Hyppää pääsisältöön

Robin Williams ja homouden käsittämätön pelko

Yhdysvaltalaiskoomikko Robin Williams ei kokenut olevansa kelvollinen ottamaan kantaa Suomen politiikkaan, koskien homojen avioliitto-oikeutta. Näyttelijä kuitenkin antoi A-Brosin vuoden 1996 haastattelussa vastineen kotimaansa konservatiiveille ja homojen oikeuksien vastustajille.

Williams tähditti samana vuonna Lainahöyhenissä (The Birdcage) -elokuvaa. Komediaelokuvan tarina on provosoiva. Elokuva kertoo homopariskunnan (Williams ja Nathan Lane) pojan aikeista naida äärikonservatiivisen senaattorin (Gene Hackman) tytär.

Elokuvassa varsin erilaisten perheiden yhteentörmäystä käsitellään huumorin keinoin, mutta haastattelussa Williams kertoo, että Yhdysvalloissa tosielämä oli ajoittain vielä ihmeellisempää komediaa. Näyttelijän mukaan homojen oikeuksia on käytetty poliittisessa keskustelussa epäreilusti, tarkoituksena viedä huomio muilta asioilta.

Haastattelun lopussa Williams painottaa, ettei voi ottaa kantaa Suomen poliittisiin kiistakapuloihin. Henkilökohtaisen mielipiteensä hän tuo kuitenkin julki ja lähettää vahvan viestin kameran välityksellä suomalaisille:

"Älkää pelätkö, homojoukot eivät hyökkää sekoittamaan kotianne. Homous on okei. He tietävät mitä on yhteisön normaali elämä. Ei se tuhoa teidän moraalisia arvojanne jos he tunnustavat suhteensa menemällä naimisiin."

Neljä vuotta aiemmin Williams puhui myös vakavista aiheista Ylen A-studion haastattelussa. Näyttelijä oli tuolloin juuri esiintynyt Steven Spielbergin Hook – Kapteeni Koukku -elokuvassa ja haastattelussa puitiin maailman kapteeni Koukkuja, kadonneita poikia, lapsuuden herkkyyttä ja julmuuttakin.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto