Hyppää pääsisältöön

Mutapainin ystävät: Paavo Haavikko

Mutapainin ystävien Tekijät tapetilla -sarjaan on tällä kertaa pyydetty kirjailija Paavo Haavikko, joka haastattelussa osoittautuu yllättäen olevan "tällanen tavallisen rento Reiska vaan".

Merkkivieras kertoo käyvänsä joskus kaverien kanssa kaljalla ja heittelevänsä tikkaa. Kitaraakin tulee soiteltua – ei tosin "mitään Beethovenia, mut East Virginia menee". Hän käy myös sienimetsällä elämänkumppaninsa "Lellen" kanssa.

Tupakkia röyhyttävän, röheä-äänisen haastateltavan olemus ei ehkä aivan vastaa mikrofonia pitelevän kulttuuritoimittajan odotuksia, mutta tämä jatkaa kultivoitunutta kyselyään kummemmin häkeltymättä, kunnes varomaton analyyttisten käsitteiden heittely johtaa tilanteeseen, jossa on todettava ajan jo rientäneen varsin pitkälle.

Oikeassa elämässä 1980-luvun jykevimpiin korkeakulttuurihahmoihin kuulunut kirjailija Paavo Haavikko sai myöhemminkin lainata nimensä Pirkka-Pekka Peteliuksen ja kumppanien viihdeohjelmiin. Vuonna 1992 Petelius ja Pedro Hietanen tekivät Kolmoskanavalle Neurovisio-sarjaa, jonka Dokulamppu-osiossa nähtiin hahmo nimeltä Paavi Saavikko, "yksi loistavimmista prosaisteistamme".

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto