Hyppää pääsisältöön

Ylen vanhin EM-selostus hehkuttaa Hellaan perintöä

Pekka Tiilikainen ja Lauri Nurmi seurasivat suomalaislajeja yleisurheilun 3. Euroopan mestaruuskilpailuissa 1946. Ohjelma on Yleisradion varhaisin säilynyt EM-kisalähetys, ja sekin jouduttiin keskeyttämään ennen tärkeitä ratkaisuhetkiä...

Tietolaatikko

Yleisradio oli aloittanut yleisurheilun EM-selostukset jo Pariisin kisoissa 1938. Selostukset lähetettiin Suomeen puhelinteitse, ja linja oli varattava etukäteen tietyksi ajaksi. Myös Oslon EM-kisalähetyksessä Pekka Tiilikainen valittelee, ettei Yleisradio voi raportoida suomalaissuorituksista silloin kun haluaisi, koska omat radioinnit oli sovitettava muiden yhtiöiden lähetysaikoihin. Mutta ainakin saataisiin tulokset, mikä ”loppujen lopuksi on kuitenkin pääasia".

Lähteitä:
Antero Raevuori–Antti O. Arponen–Matti Hannus, Urheilu 2000, osa 2, WSOY 1994.
Eino Lyytinen, Perustamisesta talvisotaan, Yleisradion historia, osa 1 (1926–1949), Yle 1996.

Oslon EM-kisat pidettiin heti toisen maailmansodan jälkeen, kun suuri osa Eurooppaa kärsi vielä pulasta ja nälästä. Suuri osa osallistujista oli sodan käyneitä, varttuneita miehiä. Esimerkiksi maratoonari Väinö Muinonen oli jo 48-vuotias, ja selostaja Pekka Tiilikainen nimittääkin häntä ”vanhaksi Muinoseksi”.

Neuvostoliitto oli nyt ensi kertaa mukana Kansainvälisen yleisurheiluliiton turnauksessa. Maan joukkue oli Tiilikaisen sanoin ”suuri kysymysmerkki”, mutta harjoitukset olivat osoittaneet, ettei lännen puolelle ollut lähetetty edustajiksi mitään toisen luokan kykyjä. Neuvostoliitto ampaisikin Oslossa suoraan mitalitilaston kakkoseksi.

Vain suomalaislajit kiinnostivat

Myöhemmistä kisoista poiketen avajaispäivän ensimmäisenä lajina oli maraton. Tiilikaisen mukaan tämä jo ”Hellaan ajoilta periytynyt kilpailu” oli yksi tapahtuman suurimmista polttopisteistä ja ”sensaationumeroista”. Suomella oli puolustettavana pitkäaikainen Euroopan mestaruus vuosilta 1934 ja 1938.

Maratonin lähdössä oli todellista suuren urheilujuhlan tuntua, kun juoksijoiden aloituskierrosta säesti äänekäs torvisoittokunta. Suomea edusti Pariisin EM-voittajan Muinosen lisäksi häntä toistakymmentä vuotta nuorempi Mikko Hietanen, joka kilpaili valkoinen nenäliina päässään ”Tatu Kolehmaisen malliin”.

Maratoonarien päästyä taipaleelleen stadionilla juostaan mm. naisten 100 metrin alku- ja välieriä, jotka "eivät tietenkään mainittavammin meikäläisiä kiinnosta, koska yhtään suomalaista tyttösprintteriä ei ole mukana”. Suomen ensimmäisen Euroopan mestaruuden saavuttaa kolmiloikassa mustana hevosena pidetty Valle Rautio. Kilpailusta kuullaan kuitenkin vain lopputulokset.

Kaksi tuplavoittoa Suomelle

Avajaisillan viimeisenä lajina oli miesten 10 000 metrin juoksu, jota pidettiin suomalaisten päälajina. Ennen kisoja oli kiistelty kiivaasti voittajasuosikki Viljo Heinon osallistumisesta, koska häntä syytettiin rahapalkkion vastaanottamisessa Ruotsissa kilpaillessaan. Heino on kertonut matkustaneensa Osloon joukkueen huoltomiehenä.

Kummastakaan suomalaisten leipälajista ei säilyneessä ohjelmassa valitettavasti kuulla selostuksen loppua, koska Yleisradion päivittäiset kisalähetykset olivat vain noin puolen tunnin mittaisia. Radion arkistossa ei ole myöskään tallella muiden päivien lähetyksiä, joissa kilpailujen loppuvaiheista mahdollisesti olisi kerrottu. Ainuttakaan äänidokumenttia ei siis ole säästynyt siitä ainutlaatuisesta suomalaisjuhlasta, joka illan päätteeksi syntyi.

Koska 10 000 metrin finaali oli järjestelyjen johdosta myöhässä, maratoonarit saapuivat takaisin stadionille, kun sen viimeisiä kierroksia vielä juostiin. Kaiken huipuksi Suomi oli kummassakin juoksussa ottamassa huikeaa kaksoisvoittoa: Hietanen ja Muinonen lähenivät maalia voittajina maratoonareille varatulla ulkoradalla samaan aikaan kun sisäradalla juoksivat heitä vastaan kympin voittoa varmistelevat Heino ja Helge Perälä.

Bertel Storskrubb juoksi Oslon kisoissa Suomelle vielä neljännen kullan 400 metrin aidoissa. Hopeaa tuli lisäksi keihäässä ja pronssia 110 metrin aidoissa, korkeudessa, kuulassa ja kiekossa. Kaiken kaikkiaan Suomi sijoittui mitalitilastossa peräti kolmanneksi, vain pykälää alemmaksi kuin kaksissa sotaa edeltäneissä EM-kisoissa.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.