Hyppää pääsisältöön

ADHD – Duracell-pupuja ja takapulpetin haaveilijoita

Julkaistu . Päivitetty

Sataseitsemän ajatusta, jotka kaikki singahtavat esiin samaan aikaan. Esimerkiksi tällaiselta saattaa tuntua ADHD:sta kärsivän pään sisällä. Parhaimmillaan neurologinen häiriö voi olla myös valtava luovuuden lähde.

"Jonni on tosi sosiaalinen ja iloinen lapsi, mutta hänellä on kavereihin lähestymiskeinot ollut aina sitä, että hän on ensin lyönyt halolla päähän ja sitten kysynyt 'leikitäänkö'".

Näin kuvaa Nina Suominen 10-vuotiasta Jonni-poikaansa ohjelmassa Yhteiset lapsemme. Jonnilla on aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö eli ADHD. Se on neurologinen häiriö, jonka tyypillisiä oireita ovat ylivilkkaus, impulsiivisuus ja keskittymishäiriöt. Häiriöstä kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista.

ADHD:ta voi olla hankala todeta, sillä raja esimerkiksi tavallisen vilkkauden ja ihmisen elämää häiritsevän ylivilkkauden välillä on häilyvä. Jonnin kohdalla oli onni, että diagnoosi tuli jo lapsuudessa, sillä ADHD:n hoitoon tarvitaan lääkkeitä, terapiaa sekä tukiverkostoja, jotka ulottuvat koulusta kotiin. Tavallisen luokan sijaan poika opiskeleekin kahdeksan hengen dysfasia-ryhmässä ja hänellä on oma erityisavustaja.

ADHD voi aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa tilanteissa

ADHD:n oireet tulevat usein ilmi sosiaalisissa tilanteissa. Aamusydämellä-ohjelmassa vuonna 2012 vieraillut 19-vuotias Emma-Catarina Culo kertoo oman oireilunsa heijastuvan hänen ystävyyssuhteisiinsa: kaiken pitäisi aina mennä hänen tahtonsa mukaan tai muuten hän ärsyyntyy ja tarvitsee aikaa rauhoittua.

Samassa ohjelmassa 26-vuotias Jere Taski muistelee pimeimpiä hetkiään ADHD:n kanssa. Häntä kiusattiin koulussa erilaisuutensa vuoksi, ja peruskoulun jälkeen mies joutui päihdeongelmien takia mielenterveyshoitoon. Alkoholia kului runsaasti, ja Taski oli myös kannabis- ja amfetamiiniriippuvainen. Mies kertoo lukeneensa tutkimuksia, joissa todetaan ADHD-ihmisten jäävän helpommin asioihin koukkuun kuin terveiden ihmisten.

ADHD voi aiheuttaa ongelmia luonnollisesti parisuhteissakin. Vuonna 2013 Minna Lindeqvist ja Markku Ylönen kävivät kertomassa suhteestaan Aamusydämellä-ohjelmassa. Ennen aikuisiällä saamaansa diagnoosia Lindeqvist saattoi pakata laukkunsa jokaisen riidan päätteeksi. Lääkkeiden ja diagnoosin myötä hän kertoo saaneensa sitkeyttä myös parisuhteeseen.

Diagnoosin saa usein vasta aikuisiällä

Minna Lindeqvistin tilanne, eli vasta aikuisiällä saatu ADHD-diagnoosi, ei ole poikkeus. Inhimillisessä tekijässä vieraillut Päivä Tasala tunnisti myös vasta aikuisiällä impulsiivisuutensa ja saamattomuutensa ADHD:ksi. Näin tapahtui, kun hän kokeili tyttärelleen määrättyä lääkettä. Yhtäkkiä hänen mielensä oli kirkas – päässä ei pyörinytkään enää sataseitsemän ajatusta samaan aikaan.

Vaikka äiti ja tytär kärsivät samasta häiriöstä, ilmenee se heistä varsin eri tavoin: siinä missä Tasala on mahdottoman impulsiivisena ihmisenä saattanut irtisanoutua töistä hetken mielijohteesta, hänen tyttärellään on ainoastaan tarkkaavaisuusongelmia, eli esimerkiksi koulussa keskittyminen herpaantuu ja ajatus lähtee vaeltamaan omille teilleen. Samassa ohjelmassa vieraillut lastenpsykiatri Pekka Räisänen kuvaileekin heidän edustavan ADHD:n kahta eri ääripäätä.

Ei ole sattumaa, että aikuinen saattaa löytää itsestäänkin ADHD:n, kun selviää, että omalla lapsella kriteerit täyttyvät; perintötekijät ovat yksi häiriön syntymiseen vaikuttava seikka. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät sekä psykososiaaliset tekijät saattavat nekin vaikuttaa ADHD:n kehittymiseen.

Vuoden 2005 Prisma Studiossa kerrottiin, että myös aivojen välittäjäaine dopamiinin toiminnan poikkeavuus voisi olla ADHD:n taustalla. Ohjelmassa esiintynyt dosentti Eeva Aronen arveli, että tilannetta saattaisivat siis korjata rautatabletit, sillä rautaa tarvitaan dopamiinin muodostamiseen.

ADHD:sta syntyy myös luovuutta

Parhaimmillaan ADHD voi myös olla voimavara ja luovuuden lähde. Päivi Tasala kertoo saavansa ajatuksistaan uusia innovaatioita, ja käsillä syntyy muun muassa koruja, neuleita ja maalauksia.

Todellisesta sinnikkyydestä kertoo myös Markku Mutasen tarina. Kolmenkymmenen asuinpaikan, yli viidenkymmenen työpaikan ja seitsemän eri yrityksen jälkeen mies kirjoitti kirjan elämästään ADHD:n kanssa. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Mutanen pohti kirjansa syntyä Tosi tarinassa:

"Lääkärit totesivat, että mä olen kaikkeen tuottavaan työhön kelpaamaton, mutta ehkä mä tänä iltana haluan ihmisille välittää, että kyllä mä jotain osaan."

Teksti: Sonja Fogelholm

Lähteet: ADHD-ohjelmat ja ADHD-liitto

Katso myös

Kommentit

Aiheeseen liittyvää

2020

2014

  • Kun pelaamisesta tulee pakko

    Harmittomana alkava pelaaminen voi hallita koko elämää

    Suomalaisiin iski pelihimo 1980-luvulla. Kansalaiset alkoivat törsätä suuria summia rahapeleihin jopa kansainväliselläkin tasolla. Jo silloin tiedettiin, että osa oli todellisia pelureita, jotka pelasivat aina kun oli mahdollista ja kaiken muun kustannuksella.

    Kommentteja 1

  • Blogistanian toisella kaudella tavattiin myös miesbloggaajia

    Blogistanian toisella kaudella kaksitoista suosittua suomalaista bloggaajaa kertoi elämästään ja tarinoista bloginsa takana. Tällä kertaa mukana oli myös neljä miestä. Miehet bloggasivat isyydestä, elämänhallinnasta, homona olemisesta sekä lihaksista terveyden näkökulmasta. Naisten blogeissa aiheet vaihtelivat häistä ja pukeutumisesta muun muassa ruokaan ja äitiyteen.

2013

  • Tyttö istuu selin pihakeinussa ohjelmassa A-raportti (1992)

    Autismi on edelleen arvoitus

    Keskustelua ja asenteita autismista 1990- ja 2000-luvulla

    Autismi on lapsuudessa alkava neurologinen kehityshäiriö, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja viestimisessä. Sen perimmäiset syyt ovat edelleen tuntemattomia. Sairaudesta ei ole ulospääsyä, mutta jotkut autistit oppivat elämään lähes normaalia elämää.