Hyppää pääsisältöön

Petteri Kaukoranta - musiikki ja ihmeparantuminen

Näyttelijä-ohjaaja Petteri "Sökö" Kaukoranta ja Paco-koira
Näyttelijä-ohjaaja Petteri "Sökö" Kaukoranta ja Paco-koira Kuva: Neea Kilkki paco

Näyttelijä-ohjaaja Petteri ”Sökö” Kaukorannalla todettiin 34-vuotiaana Hodgkinin tauti eli imukudossyöpä. Rankat hoidot aloitettiin heti ja sairaus talttuikin, mutta vain uusiakseen myöhemmin. Eräänä joulukuisena sunnuntai-iltana Kaukoranta kyllästyi sairaalaeristyksessä olemiseen ja karkasi konserttiin, kasvaimen kannalta tuhoisin seurauksin.

”Olin tuolloin 'nollavaiheessa' hoidossa. Neutrofiili nolla tarkoittaa, ettei ole vastustuskykyä. Olin tosin jo toipumisvaiheessa, mutta eristyshuoneessa. Olin lukenut jostain, että Johanneksenkirkossa on Novospasskin luostarin mieskuoron konsertti. Oli joulukuuta ja pöpöaltista aikaa ja minun olisi pitänyt periaatteessa pysyä huoneessa ja käyttää vielä hengityssuojainta. Ajattelin, että bussi 14:han kulkee Meilahden sairaalan edustalta suoraan kirkolle, joten päätin lähteä kuuntelemaan. En ollut huolissani, että saanko jonkun pöpön. Päätin, etten saa.

Hyppäsin bussiin ja hengittelin hieman villapaidan sisään ja astuin sitten täyteen Johanneksenkirkkoon. Tiesin kuorosta hieman, sillä olin joskus aikoinani kuunnellut ortodoksista musiikkia.

Havahduin yhtäkkiä, kun kappale loppui, että lähdin leijailemaan.

Kuunnellessani havaitsin jotain. Jossain vaiheessa ajauduin tietynlaiseen horteeseen. Totta kai minulla oli kaiken maailman lääkitykset päällä, mutta en nyt sentään morfiineissa kulkenut, olin muuten siis aika normaalitilassa. Havahduin yhtäkkiä, kun kappale loppui, että lähdin leijailemaan - mieli lähti jonnekin ja keho jäi hetkeksi kummalliseen asentoon. Ja sitten, kun palasin tietoisuuteen - tämä kaikki kesti ehkä 20 minuuttia tai 2 minuuttia - en osaa tarkalleen sanoa - huomasin, että ihoni on kananlihalla. Minulla ei ollut kylmä, vaan ääni tuntui virtaavan kehossani. Tuntui, että partikkelini, siis solut kehossani, menevät oikeaan järjestykseen.

Kun palasin konsertista - kukaan ei tiennyt, että olin ollut missään - palasin huoneeseeni ja menin nukkumaan, mutta en oikeastaan nukkunut, vaan makasin sängyllä puolihorteessa. Muistan, että minusta tuntui, että leijailen.

Seuraavana päivänä sanoin hoitavalle lääkärilleni, että katsotaan sitä kasvaintani. Hän kysyi, että miksi. Valitin, että en tiedä, minulla on vain vähän outo tunne. No, sitä mentiin sitten katsomaan ultraäänellä. Ultraäänessä kasvain näkyy tavallisesti möhkäleenä. Lääkäri ei löytänyt sitä. Minut passitettiin odottamaan. Tuli toinen lääkäri ja alkoi katsoa kuviani. Hän sanoi, että tässä on nyt tullut väärän potilaan kuva. Hän katsoi siinä edellisen kerran kuvaani ja sanoi, että tuo ei ole sinulta. Miten tämä on tällainen? Kasvain oli muuttunut niin huokoiseksi, että ultraääni meni siitä läpi. Minun kävi melkein sääli sitä kasvainta. Lääkäri sanoi sitten seuraavalla viikolla, että pattisi on luhistunut. Kudos on vielä jäljellä, mutta ydin on tuhoutunut. Lääkkeet ovat siis toimineet.

En suoraan kertonut rajatilakokemuksestani. Potilaskertomuksessa lukee kuitenkin, että joulukuun sinä ja sinä päivänä potilaan kasvain on merkillisesti hävinnyt. Ei kokonaan pois, mutta radikaalisti pienentynyt. Minulle se oli ihme. Musiikki oli siinä se medisiini. Olin yhtäkkiä täydellisessä harmonisessa tilassa.”

Petteri "Sökö" Kaukorannan ja Paco-koiran kuulumiset kesällä 2014

Kuuntele Musiikin voima: Petteri "Sökö" Kaukoranta - musiikki ja ihmeparantuminen Yle Radio 1 pe 15.8. klo 11 ja su 17.8. klo 13 sekä Yle Areena 30 päivää lähetyksen jälkeen.

Ohjelman musiikit:
Otto Palmgren: Heijastus (Georg Ots, laulu, ja Ensio Kostan orkesteri)
Kauko Röyhkä: Nivelet (Kauko Röyhkä ja Narttu)
Jack Nitzsche: Musiikkia elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän (Nimeämätön orkesteri)
Hank Williams: Ramblin´ man (Hank Williams ja yhtye)
Gavin Bryars: Jesus´ blood never failed me yet (Tom Waits, laulu, ja orkesteri, ääninauhalla samanniminen hengellinen laulu lontoolaisen vanhan kulkurin laulamana vuonna 1971)

Ohjelman on toimittanut Timo Asikainen ja se on uusinta elokuulta 2013.

Lue lisää kesäsarjasta Musiikin voima.

  • Nancy Dalbergin jousikvartetot hönkivät virkistävästi

    Nancy Dalbergin jousikvartetot hönkivät virkistävästi

    Nordic String Quartet (Heiðrun Petersen ja Mads Haugsted Hansen, viulu, Daniel Eklund, alttoviulu, Lea Emilie Brøndal, sello) lyö pöytään kuluvan vuoden toisen julkaisunsa. Alkuvuodesta se vakuutti Pelle Gudmundsen-Holmgreenin kvartettosarjassa moni-ilmeisellä ja vivahteikkaalla soitollaan.

  • Tunnelmointia ja ikiaikaisuuksien viivähdyksiä

    Tunnelmointia ja ikiaikaisuuksien viivähdyksiä

    Viulisti Pauline Kim Harris sekä taiteiden rajapinnoilla äänistöä luova Spencer Topel yhdistävät yhteisprojektissaan renessanssi- ja barokinajan sävelistöä elektronisiin äänimaisemiin. Yhteissoivuus matkaa ambientin ääniuniversumissa verkkaisesti ja vakaasti kohti tavoittamatonta. Äänite rakentuu kahden teoksen ympärille.

  • Neave Trio jatkaa vahvaa julkaisusarjaansa

    Neave Trio jatkaa vahvaa julkaisusarjaansa

    Vuosikymmenen alussa perustettu yhdysvaltalainen Neave Trio (Anna Williams, viulu, Mikhail Veselov, sello ja Eri Nakamura, piano) esittelee uudella julkaisullaan konserttimaisen kokonaisuuden.

  • Luontevia elektroakustisia liitoksia

    Luontevia elektroakustisia liitoksia

    Maija Hynninen (s. 1977) siirtyy teoksissaan synteettisen ja akustisen äänen välillä samalla niiden rajapintoja, yhteyksiä ja yhdistelmiä tunnustellen. Nyt julkaistut neljä teosta muodostavat läpileikkauksen Hynnisen 2010-luvun elektroakustisesta tuotannosta. Kaikissa teoksissa akustiset elementit limittyvät Hynnisen itsensä toteuttamaan elektroniseen äänistöön.