Hyppää pääsisältöön

Ylen vanhin EM-selostus hehkuttaa Hellaan perintöä

Pekka Tiilikainen ja Lauri Nurmi seurasivat suomalaislajeja yleisurheilun 3. Euroopan mestaruuskilpailuissa 1946. Ohjelma on Yleisradion varhaisin säilynyt EM-kisalähetys, ja sekin jouduttiin keskeyttämään ennen tärkeitä ratkaisuhetkiä...

Tietolaatikko

Yleisradio oli aloittanut yleisurheilun EM-selostukset jo Pariisin kisoissa 1938. Selostukset lähetettiin Suomeen puhelinteitse, ja linja oli varattava etukäteen tietyksi ajaksi. Myös Oslon EM-kisalähetyksessä Pekka Tiilikainen valittelee, ettei Yleisradio voi raportoida suomalaissuorituksista silloin kun haluaisi, koska omat radioinnit oli sovitettava muiden yhtiöiden lähetysaikoihin. Mutta ainakin saataisiin tulokset, mikä ”loppujen lopuksi on kuitenkin pääasia".

Lähteitä:
Antero Raevuori–Antti O. Arponen–Matti Hannus, Urheilu 2000, osa 2, WSOY 1994.
Eino Lyytinen, Perustamisesta talvisotaan, Yleisradion historia, osa 1 (1926–1949), Yle 1996.

Oslon EM-kisat pidettiin heti toisen maailmansodan jälkeen, kun suuri osa Eurooppaa kärsi vielä pulasta ja nälästä. Suuri osa osallistujista oli sodan käyneitä, varttuneita miehiä. Esimerkiksi maratoonari Väinö Muinonen oli jo 48-vuotias, ja selostaja Pekka Tiilikainen nimittääkin häntä ”vanhaksi Muinoseksi”.

Neuvostoliitto oli nyt ensi kertaa mukana Kansainvälisen yleisurheiluliiton turnauksessa. Maan joukkue oli Tiilikaisen sanoin ”suuri kysymysmerkki”, mutta harjoitukset olivat osoittaneet, ettei lännen puolelle ollut lähetetty edustajiksi mitään toisen luokan kykyjä. Neuvostoliitto ampaisikin Oslossa suoraan mitalitilaston kakkoseksi.

Vain suomalaislajit kiinnostivat

Myöhemmistä kisoista poiketen avajaispäivän ensimmäisenä lajina oli maraton. Tiilikaisen mukaan tämä jo ”Hellaan ajoilta periytynyt kilpailu” oli yksi tapahtuman suurimmista polttopisteistä ja ”sensaationumeroista”. Suomella oli puolustettavana pitkäaikainen Euroopan mestaruus vuosilta 1934 ja 1938.

Maratonin lähdössä oli todellista suuren urheilujuhlan tuntua, kun juoksijoiden aloituskierrosta säesti äänekäs torvisoittokunta. Suomea edusti Pariisin EM-voittajan Muinosen lisäksi häntä toistakymmentä vuotta nuorempi Mikko Hietanen, joka kilpaili valkoinen nenäliina päässään ”Tatu Kolehmaisen malliin”.

Maratoonarien päästyä taipaleelleen stadionilla juostaan mm. naisten 100 metrin alku- ja välieriä, jotka "eivät tietenkään mainittavammin meikäläisiä kiinnosta, koska yhtään suomalaista tyttösprintteriä ei ole mukana”. Suomen ensimmäisen Euroopan mestaruuden saavuttaa kolmiloikassa mustana hevosena pidetty Valle Rautio. Kilpailusta kuullaan kuitenkin vain lopputulokset.

Kaksi tuplavoittoa Suomelle

Avajaisillan viimeisenä lajina oli miesten 10 000 metrin juoksu, jota pidettiin suomalaisten päälajina. Ennen kisoja oli kiistelty kiivaasti voittajasuosikki Viljo Heinon osallistumisesta, koska häntä syytettiin rahapalkkion vastaanottamisessa Ruotsissa kilpaillessaan. Heino on kertonut matkustaneensa Osloon joukkueen huoltomiehenä.

Kummastakaan suomalaisten leipälajista ei säilyneessä ohjelmassa valitettavasti kuulla selostuksen loppua, koska Yleisradion päivittäiset kisalähetykset olivat vain noin puolen tunnin mittaisia. Radion arkistossa ei ole myöskään tallella muiden päivien lähetyksiä, joissa kilpailujen loppuvaiheista mahdollisesti olisi kerrottu. Ainuttakaan äänidokumenttia ei siis ole säästynyt siitä ainutlaatuisesta suomalaisjuhlasta, joka illan päätteeksi syntyi.

Koska 10 000 metrin finaali oli järjestelyjen johdosta myöhässä, maratoonarit saapuivat takaisin stadionille, kun sen viimeisiä kierroksia vielä juostiin. Kaiken huipuksi Suomi oli kummassakin juoksussa ottamassa huikeaa kaksoisvoittoa: Hietanen ja Muinonen lähenivät maalia voittajina maratoonareille varatulla ulkoradalla samaan aikaan kun sisäradalla juoksivat heitä vastaan kympin voittoa varmistelevat Heino ja Helge Perälä.

Bertel Storskrubb juoksi Oslon kisoissa Suomelle vielä neljännen kullan 400 metrin aidoissa. Hopeaa tuli lisäksi keihäässä ja pronssia 110 metrin aidoissa, korkeudessa, kuulassa ja kiekossa. Kaiken kaikkiaan Suomi sijoittui mitalitilastossa peräti kolmanneksi, vain pykälää alemmaksi kuin kaksissa sotaa edeltäneissä EM-kisoissa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.