Hyppää pääsisältöön

EM-Belgrad 1962: paljasjalkajuoksua, kosmonautteja ja sexpommeja

Yleisurheilun seitsemännet EM-kisat Jugoslaviassa olivat Suomelle ennen kaikkea suurta seiväsjuhlaa. Suomalaisten osuutta täydensi osaltaan presidentti Kekkosen kunniapalkinnon myöntäminen Neuvostoliiton legendaariselle kuulamörssärille Tamara Pressille.

Kilpailut pidettiin nyt ensi kertaa sosialistisessa (vaikkakin sitoutumattomassa) maassa. Tapahtumasta kuvatussa filmikatsauksessa seikkaa ei erityisesti panna merkille.

Katsomossa toki nähdään itäeurooppalaisia julkkiksia, kuten isäntävaltion presidentti, kommunistijohtaja Josip Broz Tito tai neuvostoliittolainen kunniavieras, avaruuslentäjä Herman Titov. Jälkimmäistä tosin kutsutaan läntiseen tapaan "astronautiksi" venäläisen "kosmonautin" asemesta.

Belgradin EM-kilpailuihin osallistui 29 maata ja 670 urheilijaa. Pienimpiin joukkueisiin kuuluivat Tanska kolmella ja Hollanti viidellä edustajallaan.

Ennätykset paukkuivat useimmissa lajeissa. Yksi kolmesta maailmanennätyksen rikkojasta oli Neuvostoliiton kuulanainen Tamara Press, joka saikin Urho Kekkosen erikoispalkinnon kisojen parhaana urheilijana. Voi spekuloida, heijasteliko palkinnon perustaminen jollain tapaa sitoutumattomien maiden kasvanutta roolia maailmanpolitiikassa.

Naisten 800 metrillä Euroopan ennätyksen mursi Hollannin Gerda Kraan, jonka ennennäkemättömän kevyttä juoksua toinen uutisfilmi ihastelee. Moniin kisaennätysten rikkojiin kuuluivat miesten 10 000 metrin venäläisvoittaja Pjotr Blotonikov ja naisten 200 metrin mestari Jutta Heine, ahkerasti kuvattu ”Saksan vaalea sex-pommi”, joka mainitaan koko kisojen suursuosikiksi.

”Tavoitteet keskittyivät Nikulaan”

Suomalaisten mitalisaalis parani huomattavasti edellisistä EM-kisoista, vaikkei takavuosien huippusaldoihin toki yllettykään. Sijoitus mitalitilastossa oli tilalla 10. Pituudessa Rainer Stenius loikkasi hopeaa ja Pentti Eskola pronssia.

Lyhyillä ja keskipitkillä juoksumatkoillakin päästiin mitalituntumaan: Olavi Salonen sijoittui neljänneksi 800 metrillä, samoin Jussi Rintamäki 400 metrin aidoissa. Uutisfilmi kertoo Rintamäen pysyneen mukana mitalikamppailussa aina seitsemännelle aidalle saakka, jolloin horjahdus pudotti hänet kärjestä.

Mutta, selostajan sanoin, "suomalaisten mestaruustavoitteet keskittyivät Pentti Nikulaan", jonka voittohyppy nähdään myös filmillä. Odotettua kolmoisvoittoa ei seipäässä tullut, mutta neljän parhaan joukkoon mahtuivat Nikulan lisäksi pronssimitalisti Kauko Nyström ja pisteille jäänyt Risto Ankio.

Pekka Tiilikaisen ja Paavo Noposen radioselostuksen alussa Nikula on jo varmistanut Euroopan mestaruutensa kisaennätyksellä 480 cm, mutta yrittää vielä kolmasti parantaa omaa maailmanennätystään.

Radiomiehet selostavat samassa lähetyksessä vielä miesten puolen peninkulman kisaa, josta Tiilikaisen mukaan muodostui ”sekavin 5000 metrin juoksu, mitä olen suurkilpailuissa nähnyt”. Voiton vei ME-vauhdilla paljain jaloin juossut britti Bruce Tulloh, jonka mahdollisuuksia Tiilikainen oli pitänyt vaatimattomina piikkarien puuttumisen tähden. Mukana oli myös mm. ”puolalainen, jonka nimeä ei uskalla lausua”. Vitosen jälkeen radiointi päättyy ”päivän suurimpaan hetkeen” eli seiväshypyn palkintojenjakoon.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto