä saamaansa diagnoosia Lindeqvist saattoi pakata laukkunsa jokaisen riidan päätteeksi. Lääkkeiden ja diagnoosin myötä hän kertoo saaneensa sitkeyttä myös parisuhteeseen.

Diagnoosin saa usein vasta aikuisiällä

Minna Lindeqvistin tilanne, eli vasta aikuisiällä saatu ADHD-diagnoosi, ei ole poikkeus. Inhimillisessä tekijässä vieraillut Päivä Tasala tunnisti myös vasta aikuisiällä impulsiivisuutensa ja saamattomuutensa ADHD:ksi. Näin tapahtui, kun hän kokeili tyttärelleen määrättyä lääkettä. Yhtäkkiä hänen mielensä oli kirkas – päässä ei pyörinytkään enää sataseitsemän ajatusta samaan aikaan.

Vaikka äiti ja tytär kärsivät samasta häiriöstä, ilmenee se heistä varsin eri tavoin: siinä missä Tasala on mahdottoman impulsiivisena ihmisenä saattanut irtisanoutua töistä hetken mielijohteesta, hänen tyttärellään on ainoastaan tarkkaavaisuusongelmia, eli esimerkiksi koulussa keskittyminen herpaantuu ja ajatus lähtee vaeltamaan omille teilleen. Samassa ohjelmassa vieraillut lastenpsykiatri Pekka Räisänen kuvaileekin heidän edustavan ADHD:n kahta eri ääripäätä.

Ei ole sattumaa, että aikuinen saattaa löytää itsestäänkin ADHD:n, kun selviää, että omalla lapsella kriteerit täyttyvät; perintötekijät ovat yksi häiriön syntymiseen vaikuttava seikka. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät sekä psykososiaaliset tekijät saattavat nekin vaikuttaa ADHD:n kehittymiseen.

Vuoden 2005 Prisma Studiossa kerrottiin, että myös aivojen välittäjäaine dopamiinin toiminnan poikkeavuus voisi olla ADHD:n taustalla. Ohjelmassa esiintynyt dosentti Eeva Aronen arveli, että tilannetta saattaisivat siis korjata rautatabletit, sillä rautaa tarvitaan dopamiinin muodostamiseen.

ADHD:sta syntyy myös luovuutta

Parhaimmillaan ADHD voi myös olla voimavara ja luovuuden lähde. Päivi Tasala kertoo saavansa ajatuksistaan uusia innovaatioita, ja käsillä syntyy muun muassa koruja, neuleita ja maalauksia.

Todellisesta sinnikkyydestä kertoo myös Markku Mutasen tarina. Kolmenkymmenen asuinpaikan, yli viidenkymmenen työpaikan ja seitsemän eri yrityksen jälkeen mies kirjoitti kirjan elämästään ADHD:n kanssa. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Mutanen pohti kirjansa syntyä Tosi tarinassa:

"Lääkärit totesivat, että mä olen kaikkeen tuottavaan työhön kelpaamaton, mutta ehkä mä tänä iltana haluan ihmisille välittää, että kyllä mä jotain osaan."

Teksti: Sonja Fogelholm

Lähteet: ADHD-ohjelmat ja ADHD-liitto

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.