Hyppää pääsisältöön

Kainuun rumalla rasvalla tervattiin kuningattaren laivat

Kainuun ”rumalla rasvalla” suittiin 1800-luvulla myös Englannin kuningatar Viktorian laivat. Terva toi leipää Kainuuseen ja vaurautta Oulun tervaporvareille, kun ”ruma rasva” matkasi ensin Oulujokea pitkin Ouluun ja sieltä Toppilan tervahovin kautta maailmalle.

Oulujoen vuolaissa koskissa viihtyivät myös lohet, kunnes komeat kosket valjastettiin jauhamaan sähköä maan energiatalouden tarpeisiin. Oulujoki oli myös tärkeä kulku-, kuljetus- ja matkailureitti.

Vuonna 1965 valmistuneessa Olavi Puusaaren ohjelmassa matkataan Oulujoen ja Oulujärven vesistöjä pitkin ja muistellaan, miten Kainuun kansa on leipänsä raatanut ja miten tästä kovasta työstä ovat aina hyötyneet myös muut.

Matka alkaa Paltaniemen vanhasta kuvakirkosta, jonka seiniä koristavat kuvat taivaasta ja helvetin kauhuista. Ohjelmassa kerrotaan, että kuvat olisivat kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen käsialaa, mutta myöhempi tutkimus on osoittanut, että ne ovat katto- ja holvimaalari Emanuel Granbergin maalaamat vuosina 1778-1781.

Ohjelmassa esitellään myös mm. Paltaniemen Hövelö, Eino ja Kasmir Leinon syntymäkoti, jossa Eino Leino vietti lapsuutensa vuosina 1878-95. Filmissä näkyy vielä ”Vanha Hövelö”, joka purettiin 1970-luvun alussa ja jonka tilalle rakennettiin vuonna 1978 vahojen piirustusten mukaan Eino Leinon perinnetalo.

Yli sata kilometriä pitkä Oulujoki on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan pääjoki. Se virtaa Vaalan, Utajärven ja Muhoksen kautta Ouluun ja laskee vetensä Perämereen.

Oulujoen merkitys alueen asukkaille on aina ollut suuri. Sodan jälkeen komeimmat kosket kuitenkin valjastettiin voimalaitoskäyttöön. Pyhäkoski, Jylhämä, Pälli, Nuojua, Montta, Utanen ja Merikoski rakennettiin pääosin 1950-luvulla.

Maalaus Paltaniemen kuvakirkosta
Maalauksia Paltaniemen kuvakirkosta. Maalaus Paltaniemen kuvakirkosta Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Paltaniemen kuvakirkko
Kajaanin raatihuone
Kajaanin raatihuone Kajaanin raatihuone Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Kajaanin raatihuone
Kaksi miestä portailla
Sepän pajassa on aikaa myös turinoida. Kaksi miestä portailla Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha käsityötaito
Mies seisoo viikate olalla
Maatalous koki kovan muutoksen 1960-luvulla myös Kainuussa. Mies seisoo viikate olalla Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha maanviljely
Voimalaitos kuvassa
Oulujoen voimalaitokset jauhavat sähköä. Voimalaitos kuvassa Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha voimalaitos

Vaalankurkusta Pohjanlahteen -ohjelman tekijät

Tuotanto: Yleisradio 26.11.1965
Ohjaus: Olavi Puusaari
Kuvaus:Kari Dahlberg
Äänitys: Kaarlo Nissilä
Leikkaus: Kari Lehtonen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto