Hyppää pääsisältöön

Ylen vanhin EM-selostus hehkuttaa Hellaan perintöä

Pekka Tiilikainen ja Lauri Nurmi seurasivat suomalaislajeja yleisurheilun 3. Euroopan mestaruuskilpailuissa 1946. Ohjelma on Yleisradion varhaisin säilynyt EM-kisalähetys, ja sekin jouduttiin keskeyttämään ennen tärkeitä ratkaisuhetkiä...

Tietolaatikko

Yleisradio oli aloittanut yleisurheilun EM-selostukset jo Pariisin kisoissa 1938. Selostukset lähetettiin Suomeen puhelinteitse, ja linja oli varattava etukäteen tietyksi ajaksi. Myös Oslon EM-kisalähetyksessä Pekka Tiilikainen valittelee, ettei Yleisradio voi raportoida suomalaissuorituksista silloin kun haluaisi, koska omat radioinnit oli sovitettava muiden yhtiöiden lähetysaikoihin. Mutta ainakin saataisiin tulokset, mikä ”loppujen lopuksi on kuitenkin pääasia".

Lähteitä:
Antero Raevuori–Antti O. Arponen–Matti Hannus, Urheilu 2000, osa 2, WSOY 1994.
Eino Lyytinen, Perustamisesta talvisotaan, Yleisradion historia, osa 1 (1926–1949), Yle 1996.

Oslon EM-kisat pidettiin heti toisen maailmansodan jälkeen, kun suuri osa Eurooppaa kärsi vielä pulasta ja nälästä. Suuri osa osallistujista oli sodan käyneitä, varttuneita miehiä. Esimerkiksi maratoonari Väinö Muinonen oli jo 48-vuotias, ja selostaja Pekka Tiilikainen nimittääkin häntä ”vanhaksi Muinoseksi”.

Neuvostoliitto oli nyt ensi kertaa mukana Kansainvälisen yleisurheiluliiton turnauksessa. Maan joukkue oli Tiilikaisen sanoin ”suuri kysymysmerkki”, mutta harjoitukset olivat osoittaneet, ettei lännen puolelle ollut lähetetty edustajiksi mitään toisen luokan kykyjä. Neuvostoliitto ampaisikin Oslossa suoraan mitalitilaston kakkoseksi.

Vain suomalaislajit kiinnostivat

Myöhemmistä kisoista poiketen avajaispäivän ensimmäisenä lajina oli maraton. Tiilikaisen mukaan tämä jo ”Hellaan ajoilta periytynyt kilpailu” oli yksi tapahtuman suurimmista polttopisteistä ja ”sensaationumeroista”. Suomella oli puolustettavana pitkäaikainen Euroopan mestaruus vuosilta 1934 ja 1938.

Maratonin lähdössä oli todellista suuren urheilujuhlan tuntua, kun juoksijoiden aloituskierrosta säesti äänekäs torvisoittokunta. Suomea edusti Pariisin EM-voittajan Muinosen lisäksi häntä toistakymmentä vuotta nuorempi Mikko Hietanen, joka kilpaili valkoinen nenäliina päässään ”Tatu Kolehmaisen malliin”.

Maratoonarien päästyä taipaleelleen stadionilla juostaan mm. naisten 100 metrin alku- ja välieriä, jotka "eivät tietenkään mainittavammin meikäläisiä kiinnosta, koska yhtään suomalaista tyttösprintteriä ei ole mukana”. Suomen ensimmäisen Euroopan mestaruuden saavuttaa kolmiloikassa mustana hevosena pidetty Valle Rautio. Kilpailusta kuullaan kuitenkin vain lopputulokset.

Kaksi tuplavoittoa Suomelle

Avajaisillan viimeisenä lajina oli miesten 10 000 metrin juoksu, jota pidettiin suomalaisten päälajina. Ennen kisoja oli kiistelty kiivaasti voittajasuosikki Viljo Heinon osallistumisesta, koska häntä syytettiin rahapalkkion vastaanottamisessa Ruotsissa kilpaillessaan. Heino on kertonut matkustaneensa Osloon joukkueen huoltomiehenä.

Kummastakaan suomalaisten leipälajista ei säilyneessä ohjelmassa valitettavasti kuulla selostuksen loppua, koska Yleisradion päivittäiset kisalähetykset olivat vain noin puolen tunnin mittaisia. Radion arkistossa ei ole myöskään tallella muiden päivien lähetyksiä, joissa kilpailujen loppuvaiheista mahdollisesti olisi kerrottu. Ainuttakaan äänidokumenttia ei siis ole säästynyt siitä ainutlaatuisesta suomalaisjuhlasta, joka illan päätteeksi syntyi.

Koska 10 000 metrin finaali oli järjestelyjen johdosta myöhässä, maratoonarit saapuivat takaisin stadionille, kun sen viimeisiä kierroksia vielä juostiin. Kaiken huipuksi Suomi oli kummassakin juoksussa ottamassa huikeaa kaksoisvoittoa: Hietanen ja Muinonen lähenivät maalia voittajina maratoonareille varatulla ulkoradalla samaan aikaan kun sisäradalla juoksivat heitä vastaan kympin voittoa varmistelevat Heino ja Helge Perälä.

Bertel Storskrubb juoksi Oslon kisoissa Suomelle vielä neljännen kullan 400 metrin aidoissa. Hopeaa tuli lisäksi keihäässä ja pronssia 110 metrin aidoissa, korkeudessa, kuulassa ja kiekossa. Kaiken kaikkiaan Suomi sijoittui mitalitilastossa peräti kolmanneksi, vain pykälää alemmaksi kuin kaksissa sotaa edeltäneissä EM-kisoissa.

Kommentit
  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.