Hyppää pääsisältöön

Ylen vanhin EM-selostus hehkuttaa Hellaan perintöä

Pekka Tiilikainen ja Lauri Nurmi seurasivat suomalaislajeja yleisurheilun 3. Euroopan mestaruuskilpailuissa 1946. Ohjelma on Yleisradion varhaisin säilynyt EM-kisalähetys, ja sekin jouduttiin keskeyttämään ennen tärkeitä ratkaisuhetkiä...

Tietolaatikko

Yleisradio oli aloittanut yleisurheilun EM-selostukset jo Pariisin kisoissa 1938. Selostukset lähetettiin Suomeen puhelinteitse, ja linja oli varattava etukäteen tietyksi ajaksi. Myös Oslon EM-kisalähetyksessä Pekka Tiilikainen valittelee, ettei Yleisradio voi raportoida suomalaissuorituksista silloin kun haluaisi, koska omat radioinnit oli sovitettava muiden yhtiöiden lähetysaikoihin. Mutta ainakin saataisiin tulokset, mikä ”loppujen lopuksi on kuitenkin pääasia".

Lähteitä:
Antero Raevuori–Antti O. Arponen–Matti Hannus, Urheilu 2000, osa 2, WSOY 1994.
Eino Lyytinen, Perustamisesta talvisotaan, Yleisradion historia, osa 1 (1926–1949), Yle 1996.

Oslon EM-kisat pidettiin heti toisen maailmansodan jälkeen, kun suuri osa Eurooppaa kärsi vielä pulasta ja nälästä. Suuri osa osallistujista oli sodan käyneitä, varttuneita miehiä. Esimerkiksi maratoonari Väinö Muinonen oli jo 48-vuotias, ja selostaja Pekka Tiilikainen nimittääkin häntä ”vanhaksi Muinoseksi”.

Neuvostoliitto oli nyt ensi kertaa mukana Kansainvälisen yleisurheiluliiton turnauksessa. Maan joukkue oli Tiilikaisen sanoin ”suuri kysymysmerkki”, mutta harjoitukset olivat osoittaneet, ettei lännen puolelle ollut lähetetty edustajiksi mitään toisen luokan kykyjä. Neuvostoliitto ampaisikin Oslossa suoraan mitalitilaston kakkoseksi.

Vain suomalaislajit kiinnostivat

Myöhemmistä kisoista poiketen avajaispäivän ensimmäisenä lajina oli maraton. Tiilikaisen mukaan tämä jo ”Hellaan ajoilta periytynyt kilpailu” oli yksi tapahtuman suurimmista polttopisteistä ja ”sensaationumeroista”. Suomella oli puolustettavana pitkäaikainen Euroopan mestaruus vuosilta 1934 ja 1938.

Maratonin lähdössä oli todellista suuren urheilujuhlan tuntua, kun juoksijoiden aloituskierrosta säesti äänekäs torvisoittokunta. Suomea edusti Pariisin EM-voittajan Muinosen lisäksi häntä toistakymmentä vuotta nuorempi Mikko Hietanen, joka kilpaili valkoinen nenäliina päässään ”Tatu Kolehmaisen malliin”.

Maratoonarien päästyä taipaleelleen stadionilla juostaan mm. naisten 100 metrin alku- ja välieriä, jotka "eivät tietenkään mainittavammin meikäläisiä kiinnosta, koska yhtään suomalaista tyttösprintteriä ei ole mukana”. Suomen ensimmäisen Euroopan mestaruuden saavuttaa kolmiloikassa mustana hevosena pidetty Valle Rautio. Kilpailusta kuullaan kuitenkin vain lopputulokset.

Kaksi tuplavoittoa Suomelle

Avajaisillan viimeisenä lajina oli miesten 10 000 metrin juoksu, jota pidettiin suomalaisten päälajina. Ennen kisoja oli kiistelty kiivaasti voittajasuosikki Viljo Heinon osallistumisesta, koska häntä syytettiin rahapalkkion vastaanottamisessa Ruotsissa kilpaillessaan. Heino on kertonut matkustaneensa Osloon joukkueen huoltomiehenä.

Kummastakaan suomalaisten leipälajista ei säilyneessä ohjelmassa valitettavasti kuulla selostuksen loppua, koska Yleisradion päivittäiset kisalähetykset olivat vain noin puolen tunnin mittaisia. Radion arkistossa ei ole myöskään tallella muiden päivien lähetyksiä, joissa kilpailujen loppuvaiheista mahdollisesti olisi kerrottu. Ainuttakaan äänidokumenttia ei siis ole säästynyt siitä ainutlaatuisesta suomalaisjuhlasta, joka illan päätteeksi syntyi.

Koska 10 000 metrin finaali oli järjestelyjen johdosta myöhässä, maratoonarit saapuivat takaisin stadionille, kun sen viimeisiä kierroksia vielä juostiin. Kaiken huipuksi Suomi oli kummassakin juoksussa ottamassa huikeaa kaksoisvoittoa: Hietanen ja Muinonen lähenivät maalia voittajina maratoonareille varatulla ulkoradalla samaan aikaan kun sisäradalla juoksivat heitä vastaan kympin voittoa varmistelevat Heino ja Helge Perälä.

Bertel Storskrubb juoksi Oslon kisoissa Suomelle vielä neljännen kullan 400 metrin aidoissa. Hopeaa tuli lisäksi keihäässä ja pronssia 110 metrin aidoissa, korkeudessa, kuulassa ja kiekossa. Kaiken kaikkiaan Suomi sijoittui mitalitilastossa peräti kolmanneksi, vain pykälää alemmaksi kuin kaksissa sotaa edeltäneissä EM-kisoissa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.