Hyppää pääsisältöön

Miksi Kiinan valtio saa harjoittaa propagandaa Suomessa, mutta Venäjän valtio ei?

Kiinalainen uusivuosi
Kiinalainen uusivuosi Kuva: Yle kiinalainen uusivuosi

Venäjän valtion yritykset käynnistää FM-radioasema Suomessa näyttävät kariutuvan, mutta kyllä propaganda aina tiensä löytää. Nyt Venäjän valtion rahoittama Venäjä tänään -yhtiö selvittää, voisiko venäläisestä näkökulmasta tehtyjä ohjelmia lähettää jo olemassa olevilla radiokanavilla. No mikä ettei. On oikeastaan outoa, että vain Kiina harjoittaa valtiollista propagandaa Suomessa.

Alunperin Rondo-nimellä käynnistynyt valtakunnallinen klassisen musiikin kanava siirtyi syksyllä 2012 kiinalaiselle Global Broadcasting Media Consultation Co Ltd:n (GBMC) ja FutuVision Holding Oy:n muodostamalle yhteisyritykselle. Toimilupa on voimassa vuoden 2019 loppuun. Yhtiön tavoitteena on edistää kommunikaatiota Kiinan ja muun maailman välillä. Radiokanavan sivulla ei tätä hienoa tavoitetta kerrota. Valtioneuvosto ei luvan myöntäessään antanut varsinaista lupaa Kiinan valtion propagandalle, mutta ei se sitä toimiluvassa kieltänytkään. Viestintäneuvos Olli-Pekka Rantalan (Liikenne- ja viestintäministeriö) mukaan toimiluvassa sanotaan, että kanavan tulee lähettää pääsääntöisesti klassista musiikkia ja tunti puhesisältöä päivässä. Puheen sisällöstä ei ole annettu ohjeita tai rajoituksia. Suomalaiset ovatkin saaneet Classic Radion kautta "hieman" toisenlaista tietoa Kiinasta kuin mitä suomalaiset tiedotusvälineet jakelevat.

Suomalaiset ovatkin saaneet Classic Radion kautta "hieman" toisenlaista tietoa Kiinasta.

Jo toisen maailmansodan aikana oivallettiin, että radio on erinomainen propagandan väline. Hitler nimesikin radion propagandan päävälineeksi jo vuonna 1933. Saksan ensimmäiset propagandalähetykset suuntautuivat rajojen ulkopuolella asuviin saksalaisiin. Radiolähetysten tarkoitus oli propagandan lisäksi häivyttää saksan kielen eri murteet ja yhtenäistää kieli niin, että käytössä olisi vain Etelä-Saksan murteeseen perustuva hochdeutsch.

BBC:llä oli Britannian kansallisen propagandatoiminnan lisäksi kansainvälinen tehtävä. Se aloitti radion kansainvälisen palvelun vuonna 1932 tukemaan brittiläistä imperiumia pitämällä yhteyttä miehitettyjen maiden vastarintaliikkeisiin sekä maanpaossa oleviin johtajiin ja luottamusmiehiin. Maailmanlaajuisten lähetystensä takia BBC:llä oli yhtä keskeinen rooli toisen maailmansodan propagandasodassa kuin amerikkalaisella The Voice of Americallakin. Propaganda pyrki vakuuttamaan kolonialismin merkitystä Brittiläisen kansainyhteisön olemassaolon edellytyksenä.

Sankaritarinoita odotellessa

Classic Radio on oivaltanut, että paras vaikuttamisen keino on hyvä tarina, hyvä fiktiivinen tarina. Kanava kertoo sankaritarinoita kiinalaisesta tarustosta. Saman oivalluksen fiktion voimasta teki toisen maailmansodan aikana myös BBC. Faktoilla vakuuttaminen ei toiminut erityisen hyvin. Lähetykset saavuttivat vain 10 - 15 prosenttia keskimääräisestä viikkokuulijoiden määrästä. BBC joutui arvioimaan uudelleen propagandansa luonnetta. Se päätyi soluttamaan propagandaa suosittujen populaariohjelmien väliin. Johtoajatukseksi muodostui, että ”laatu on määrää oleellisempaa”. Suunnanmuutos onnistui - propagandapitoisten populaariohjelmien keskimääräiset kuuntelijaluvut olivat yli 70 prosenttia viikottaisesta kuuntelijamäärästä.

Nyt odotamme jännityksellä kuinka venäläiset sen tekevät. Minkälaisilla tarinoilla Venäjän viesti tarjoillaan suomalaisille? Sankarihahmoja maassa riittää, Putin on jo antanut siitä esimerkkiä. Toisaalta suomalaisilla on kokemusta vieraan vallan propagandasta. Suomessa BBC:n harjoittamaa sotapropagandaa pyrittiin torjumaan lähettämällä samaan aikaan suosittuja ohjelmia kuten Lapatossua tai toivekonsertteja.

Kommentit
  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede