Hyppää pääsisältöön

He tekivät comebackin, he tulivat takaisin — ainakin hetkeksi

Elävän arkiston koosteeseen on kerätty suosittujen ja suurten suomalaisartistien vaihtelevia paluuselityksiä haastatteluiden muodossa.

Comeback, paluu, takaisintuleminen, termit yhdistetään vahvasti musiikkimaailmaan ja erityisesti yhtyeisiin. Artistien vakioselitys takaisintulemisille on taiteellinen kunnianhimo. Kriitikot taas usein näkevät comebackit vain muusikoiden keinona rahastaa menneisyytensä avulla. Syitä ja tarinoita paluille on kuitenkin yhtä monta kuin toteuttajiaan.

Hanoi Rocks kuntoutui auto-onnettomuudesta uuden sukupolven innostajaksi

Michael Monroen ja Andy McCoyn johtama Hanoi Rocks hajosi pian yhtyeen rumpalin tapaturmaisen kuoleman jälkeen 1985 ja bändin jäsenet lähtivät tulehtuneiden väliensä takia kukin teilleen.

Hanoi Rocksin paluu tapahtui 2000-luvun alussa, kun bändin päälliköt Monroe ja McCoy löysivät toisensa uudelleen. Andy McCoy ilmoitti Aamu-tv:n haastattelussa 2002 paluun motiiviksi uusien fanien palvelemisen, uudella Hanoi Rocks -musiikilla.

Monroen ja McCoyn lisäksi uuteen Hanoihin ei kiinnitetty bändin muita alkuperäisjäseniä pysyvästi. Uusi Hanoi Rocks toimi aktiivisena vuodesta 2002 vuoteen 2009 ja se levytti kolme uutta pitkäsoittoa.

Dingon takaisintulemisia siivittivät kokoelmalevyt

Porilaisyhtye Dingon voidaan vuoden 1986 hajoamisensa jälkeen laskea tehneen virallisen comebackin ainakin kolme kertaa. Vain solisti Neumann on ollut mukana jokaisessa kokoonpanossa, joka on käyttänyt Dingo-nimeä.

Ensimmäinen Dingo-come-back tapahtui Kotkan meripäivillä 1993. Samana syksynä julkaistiin kokoelmalevy Sinä & minä.

Yhtyeen faneille kenties merkityksellisin paluu koettiin vuonna 1998, jolloin Dingo palasi tunnetuimmalla kokoonpanollaan: Pertti Neumann, Jonttu Virta, Pepe Laaksonen, Pete Nuotio ja Juha Seittonen. Samalla julkaistiin myyntimenestykseksi noussut Parhaat-kokoelmalevy. Systemaattinen paluu ei kuitenkaan toteutunut, eikä uusia levytyksiä tehty.

Neumann esiintyi vuosina 2002 ja 2003 nimimuunnoksella Neumann band plays Dingo ja onnistui suututtamaan tempullaan muut yhtyeen alkuperäisjäsenet, jotka kritisoivat laulajan toimintaa silkaksi rahastukseksi vanhan yhtyeen maineella.

Kesällä 2004 oli uuden kokoelmalevyn aika (Dingomaniaa) ja Dingo palasi lavalle Raumanmerellä. Haastattelussa Neumann kertoi, että vaikka alkuperäisjäseniä ei mukana ollutkaan, oli paluun syy ensisijaisesti musiikillinen.

Pelle Miljoonan alkuperäinen osakeyhtiö teki levykiertueen 30 vuotta myöhässä

Pelle Miljoonan Pelle Miljoona Oy:n ensimmäinen albumi Moottoritie on kuuma kaahasi Suomessa listaykköseksi vuoden 1980 syksyllä. Levystä vastanneen ja yhtyeen tunnetuimman kokoonpanon elinkaari ei tosin kestänyt edes levyn julkaisuun asti.

Vasta 16-vuotias basisti Sam Yaffa ja 17-vuotias kitaristi Andy McCoy muuttivat muuta yhtyettä varoittamatta Ruotsiin, jossa he käynnistivät uransa uuden yhtyeen, muuan Hanoi Rocksin parissa. Tarinan mukaan tulevat Hanoi Rocks -miehet varastivat Oy:n kitaravahvistimen mukaansa.

Pelle Miljoona Oy jatkoi vaihtelevilla kokoonpanoilla kunnes yhtye tuolla nimellä lakkautettiin vuonna 1983.

Väliin mahtui paljon, mutta yhtyeen alkuperäinen kokoonpano (Miljoona, McCoy, Yaffa, Tumppi Varonen ja Ari Taskinen) palasi hetkeksi yhteen vuonna 2011. Pellen mukaan kyseessä oli Moottoritie on kuuma -levyn julkaisukiertue, joka vain toteutettiin 30 vuotta myöhässä.

Eppu Normaali palasi entistä murheellisempana

Jo 1970-luvun lopussa aloittanut Eppu Normaali vetäytyi levytystauolle vuonna 1994 keikkailtuaan ja levytettyään koko ajan suhteellisen aktiivisesti. Pitkäksi venynyt tauko päättyi vasta vuonna 2004.

Aamu-tv:ssä Eppujen Martti ja Pantse Syrjä kertoivat 90-luvun alun pitkien levytysprojektien väsyttäneen yhtyeen totaalisesti. Vuosien aikana yhtyeen musiikkityyli oli kasvanut punk-raivosta vakavaksi suomirokiksi, suomalaisuuden tuntojen tulkiksi. Uusi levy Sadan vuoden päästäkin alleviivasi tätä paksulla terällä, olemalla edeltäjiään melankolisempi.

Wigwamilla jäi jotain kesken

1970-luvun proge-Suomen soihdunkantaja Wigwam lopetti toimintansa 1979. Yhtyeen musiikki oli noteerattu myös ulkomailla, mutta jäsenten erimielisyyksien takia ulkomaille muuttaminen ei tapahtunut ja maailmanvalloitus jäi tekemättä.

Wigwam teki pikaisen paluun vuonna 1991 Provinssirockin lavalla, mutta sen toiminta hiipui nopeasti uudelleen.

Toistamiseen Wigwam palasi 2000-luvun alussa. Paluun yhteydessä puhuttiin progen uudesta tulemisesta, mutta Jim Pembroke kommentoi haastattelussa tyynesti: "Emmä osaa sanoa, onko tää progebändi. Mä yritän tehdä hyviä biisejä."

Ajankohtaisen kakkosen raportissa 2002 musiikkitoimittaja Jake Nyman sekä muusikot Jonna Tervomaa ja Tommi Liimatta kertoivat omista suhteistaan monelle suomalaisartistille suuntaa antaneen yhtyeen musiikkiin.

Elonkorjuu ei halunnut jäädä keräilyharvinaisuudeksi

Jukka Syreniuksen johtama porilainen Elonkorjuu oli 1970-luvulla maan edistyksellisimpiä yhtyeitä. Bändi levytti kuitenkin vain kaksi pitkäsoittoa ennen hajoamistaan vuonna 1978.

Yhtyeen ympärille muodostui vuosien saatossa sädekehä. Maineeseen vaikutti bändin ensimmäinen levy Harvest Time (1972), jonka alkuperäispainos nousi keräilijäpiireissä Suomen arvokkaimmaksi vinyyliksi.

Elonkorjuu teki yllättävän comebackin vuonna 2003. Progressiivinen rock oli noussut jälleen muodikkaaksi, joten maa oli käännetty valmiiksi Elonkorjuun uudelleentulemiselle. Ajankohtainen kakkonen noteerasi kulttiyhtyeen paluun vuonna 2004 raportissaan.

Nylon Beatin nasaalit palasivat lämmittelemään

Pop-duo Nylon Beatin ura räjähti käyntiin television kykyjenetsintäohjelman myötä 1995. Kotimaan suosion myötä Nylon Beat yritti rakentaa myös kansainvälistä uraa kahden englanninkielisen albumin avulla. Duo lopetti kahdeksan vuoden ja yhteensä kahdeksan albumin jälkeen 2003.

Kolme vuotta myöhemmin Nylon Beat palasi kolmen paluukeikan ajaksi lämmittelemään yhdysvaltalaista rockyhtye Totoa. Jonna Kosonen ja Erin Anttila vierailivat Aamu-tv:ssä ennen keikkaa kertomassa syitä jäähyväiskiertueelleen. Virkistävästi rahan vaikutusta paluuseen ei suinkaan kiistetty keskustelussa.

Sielun Veljet palasi ja nukkuva hirviö sai luvan riehua

Suomirokin 1980-luvun happoinen legenda Sielun Veljet (1982–92) palasi vuonna 2011 vain yhdelle keikalle 20 vuoden tauon jälkeen. Ismo Alangon luotsaaman yhtyeen paluuta isännöi 40-vuotisjuhliaan viettävä Ilosaarirock.

Festarikeikan yleisömenestyksen siivittämänä Siekkarit lähtivät loppuvuodesta vielä klubikiertueelle. Ismo Alanko ja Jukka Orma antoivat Yle Live -ohjelmalle haastattelun Helsingin Tavastia -klubilla joulukuussa. Tuolloin 51-vuotias ja 1980-luvulta lähtien itseään jatkuvasti työllistänyt Alanko painotti paluukeikoilla erityisesti lavalla riehumisen mahdollisuuden tärkeyttä itselleen.

Raptori rienaa aina kymmenen vuoden välein

Suomirapin varhaiskauden suosituin ryhmä Raptori räppäsi itsensä ironisilla sanoituksillaan suomalaisnuorten suosikiksi 1990-luvun alussa.

Raptori palasi vuonna 2000, jolloin se julkaisi myös uuden albumin. Tällä kertaa yhtye keskittyi parodioimaan vahvasti muuta, tuolloin varsin kovaan liitoon noussutta suomalaista hip-hopia. Paluu jäi lyhyeksi, mutta seuraava takaisintuleminen ajoitettiin jälleen tarkalleen kymmenen vuotta myöhemmäksi.

Raptori veikin comebackit tyylilleen uskollisena astetta pidemmälle ja se teki aiheesta itselleen markkinointikikan: yhtye uhkasi tulevansa jatkossakin takaisin — aina kymmenen vuoden välein.


Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto