Hyppää pääsisältöön

Tietokoneet koulujen opetuksen tukena

Tietokoneet ilmestyivät kotitalouksiin 80-luvulla. Vuonna 1985 ilmestyneessä ohjelmassa kerrottiin miten tietokoneet haluttiin myös luonnolliseksi osaksi koulujen opetusta. Nuoret seisoivat tietoyhteiskunnan kynnyksellä ja koulujen oli valmennetava nuoret tähän muutokseen.

Vuonna 1985 ennakkoluulottomimmin tietokoneisiin suhtautuivat nuoret. Alkuhuuman jälkeen kotona olevien tietokoneiden käyttö jäi kuitenkin usein pelitarkoituksiin. Koulut halusivat päästä hyödyntämään tietokoneita myös opetuksessa.

Jyväskylän yliopistossa pyrittiin kehittämään keinoja joilla tietokoneesta tulisi saumaton koulutyön väline. Ennen tietokoneita oli hyödynnetty lähinnä atk- ja tietokoneavusteisissa opetuksissa, mutta nyt koneet haluttiin mahdollisimman monipuoliseen käyttöön.

Tietokoneet mahdollisitivat tunneilla oppilaskeskeisemmän opetustavan. Atk-laitteet myös vähensivät opettajien yksinpuhelua ja oppitunneista tuli käytännönläheisempiä. Tietokoneilla opiskellessa opettajan tuli kiertää oppilaiden luona ja avustaa heitä yksitellen.

Koulujen tuli vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Nuorten oli tärkeä saada tutustua tietkoneisiin, koska he tulisivat työskentelemään niiden parissa tulevaisuudessa.

”Jos uskomme uuteen tietoyhteiskuntaan, meidän on valmistettava lapset siihen”, totesi asiantuntija Mike Aston.

Opettajilla tosin saattoi Astonin mukaan olla vaikeuksia kehittyvässä tietoyhteiskunnasa. Tietotaito ei välttämättä ollut riittävällä tasolla nuorten tietokoneiden käytön opetukseen.

Jyväskylä ei ollut ainoa kaupunki, joka tuohon aikaan halusi tietokoneet mukaan koulujen opetukseen. Tähän siirryttiin ympäri Suomea. Esimerkiksi Parkanon lukiossa oppilaat tekivät omia opetusohjelmia Prolog-ohjelmointikielen avulla.

Teksti: Pasi Lehtola

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto