Hyppää pääsisältöön

Kino Suomen syksy: Verta, suolenpätkiä ja piinaavaa painajaista

Atro Lahtelan elokuva Silmä silmästä, Kuvassa Heidi Kiviharju (Sari Salo). kuva: Sanna Vanninen / Yle kuvapalvelu.
Heidi Kiviharju Atro Lahtelan elokuvassa Silmä silmästä Atro Lahtelan elokuva Silmä silmästä, Kuvassa Heidi Kiviharju (Sari Salo). kuva: Sanna Vanninen / Yle kuvapalvelu. Kuva: Atro Lahtelan elokuva Silmä silmästä, Kuvassa Heidi Kiviharju (Sari Salo). kuva: Sanna Vanninen / Yle kuvapalvelu. silmä silmästä

Kino Suomen syyskauden alkuun on koottu kotimaisen kauhuelokuvan harvinainen kimara.

Kotimainen kauhuelokuva oli pitkään pelkkä vitsi alan harrastajien keskuudessa, sillä Valkoisen peuran (1952) lisäksi mustavalkoklassikoista ei paljon hurrattavaa löytynyt: Linnaisten vihreä kamari (1945) ja Noita palaa elämään (1952) sisältävät hieman yliluonnollisia elementtejä, mutta kauhuksi kerrontaa on vaikea nimetä.

Kino Suomi unohtaa hetkeksi nuo vanhat klassikot, ja hyppää kelkkaan siinä vaiheessa, kun Suomi-kauhu varttui aikuiseksi. Olli Soinio, joka oli jo Taideteollisen koulun elokuvalinjalla osoittanut kiinnostusta lajityyppiä kohtaan, teki esikoiselokuvastaan tyylipuhtaan kauhukomedian. Kuutamosonaatti (1988) sai jatkoa Kadunlakaisijoista (1991), ja Kino Suomen sarjassa elokuvia täydentää vielä Soinion lyhyt oppilastyö, Transvestjan tarinoita (1975). Toinen oppilastyöbonus on Auli Mantilan ankara Nälkä (1992), jossa ei kaihdeta kannibalismiakaan.

Psykologisempaa ja monitulkintaisempaa kauhutunnelmaa edustaa Ilari Nummen esikoiselokuva Kauhun millimetrit (1992), joka saa seurakseen Janne Kuusen lyhärin Meno paluu (1995), jossa videokuva sanelee ihmisen kohtaloa jo vuosia ennen modernia japanilaista Ring-elokuvien sarjaa.

1990-luvulla makaabereilla aiheilla leikittelevä splatterkomedia levisi maailmalta Suomeenkin. Railakasta kotimaan splattermeininkiä edustavat Mika Ripatin lyhytelokuva Isoäiti helvetista eli Kuolema käy kuusi beessä (1993) sekä Kim Finnin Howard – verinen iltapäivä (1996). Verisen estetiikan liepeillä keikkuu myös Atro Lahtelan paholaiselokuva Silmä silmästä (1999), joka saa parikseen saman ohjaajan makaaberin lyhytelokuvan Vastanaineet (1997).

Kommentit
  • 70 vuotta suljettu ovi aukesi

    Dokumenttielokuva avaa oven Jugoslavian historiaan.

    Mila Turajlić valottaa dokumentissaan Jugoslavian historiaa oman perheensä kautta.

  • Tere Perestroika! – eli voiko yksi punk-biisi horjuttaa maailman mahteja?

    Musiikki muurin murtajana

    Poliittisen kuohunnan aikoina musiikilla on väliä, se menee suoraan tunteisiin paremmin kuin pamfletit. Viron laulava vallakumous 80-luvun lopulla hyödynsi vanhoja kansallislauluja, mutta myös rockilla ja punkilla oli iso rooli. Euroopan poliittiset valtarakenteet alkoivat säröillä 1980-luvun puolivälissä.

  • Teeman elokuvafestivaalin 2019 juliste on täällä!

    Filmi, metsä ja Stalker festivaalijulisteen inspiraationa.

    Teeman elokuvafestivaalia vietetään taas 27.11.–1.12.2019. Festivaalin visuaalinen ilme sisältää kaikuja Andrei Tarkovskin Stalkerin salaperäiseltä vyöhykkeeltä: Kriittisellä vyöhykkeellä puhutaan elokuvasta. Lataa juliste itsellesi täältä ja paikanna itsesi ja mobiililaitteesi Kriittiselle vyöhykkeelle profiili- ja taustakuvilla!

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa