Hyppää pääsisältöön

Irvistävä Iso-Eemeli voitti Bernissä 1954 viimeisen kultansa

Helsingin olympialaisten juoksukuningas Emil Zatopek uusii uutisfilmillä Euroopan mestaruutensa hilpeän sähköurkumusiikin säestyksellä.

Sveitsissä pidettyjä yleisurheilun EM-kisoja hehkutetaan Filmiseppo Oy:n elokuvaselostuksessa tasoltaan ennennäkemättömiksi. 10 000 metrin kilpailussa nähtiin ”kaikki maanosamme lujat miehet kerrankin yhdessä”.

Joukossa olivat mm. Zatopekin hyvä saksalaisystävä Herbert Schade, ”Unkarin sisukas pieni mies” József Kovács, Iso-Britannian Frank Sando, Jugoslavian Franjo Mihalić ja Neuvostoliiton Aleksandr Anufriyev. Lisäksi oli mukana Suomen Hannu Posti, joka selostajan kauniin ilmaisun mukaan edusti "kerran niin menestyksekkäitä sinivalkoisia värejä".

Zatopek siirtyy jo ensimmäisen kierroksen jälkeen "omalle paikalleen keulaan". Eläytyvä selostaja kuvailee, kuinka mies ”pumppaa käsillään, kallistaa päätään ja irvistää niin kuin vain hän osaa”. Zatopekin nykäykset hajottavat joukkoa, ja juoksun alkupuoli muodostuu hänen ja Schaden kaksinkamppailuksi, kunnes matkan puoliväliin tultaessa saksalainen jää lopullisesti jälkeen.

Suomalaisetkin valloittanut ”Iso Eemeli” voittaa kilpailun ylivoimaisesti 27 sekunnin erolla seuraavaksi tulleeseen Kovácsiin. Kolmantena maaliin saapui Sando.

Bernin kisoissa Zatopek juoksi myös pronssia 5000 metrillä. Hän saavutti urallaan kaikkiaan neljä olympiavoittoa ja kolme Euroopan mestaruutta ennen kuin lopetti kilpajuoksun Melbournen vuoden 1956 olympiakisojen jälkeen.

Suomalaisia urheilun ystäviä edusti Bernissä ainakin se innokas 38-henkinen huutosakki, joka lähti kisoihin omalla tilausbussillaan. Pitkä matka Sveitsiin alkoi Helsingin Kauppatorilta.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto