Hyppää pääsisältöön

Jean Sibelius ja Ida Ekman

Oopperalaulajatar Ida Ekman
Ida Ekman oli taitava laulaja. Oopperalaulajatar Ida Ekman Kuva: Maija-Liisa Leiniön arkisto ida ekman

Jean Sibeliuksen suosikkimuusa.

Jean Sibelius teki yhteistyötä lukuisten laulajien kanssa. Laulajatar Ida Ekmanilla ( 1875 - 1942 ) oli kuitenkin erityinen asema heidän joukossaan. Sibelius omisti monia suosituimpia laulujaan ja laulusarjojaan juuri hänelle.

Ida Morduch piti konsertin Helsingissä ja esitti Sibeliuksen yksinlaulun Se'n har jag ej frågat mera. Sibelius istui yleisön joukossa. Konsertin jälkeen säveltäjä tuli Idan luo, esitteli itsensä ja sanoi: " Tästä lähtien tulen kirjoittamaan lauluja, jotka sopivat teidän äänellenne."

Tästä lähtien tulen kirjoittamaan lauluja, jotka sopivat teidän äänellenne.

Tästä alkoi kolmekymmentä vuotta kestänyt yhteistyö.

Yksi Sibeliuksen läheisimmistä ystävistä oli pianotaiteilija, kapellimestari ja musiikkipedagogi Karl Ekman. Karl ja Ida tutustuivat toisiinsa musiikinopiskelijoina Helsingissä ja ystävyys syveni yhteisten Wienin-opintojen aikana. Heidät vihittiin vuonna 1896. Siitä lähtien Karl toimi Idan vaikuisena säestäjänä.

Karl Ekman on näyttelijä Taina Elgin isosetä. Taina Elg tunnetaan 1950-luvun suomalaisena Hollywood-tähtenä. Hän on saanut muun muassa parhaan musikaalinäyttelijättären Golden Globe-palkinnon George Cukorin ohjaamasta Tytöt - elokuvasta. Siinä hän näytteli Gene Kellyn kanssa.

Taina Elgin isä oli pianisti Åke Elg ja hänen äitinsä oli myös pianisti, venäläinen emigrantti Helena Dobroumova. Pianotaiteilija Cyril Szalkiewicz oli Taina Elgin serkku.
New Yorkissa asuva Taina Elg kertoi naapurilleen Tuomas Hiltuselle lapsuudenkodistaan ja tarinat vilisivät suomalaisia kulttuurivaikuttajia. Isosedän Karl Ekmanin myötä tuli ilmi myös hänen läheinen kanssakäymisensä Jean Sibeliuksen kanssa Syntyi ajatus kirjoittaa Ida Ekmanin ja Sibeliuksen yhteistyöstä esitys, jossa Sibeliuksen Idalle säveltämät ja omistamat laulut kuljettavat tarinaa eteenpäin. Pelkät muistikuvat eivät riittäneet käsikirjoitukseen. Tohtori Aili Flint paneutui laajaan Sibeliusta ja Ekmaneja koskevaan aineistoon ja on toinen käsikirjoittajista.

Tuomas Hiltusen ohjaamassa esityksessä Taina Elg on kertojana ja oopperalaulaja Mari Palo laulaa Sibeliuksen lauluja, pianistina on Tuula Hällström.
Millaista oli olla säveltäjän muusa? Sibelius kirjoitti päiväkirjaansa: Ne - meidän laulajattaremme - "tekevät liian paljon" jokaisesta säkeestä. Se absoluuttinen musiikki, jota minä kirjoitan, on niin yksinomaan musiikillista ja ankarasti ottaen "riippumatonta" sanoista, ettei niiden resitointi ole paikallaan. Ida Ekman on ymmärtänyt tämän, siitä hnen ylivertaisuutensa."

Ida Ekmanin kansainvälinen ura oli huipussaan 1900-luvun alussa. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäytelyssä Ida esiintyi Helsingin kaupunginorkesterin solistina. Sen jälkeen Ida ja Karl Ekmannin laajat konserttikiertueet veivät heidät ympäri Keski-Eurooppaa, Pohjoismaita ja Suomea. Ida Ekman lauloi Richard Straussille, Johannes Brahmsille ja teki konserttikietueen yhdessä Edvard Griegin kanssa.
Ida Ekman kuoli Helsingissä keväällä 1942.

Lähde: Tuomas Hiltunen ja Airi Flint: Jean Sibelius ja Ida Ekman

  • Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

    20-vuotias DiN-merkki on elektronisen musiikin merkkituote.

    Ian Boddy istuskelee pubissa. Istuu, miettii ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Ollaan Newcastlessa Iso-Britanniassa. Eletään 1990-luvun loppua. Ian Boddylla on idea. Se on jännittävä, mutta samalla hieman vaarallinen ajatus. Hän aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin hänen luotsaamansa DiN-merkki on kokeellisen ja elektronisen musiikin kansainvälinen merkkituote. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Se on vain hieman muuttunut

    Laurie Anderson teki omituisen laulun.

    1980-luvun alussa New Yorkin downtownissa elettiin jännittäviä aikoja. Performanssitaide ja monenlaiset poikkitaiteelliset kokeilut olivat alkaneet kerätä yhä suurempia yleisöjä, ja saada myös taiteellista tunnustusta. Eräs nuorista poikkitaiteilijoista oli Laurie Anderson. 1980-luvun alussa hän teki erään omituisen laulun, joka elää edelleen, hieman muotoaan muuttaneena. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri