Hyppää pääsisältöön

ADHD – Duracell-pupuja ja takapulpetin haaveilijoita

Sataseitsemän ajatusta, jotka kaikki singahtavat esiin samaan aikaan. Esimerkiksi tällaiselta saattaa tuntua ADHD:sta kärsivän pään sisällä. Parhaimmillaan neurologinen häiriö voi olla myös valtava luovuuden lähde.

"Jonni on tosi sosiaalinen ja iloinen lapsi, mutta hänellä on kavereihin lähestymiskeinot ollut aina sitä, että hän on ensin lyönyt halolla päähän ja sitten kysynyt 'leikitäänkö'".

Näin kuvaa Nina Suominen 10-vuotiasta Jonni-poikaansa ohjelmassa Yhteiset lapsemme. Jonnilla on aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö eli ADHD. Se on neurologinen häiriö, jonka tyypillisiä oireita ovat ylivilkkaus, impulsiivisuus ja keskittymishäiriöt. Häiriöstä kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista.

ADHD:ta voi olla hankala todeta, sillä raja esimerkiksi tavallisen vilkkauden ja ihmisen elämää häiritsevän ylivilkkauden välillä on häilyvä. Jonnin kohdalla oli onni, että diagnoosi tuli jo lapsuudessa, sillä ADHD:n hoitoon tarvitaan lääkkeitä, terapiaa sekä tukiverkostoja, jotka ulottuvat koulusta kotiin. Tavallisen luokan sijaan poika opiskeleekin kahdeksan hengen dysfasia-ryhmässä ja hänellä on oma erityisavustaja.

ADHD voi aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa tilanteissa

ADHD:n oireet tulevat usein ilmi sosiaalisissa tilanteissa. Aamusydämellä-ohjelmassa vuonna 2012 vieraillut 19-vuotias Emma-Catarina Culo kertoo oman oireilunsa heijastuvan hänen ystävyyssuhteisiinsa: kaiken pitäisi aina mennä hänen tahtonsa mukaan tai muuten hän ärsyyntyy ja tarvitsee aikaa rauhoittua.

Samassa ohjelmassa 26-vuotias Jere Taski muistelee pimeimpiä hetkiään ADHD:n kanssa. Häntä kiusattiin koulussa erilaisuutensa vuoksi, ja peruskoulun jälkeen mies joutui päihdeongelmien takia mielenterveyshoitoon. Alkoholia kului runsaasti, ja Taski oli myös kannabis- ja amfetamiiniriippuvainen. Mies kertoo lukeneensa tutkimuksia, joissa todetaan ADHD-ihmisten jäävän helpommin asioihin koukkuun kuin terveiden ihmisten.

ADHD voi aiheuttaa ongelmia luonnollisesti parisuhteissakin. Vuonna 2013 Minna Lindeqvist ja Markku Ylönen kävivät kertomassa suhteestaan Aamusydämellä-ohjelmassa. Ennen aikuisiällä saamaansa diagnoosia Lindeqvist saattoi pakata laukkunsa jokaisen riidan päätteeksi. Lääkkeiden ja diagnoosin myötä hän kertoo saaneensa sitkeyttä myös parisuhteeseen.

Diagnoosin saa usein vasta aikuisiällä

Minna Lindeqvistin tilanne, eli vasta aikuisiällä saatu ADHD-diagnoosi, ei ole poikkeus. Inhimillisessä tekijässä vieraillut Päivä Tasala tunnisti myös vasta aikuisiällä impulsiivisuutensa ja saamattomuutensa ADHD:ksi. Näin tapahtui, kun hän kokeili tyttärelleen määrättyä lääkettä. Yhtäkkiä hänen mielensä oli kirkas – päässä ei pyörinytkään enää sataseitsemän ajatusta samaan aikaan.

Vaikka äiti ja tytär kärsivät samasta häiriöstä, ilmenee se heistä varsin eri tavoin: siinä missä Tasala on mahdottoman impulsiivisena ihmisenä saattanut irtisanoutua töistä hetken mielijohteesta, hänen tyttärellään on ainoastaan tarkkaavaisuusongelmia, eli esimerkiksi koulussa keskittyminen herpaantuu ja ajatus lähtee vaeltamaan omille teilleen. Samassa ohjelmassa vieraillut lastenpsykiatri Pekka Räisänen kuvaileekin heidän edustavan ADHD:n kahta eri ääripäätä.

Ei ole sattumaa, että aikuinen saattaa löytää itsestäänkin ADHD:n, kun selviää, että omalla lapsella kriteerit täyttyvät; perintötekijät ovat yksi häiriön syntymiseen vaikuttava seikka. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät sekä psykososiaaliset tekijät saattavat nekin vaikuttaa ADHD:n kehittymiseen.

Vuoden 2005 Prisma Studiossa kerrottiin, että myös aivojen välittäjäaine dopamiinin toiminnan poikkeavuus voisi olla ADHD:n taustalla. Ohjelmassa esiintynyt dosentti Eeva Aronen arveli, että tilannetta saattaisivat siis korjata rautatabletit, sillä rautaa tarvitaan dopamiinin muodostamiseen.

ADHD:sta syntyy myös luovuutta

Parhaimmillaan ADHD voi myös olla voimavara ja luovuuden lähde. Päivi Tasala kertoo saavansa ajatuksistaan uusia innovaatioita, ja käsillä syntyy muun muassa koruja, neuleita ja maalauksia.

Todellisesta sinnikkyydestä kertoo myös Markku Mutasen tarina. Kolmenkymmenen asuinpaikan, yli viidenkymmenen työpaikan ja seitsemän eri yrityksen jälkeen mies kirjoitti kirjan elämästään ADHD:n kanssa. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Mutanen pohti kirjansa syntyä Tosi tarinassa:

"Lääkärit totesivat, että mä olen kaikkeen tuottavaan työhön kelpaamaton, mutta ehkä mä tänä iltana haluan ihmisille välittää, että kyllä mä jotain osaan."

Teksti: Sonja Fogelholm

Lähteet: ADHD-ohjelmat ja ADHD-liitto

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.