Hyppää pääsisältöön

Radion sinfoniaorkesterin historiaa

Radion sinfoniaorkesterin konsertin radiointi
Radion sinfoniaorkesterin konsertin radiointi 1.1.1939. Konsertti oli Suomen tervehdys Yhdysvalloille New Yorkin maailmannäyttelyn kunniaksi. Radion sinfoniaorkesterin konsertin radiointi radion sinfoniaorkesterin konsertin radiointi

Radion sinfoniaorkesterin historiasta on kirjoitettu kaksi historiikkia. Edellinen ilmestyi vuonna 1977 orkesterin 50-vuotisjuhlien yhteydessä, orkesterin toinen historiikki 75-vuotisjuhlinnan alla 13.9.2002. Radion sinfoniaorkesteri 1927–2002 -teoksen on kirjoittanut eläkkeelle jäänyt radion musiikkipäällikkö Antero Karttunen. Edeltävä opus on Kai Maasalon Radion sinfoniaorkesterin viisi vuosikymmentä 1927–1977, joka ilmestyi orkesterin 50-vuotisjuhlien kynnyksellä.

1926
Yleisradio perustetaan
09.09.1926 ensimmäinen radiolähetys

1927
Radio-orkesteri perustetaan, kapellimestarina Erkki Linko
01.09.1927 kymmenmiehisen Radio-orkesterin ensimmäinen esiintyminen klo 20.00-21.45 suomalaisen musiikin merkeissä. Illan ohjelmasta tiedetään vain, että solisti oli orkesterin viulisti Hugo Huttunen. Lähetys tuli Aleksanterinkatu 46:n tiloista, ns. Vanhasta pasaasista.

1928
Ensimmäinen oma teos Radio-orkesterille
17.10.1928 sai kantaesityksensä ensimmäinen nimenomaan Radio-orkesteria varten sävelletty teos, Erkki Merlartinin Divertimento. Suuri osa Radio-orkesterin esittämistä teoksista oli sovituksia suurille kokoonpanoille kirjoitetuista teoksista.

1929
Ensimmäinen julkinen konsertti, Toivo Haapasesta ylikapellimestari
29.10.1929 ensimmäinen julkinen konsertti Yliopiston juhlasalissa: johtajana Toivo Haapanen,
solisteina omat viulistit Erik Cronvall ja Hugo Huttunen, ohjelmassa J. S. Bachin konsertto kahdelle viululle ja orkesterille, Brandenburgilainen konsertto nro 3 ja Henry Purcellin Fantasia jousille; väliajan jälkeen Erkki Melartinilta tilattu Intermezzo, Arthur Honeggerin Pastorale d´été ja Johan Halvorsenin Suite ancienne

1931
Sibelius-kvartetti perustetaan
Toiminnan monipuolistamiseksi ja loma-aikoja varten soittajista muodostettiin pieniä kokoonpanoja, joista tunnetuimmiksi tuli vuonna 1931 koottu kvartetti. Se sai 1933 osakseen suuren tunnustuksen, kun Sibelius ehdotti sille omaa nimeään. Viihteelliseen musiikkiin keskittyivät radiosekstetti ja puhallinkvartetti. Etenkin radiosekstetti sai tavallista suuremman tehtävän vuonna 1935 alkaessaan vastata kesäloma-aikojen musiikintarpeesta.

1933
Ensimmäinen ns. Eurooppalainen konsertti
4.5.1933 Armas Järnefeltin johtama konsertti välitettiin Suomen lisäksi 13 muuhun maahan ns. eurooppalaisiin konsertteihin kuuluvana. Mukaan oli kutsuttu Helsingin kaupunginorkesteri. Yliopiston juhlasalissa 90-miehinen sinfoniaorkesteri esitti Sibeliuksen Aallottaret sekä 5. sinfonian. Solistinumerona oli Sibeliuksen viulukonsertto 21-vuotiaan Anja Ignatiuksen esittämänä.

1934
Orkesterisota
Toukokuussa 1934 Helsingin kaupunginorkesterin johtajana toiminut Georg Schnéevoigt ehdotti kirjelmässään opetusministeri Oskari Mantereelle, että Radio-orkesteri liitettäisiin Helsingin kaupunginorkesteriin. ”Kansallisorkesterimme saattaminen siksi täydelliseksi soittimeksi, jollainen Suomen musiikkikulttuurilla nyttemmin pitäisi olla - - on mahdollista, jos kaupunginorkesteri ja Suomen Yleisradion orkesteri yhdistettäisiin - - ja Suomen Yleisradio puolestaan sopisi Helsingin kaupungin kanssa siitä, että kaupunginorkesteri ottaisi hoitaakseen myöskin Suomen Yleisradion nykyisen orkesterin työn.”

Ehdotuksen julkistaminen Uudessa Suomessa aloitti kiivaan väittelyn Toivo Haapasen ja Georg Schnéevoigtin välillä. Vuosikymmeniä elossa pysytellyt kiista nousi esiin ajoittain. Syksyllä 1937 orkestereiden yhdistämistä ehdotettiin Yleisradion aloitteesta, kun toimitusjohtaja J. V. Vakio oli todennut Ruotsin ja Norjan radioiden liittäneen orkesterinsa omien pääkaupunkiensa varsinaisiin sinfoniaorkestereihin. Edettiin sekä kaupunkia että Yleisradiota edustavan komitean perustamiseen, ja lähtökohdaksi otettiin Georg Schnéevoigtin perustelut. Sodan sytyttyä erimielisyydet jätettiin sikseen, kunnes "kylmä orkesterisota" puhkesi jälleen 1950-luvun lopulla.

Tilanteeseen kytkeytyi myös konserttitalo, jonka suunnittelusta kaupunginhallitus oli tiedottanut musiikkilautakunnalle keväällä 1938.

1934
Yleisradiolle ja Radio-orkesterille tilat Fabianinkatu 15:stä
12.6.1934 ensimmäinen virallinen lähetys studio 2:sta, solistina sellisti Tibor de Machula. Seuraavien 47 vuoden kuluessa studioissa 1 ja 2 esiintyi lukuisia solisteja ja muusikkoryhmiä, joiden esityksistä tallennettiin suuri määrä musiikinhistoriamme kannalta korvaamattomia ääninauhoitteita.

1939

Sibelius johtaa Andante festivonsa
1.1.1939 iltana lähetettiin Suomesta suora radiotervehdys amerikkalaisille New Yorkissa avattavan maailmannäyttelyn kunniaksi. Puhujiksi oli kutsuttu tasavallan presidentti Kyösti Kallio sekä ulkoministeri Eljas Erkko. Puolen tunnin ohjelman musiikkiosuuksien esittäjät olivat vahvistettu Radio-orkesteri ja Finlandia-kuoro. Sibelius oli saatu johtamaan oman Andante festivonsa, päätösnumerosta Finlandiasta vastasi Toivo Haapanen. Lähetys tallennettiin radion omille äänilevyille Andante festivon harjoituksia myöten. Nauhoitus jäi ainoaksi dokumentiksi Sibeliuksesta orkesterinjohtajana.

1939
Talvisota syttyy, orkesteri radion mukana Poriin
30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja radion toiminta siirrettiin pääkaupungista Poriin. Myös orkesteri matkusti länsirannikolle, jossa se esiintyi erilaisissa kokoonpanoissa Ruotsalaisen klubin väliaikaisessa studiossa. Soittajista osa oli rintamapalveluksessa, mutta paikalla olleista muusikoista pystyttiin koostamaan erityyppisiä yhtyeitä. Kun rauha solmittiin 13. maaliskuuta 1940, pyrki radio siirtymään mahdollisimman nopeasti normaaliin toimintaan ja orkesteri palasi entisiin tehtäviinsä.

1940
Ensimmäinen vierailukonsertti: tehdaskonsertti
18.4.1940 vierailu Strömbergin tehtaalla oli suurtapahtuma: Helsingin Sanomat totesi sen tuoneen "orkesterille enemmän myönteistä julkisuutta kuin koko sen siihenastinen toiminta”. Vuoden aikana tehtiin viisi uutta tehdaskonserttia, joita täydensi kaksi sairaalakonserttia.

1941
George de Godzinsky debytoi orkesterijohtajana
Toukokuussa 1941 johtajadebyyttinsä suoritti 27-vuotias George de Godzinsky, joka loi sittemmin yli 40 vuotta kestäneen radiouran.

1941
Jatkosota, teoreettinen soittajamäärä 34
22.6.1941 Suomi oli jälleen sodassa. Orkesteri menetti rintamalle yli puolet soittajistaan, joten sodan alkuajan se esiintyi jälleen erilaisissa yhtyevahvuuksissa. Radio-orkesteri-nimi palautettiin ohjelmatietoihin jo 4.1.1942, vaikka soittajista suuri osa saattoi olla ulkopuolisia avustajia. Yhtiön johto perusti neljännen sellonsoittajan viran, mikä kohotti teoreettisen soittajamäärän 34:ään.

Jatkosodassa Radio-orkesteri menetti klarinetinsoittaja Kalle Åckerin, joka kaatui syksyllä 1941.

1945
Radion pääjohtajaksi Hella Wuolijoki, orkesterissa 39 muusikkoa
Hella Wuolijoesta Yleisradio sai musiikin puolestapuhujan, joka tunsi velvollisuudekseen toimia taidemusiikin edistämiseksi. Radio-orkesterista tuli hänelle työväline tässä työssä. Pääjohtaja saattoi konsertin aluksi puhutella kuulijoita ja torua niitä, jotka sulkivat vastaanottimensa klassisen musiikin aikana. Musiikin osuus ohjelmistossa kasvoi Wuolijoen kaudella, ja orkesteri sai häneltä tukea: orkesterille myönnettiin viisi uutta soittajavakanssia, jolloin muusikkojen määrä kasvoi 39:ään. Vuonna 1946 pystyttiin kiinnittämään vielä harpunsoittaja.

1947
Tiistaikonsertit alkavat
16.9.1947 ensimmäinen tiistaikonsertti kaupungintalolla. Helmikuun 1944 pommituksissa tuhoutuneen yliopiston juhlasalin korjaustyöt eivät vielä olleet valmistuneet: täydellisesti uusittuun juhlasaliin siirryttiin 6.4.1948. Perinteisiin sinfoniakonsertteihin verrattuna ero oli väliajattomuudessa: tiistaikonsertit oli suunniteltu radion kuuntelijoita varten ja konserttien kesto pyrittiin rajoittamaan tuntiin. Vuonna 1959 konsertit saivat nykyisen pituutensa musiikin määrää lisäämällä ja väliajalla.

Sodasta oli toivottu niin, että ulkomaisten huippusolistien vierailut olivat mahdollisia: mm. viulisti Camilla Wicks ja sellisti Gaspar Cassadó, myöhemmin viulistit Tibor Varga, Szymon Goldberg, Ida Haendel ja marraskuussa 1949 David Oistrah esiintyivät orkesterin solisteina.

Suomalaisista taiteilijoista Anja Ignatius, Timo Mikkilä, Rolf Bergroth, France Ellegaard, Merete Söderhjelm, Pentti Rautawaara ja Artto Granroth olivat esillä usein, samoin laulajista Lea Piltti, Aulikki Rautawaara, Aune Antti ja Jorma Huttunen. Myös nuoria taiteilijoita nousi esiin, kuten mm. Cyril Szalkiewicz, Jouko Ignatius, Kauko Kuosma, Leena Siukonen sekä Liisa Linko-Malmio ja Matti Lehtinen.

Vasta perustettu konserttitoimisto tuli yhtiön muiden tilaisuuksien lisäksi vastaamaan orkesterin markkinoinnista ja konserttijärjestelyistä.

1950
Toivo Haapanen kuolee, Nils-Erik Fougstedt ylikapellimestariksi
22.7.1950 ylikapellimestari Toivo Haapanen kuoli yllättäen. Hänen seuraajakseen valittiin Nils-Erik Fougstedt, jonka ensimmäinen ylikapellimestarikausi alkoi elokuussa 1951. Työsuhde uusittiin vuosina 1954 ja 1957. Uusi kapellimestari näki soittajistossa monia uusia mahdollisuuksia: Fougstedt ei säästellyt voimiaan ohjelmiston kartuttamisessa vaan ideoi, sovitti, kirjoitti esittelyjä ja organisoi. Lisäksi hän sävelsi jatkuvasti.

Nuoret Radio-orkesterin solisteina -sarja syntyi vuonna 1950 esittelemään nuoria lupauksia. Ennen vaativaan julkiseen konserttiin sijoittumista ehdokkaille tarjottiin mahdollisuus studioesiintymisiin. Ohjelmassa esittäytyivät mm. Pekka Kari, Erkki Rautio ja Liisa Soinne, samoin kymmenvuotias Arto Noras (1952), orkesterin tuleva konserttimestari Jorma Rahkonen 16-vuotiaana (1955) sekä Liisa Pohjola (1954).

1951
Ensimmäinen konsertti Sibelius-viikoilla
14.6.1951 ensimmäisten Sibelius-viikkojen konsertissa johtajana Jussi Jalas ja solistina Aulikki Rautawaara. Vuosittainen tapahtuma toi haastavia velvoitteita myös Radio-orkesterille, joka Helsingin kaupunginorkesterin kanssa vastasi tapahtuman keskeisestä orkesteriannista. Sibelius-viikosta tuli myöhemmin Helsingin juhlaviikot.

1952
Erik Cronvallista kapellimestari
16.11.1952 konserttimestari Erik Cronvall siirtyi päätoimiseksi kapellimestariksi, ja konserttimestarina toimi seuraavat kymmenen vuotta Sulo Aro.

Nils-Eric Fougstedt halusi muodostaa orkesterista monta tehokasta yksikköä: edellytyksenä oli peruskoon oleellinen kasvattaminen. Johtokunta myönsi orkesterille 16 lisävakanssia ja hyväksyi eri kokoonpanojen nimitykset: sinfoniaorkesteri, Radio-orkesteri, viihdeorkesteri, kamariorkesteri ja radiosekstetti. Sekstetti oli toiminut jo 1930-luvun alkupuolelta lähtien. Näiden ohella saatettiin tarpeen vaatiessa koota myös jousi- ja puhallinorkesteri.

2.9.1952 Radio-orkesterin 25-vuotisjuhlakonsertti. Kapellimestarinkorokkeelle nousivat vuorotellen kaikki neljä orkesterin johtajaa: sen perustaja Erkki Linko, ensimmäisen konserttimestarin tehtävistä orkesterin kapellimestariksi siirtyvä Erik Cronvall, jonkin aikaa vielä vierailijana toiminut Simon Parmet sekä ylikapellimestari Nils-Eric Fougstedt.

1953
Paavo Berglund debytoi
29.9.1953 suoritti varsinaisen tiistaikonserttidebyyttinsä 24-vuotias Paavo Berglund. Päänumerona oli Sibeliuksen 6. sinfonia. Syksyllä 1953 Radio-orkesterista käyettiin ensimmäisen kerran nimitystä Radion sinfoniaorkesteri.

1955
Aaron Copland ja Paul Hindemith vierailevat
4.10.1955 johtajana vieraili Aaron Copland, joka johti omia teoksiaan. Konsertin muusta annista vastasivat Paavo Berglund ja viulisti Andor Neufeld. Seuraavalla viikolla vieraili Paul Hindemith, joka oli juuri saanut Wihurin Sibeliuspalkinnon.

1958
Ensimmäinen suorana televisioitu konsertti
1.10.1958 oli Radion sinfoniaorkesterin ensimmäinen televisiolähetys, jonka kesto oli 25 minuuttia. Yliopiston juhlasalissa orkesteria johti Nils-Eric Fougstedt ja solistina oli orkesterin viulisti Eila Patomaa. Ensimmäinen tiistaikonsertti televisioitiin suorana 15.12.1959.

1960
Ensimmäinen intendentti
Syyskauden 1960 alusta orkesteri sai ensimmäisen intendenttinsä, kun toimeen tarttui 25-vuotias säveltäjä Aulis Sallinen. Hän työskenteli orkesterin parissa vuoteen 1969. Hänen seuraajakseen valittiin Mikko Kokkonen, joka vastasi intendentin tehtävistä kevätkauden 1976 loppuun saakka. Häntä seurasi Kalevi Kuosa, jonka jälkeen intendentteinä ovat toimineet Risto Nieminen, Helena Hiilivirta ja Magnus Still sekä Tuula Sarotie, joka otti tehtävän vastaan lokakuussa 2001.

1961
Nils-Eric Fougstedt kuolee, Paavo Berglund ylikapellimestariksi
21.4.1961 kuoli Nils-Eric Fougstedt, jonka seuraajaksi valittiin Paavo Berglund ensin väliaikaisesti hoitamaan ylikapellimestarin tehtäviä. Orkesterin johtoon tuli kunnianhimoinen ja tavoitteistaan tietoinen taiteilija, joka otti lähtökohdakseen kohottaa soittajien suoritustasoa tehostamalla harjoittelua.

Kansankonsertit lopetettiin ja tiistaikonserttien määrää vähennettiin, jotta sinfoniakonserttien harjoitteluun pystyttiin varaamaan neljä työpäivää ennen kenraaliharjoitusta. Aikaa järjestyi myös nauhoituksille ja suomalaisen musiikin arkisto alkoi karttua nopeasti. Berglundin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli täyteläinen ja yhtenäinen orkesterisointi: tämän toteuttamiseksi pyrittiin eroon jaetuista kokoonpanoista. Uusi ylikapellimestari halusi käyttöönsä mahdollisimman täysilukuisen soittajiston. Tämä johti vuonna 1966 viihdeorkesterin ja muiden pienkokoonpanojen lopettamiseen. Radio-orkesteri-nimitystä käytettiin enää studiotuotantojen yhteydessä.

1961
Igor Stravinsky vierailee
12.9.1961 vieraili 79-vuotias säveltäjä Igor Stravinsky Radion sinfoniaorkesterin johtajana. Yliopiston juhlasalissa säveltäjän assistentti Robert Craft johti suuren osan ohjelmistosta, säveltäjä itse päätösnumeron Orfeuksen.

1963
Ensimmäinen matka ulkomaille
17.6.1963 orkesteri lähti Paavo Berglundin johtamana busseilla Vaalimaan kautta Leningradiin, jossa pidettiin kaksi konserttia Filharmonia-salissa.

1965
Konsertit Kulttuuritaloon
Syyskauden 1965 alussa Radion sinfoniaorkesteri esittäytyi uudessa Kulttuuritalon salissa. Sinne orkesteri oli jo 1963 siirtänyt harjoituksensa yliopiston juhlasalista.

1967
Orkesteri 40 vuotta, Erik Cronvall eläkkeelle
12.9.1967 orkesterin 40-vuotisjuhlakonsertissa ylikapellimestari Paavo Berglund johti kantaesityksenä Joonas Kokkosen 3. sinfonian ja päätösnumerona Beethovenin 5. sinfonian. Erik Cronvallin vastuulla oli kolme osaa Sibeliuksen Lemminkäinen-sarjasta.

16.12.1969 johti tiistaikonsertin eläkkeelle jäävä, 42 vuotta yhtiön palveluksessa ollut viulisti-kapellimestari Erik Cronvall

1970
Okko Kamu ylikapellimestariksi
3.11.1970 esittäytyi Okko Kamu ensi kertaa Radion sinfoniaorkesterin kapellimestarina, johon hänet oli nimitetty Erik Cronvallin jälkeen. Syksyllä 1969 sensaatiomaisesti Herbert von Karajan -kilpailun Berliinissä voittanut 24-vuotias Kamu nimitettiin tehtävään syyskuussa 1970 mutta ylikapellimestarin tehtävien vapauduttua Paavo Berglundilta hän toimi jo seuraavana vuonna orkesterin ylikapellimestarina. Okko Kamu toi toimintaan sekä nuorekkuutta että ennakkoluulottomuutta.

Herbert von Karajan ja Deutsche Grammophon Gesellschaft kutsuivat Kamun äänittämään Radion sinfoniaorkesterin kanssa Sibeliuksen 1. ja 3. sinfonian sekä Sadun suunnitteilla olevaan laajaan kansioon. Myöhemmin RSO kutsuttiin levyttämään DGG:lle vielä Lemminkäinen-sarjan.

1972
Konsertit Finlandia-taloon
Keväällä 1972 tiistaikonsertit siirrettiin Kulttuuritalosta Finlandia-taloon, vaikka muutos hankaloitti orkesterin toimintaa. Koska samaan saliin ei mahdu kahden sinfoniaorkesterin harjoituksia ja konsertteja, joutuu Radion sinfoniaorkesteri edelleen tekemään valmentautumistyön Kulttuuritalossa ja siirtymään konserttipäivän kenraaliharjoitusta varten Finlandia-taloon. Edestakainen vaellus Kulttuuritalon ja Finlandia-salin välillä jatkuu edelleen vuonna 2002.

1974
Yhteislähetys television ja radion kanssa
22.1.1974 lähetettiin television äänenlaadun parantamiseksi ensimmäisen kerran yhteislähetyksenä tiistaikonsertti, jossa radio tarjosi stereofonisen äänen ja televisio kuvan.

1977
Leif Segerstam ylikapellimestariksi
1.11.1977 Leif Segerstam seurasi ylikapellimestarin tehtävässä Okko Kamua, joka oli johtanut orkesteria kesästä 1971 lähtien. Muusikoiden kokonaismäärä nousi 92:een 50-vuotisjuhlien yhteydessä myönnettyjen kahden uuden vakanssin seurauksena.

27.9.1977 oli juhlittu orkesterin 50-vuotistaivalta tv:ssä suorana lähetetyllä juhlakonsertilla Finlandia-talossa. Konsertin johti Okko Kamu ja solistina oli Arto Noras. Ohjelmassa oli Kokkosen Interludeja oopperasta Viimeiset kiusaukset kantaesityksenä, Sallisen sellokonsertto ja Brahmsin 1. sinfonia sekä Sallisen orkesterin juhlaa varten kirjoittama Fanfaari.

1978
Tiistaikonsertit siirtyivät keskiviikkoon
Normaali harjoitusperiodi saatiin sijoittumaan viikon kolmelle ensimmäiselle päivälle ja lauantaista saatiin muusikoille toinen vapaapäivä.

1981
Uusi musiikki osaksi ohjelmistoa
1.4.1981 toteutui radion musiikkiosaston aloitteesta syntynyt Helsinki Biennale, jonka myötä myös RSO:n ohjelmistossa kuultiin laaja valikoima ajan keskeisintä kansainvälistä ja suomalaista ohjelmistoa.

Konsertit Ivalossa ja Inarissa huhtikuussa 1981 pitävät edelleenkin Radion sinfoniaorkesterin pohjoisimpien matkojen ennätystä.

Nuorten solistien konsertit olivat suoranaisia kapellimestariahjoja: johtajansiipiään koettelivat mm. Osmo Vänskä, Esa-Pekka Salonen ja Jukka-Pekka Saraste.

1982
Australiaan Segerstamin, Sarasteen ja Salosen johdolla
17.2.1984 orkesteri lähti Australiaan Perthin musiikkijuhlille, jossa orkesteri esitti viidessä konsertissa mm. Sibeliuksen kaikki sinfoniat.

Uusia säveltäjätulokkaita orkesterin konserttiohjelmistossa olivat Kaija Saariaho (Verblendungen), Tapio Tuomela (pianokonsertto) ja Olli Mustonen, joka marraskuussa 1982 soitti Nuorten solistien konsertissa oman pianokonserttonsa.

1987
Jukka-Pekka Sarasteesta ylikapellimestari
1.8.1987 aloitti ylikapellimestarina Jukka-Pekka Saraste, joka seurasi kymmenen vuotta tehtävää hoitanutta Leif Segerstamia.

1989
Kaukoitä
26.5.1989 orkesteri matkusti parin viikon kiertueelle Kaukoitään, jossa se konsertoi Japanissa, Taiwanissa ja Hongkongissa Jukka-Pekka Sarasteen johdolla.

1991
Lontoon Proms-festivaali, Magnus Lindberg ohjelmistoon
9.8.1991 orkesteri debytoi BBC:n Proms-konserttisarjassa Royal Albert Hallissa. Konsertissa kuultiin mm. Magnus Lindbergin Kinetics, josta tuli orkesterin soitetuin 1990-luvun nykymusiikkiteos. Samalla säveltäjä vakiinnutti asemansa yhtenä orkesterin keskeisimpänä säveltäjänä.

1993
Sakari Oramo debytoi kapellimestarina
13.1.1993 Sakari Oramo siirtyi konserttimestarin tehtävistä äkillisesti sairastuneen Heinz Wallbergin tilalle ja johti debyyttikonserttinsa menestyksellisesti. Toukokuussa 1993 hänet kiinnitettiin ylikapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen rinnalle kapellimestariksi.

16.10.1993 RSO esiintyi ensimmäistä kertaa Wienin Konzerthausin suuressa salissa viemisinään mm. Sibeliusta.

1997
RSO:n 70-vuotiskonsertti Tampereella
3.9.1997 orkesteri soitti 70-vuotisjuhlakonserttinsa Tampere-talossa, sillä Finlandia-talo oli remontissa. Konsertin johti ylikapellimestari Jukka-Pekka Saraste, solistina oli Olli Mustonen. Ohjelmassa olivat Lindbergin Feria, Štšedrinin 4. pianokonsertto ja Beethovenin 3. sinfonia.

2001
Saraste päättää ylikapellimestarina, Oramo ylikapellimestariksi 2003
7.6.2001 ylikapellimestarina elokuusta 1987 toimineen Jukka-Pekka Sarasteen virallinen toimikausi päättyi läksiäiskonserttiin.

16.3.2001 oli julkistettu Sakari Oramon nimitys RSO:n seitsemänneksi ylikapellimestariksi 1.8.2003 alkaen

2002
RSO täyttää 75 vuotta
14.9.2002 kuullaan RSO:n 75-vuotisjuhlakonsertti, jota juhlistavat Esa-Pekka Salosen Message for the Finnish Radio Symphony Orchestra ja Magnus Lindbergin klarinettikonsertto (sol. Kari Kriikku), jotka saavat kantaesityksensä sekä Sibeliuksen Kullervo. Konsertin johtaa Jukka-Pekka Saraste. 20.9.2002 RSO palaa ensimmäisen julkisen konserttinsa tapahtumapaikkaan, Yliopiston juhlasaliin.

Juhlakauden aikana estradille astuvat Sarasteen lisäksi myös muut RSO:n entiset ylikapellimestarit Okko Kamu ja Leif Segerstam sekä tuleva ylikapellimestari Sakari Oramo.

2003
Sakari Oramosta ylikapellimestari
Orkesterin viulistina ja sittemmin kapellimestarina toiminut Sakari Oramo aloittaa orkesterin seitsemäntenä ylikapellimestarina 1.8.2003. Varsinainen avajaiskonsertti kuullaan 10. syyskuuta Finlandia-talossa, jossa Oramo johtaa Paavo Heinisen sinfonian nro 5 kantaesityksen, Jean Sibeliuksen Lemminkäinen palaa kotitienoille ja sinfonian nro 5.

2004
Armas Launiksen Aslak Hetta -ooppera saa kantaesityksen
Armas Launiksen (1884–1959) ooppera Aslak Hetta saa kantaesityksensä RSO:n konsertissa 17.3. Ooppera on odottanut esitystä 74 vuotta, sillä teos valmistui jo vuonna 1930. Kolminäytöksisessä oopperassa on runsaasti aiheita aidoista lappalaisista joikusävelmistä. Harjoituspreiodin aikana ooppera myös nauhoitetaan tulevaa levytystä varten. Oopperan nimiroolin tulkitsee Aki Alamikkotervo, tenori, ja sen johtaa Sakari Oramo.

2005
Oramo jatkaa sopimusta vuoteen 2009
Ylikapellimestari Sakari Oramo jatkaa sopimusta RSO:n kanssa toisella kaudella. Kuluva kolmivuotinen sopimuskausi alkoi elokuussa 2003 ja jatkosopimuksella Oramon kausi jatkuu aina heinäkuun loppuun 2009 asti. Sopimukseen liittyy optio sopimuskauden pidentämisestä edelleen kahdella vuodella. Työssään RSO:n ylikapellimestarina Oramo on saavuttanut orkesterin yksimielisen tuen.

RSO vierailee Kanariansaarten musiikkijuhlilla ensimmäistä kertaa Sakari Oramon kanssa. Lisäksi konserttimatkat tehdään Manner-Espanjaan ja lokakuussa Japaniin.

Levytys Esa-Pekka Salosen teoksista DG:lle säveltäjän johdolla herättää kansainvälistä kiinnostusta samoin kuin Sakari Oramon kanssa Warnerille tehty Bartók-levytys.

2006
RSO aloittaa ensimmäisenä suomalaisena orkesterina suorat konserttilähetykset internetissä
Ensimmäinen internetissä kuultava konsertti on satavuotiasta Suomen eduskuntaa juhlistavan Sibelius-sarjan avauskonsertti 4.5. Yliopiston juhlasalissa Helsingissä. Konsertin johtaa Sakari Oramo ja tilaisuus on eduskunnan kutsuvierastilaisuus. Syyskuussa palvelu laajenee arkistomateriaaliin, kun Yleisradion Elävä arkisto -sivut avautuvat.

RSO:n ja Sakari Oramon levytys Magnus Lindbergin sävellyksistä saa BBC Music Magazinen levypalkinnon. Levytys saa muutenkin loistavan kotimaisen ja kansainvälisen vastaanoton ja valitaan mm. YLE Musiikin Vuoden levyksi 2005.

2007
RSO juhlii 80 vuottaan
Radion sinfoniaorkesterin perustamisesta tuli syksyllä 2007 kuluneeksi 80 vuotta. Juhlakausi avattiin 80-vuotiskonsertilla 5. syyskuuta ylikapellimestari Sakari Oramon johdolla, solistina soitti trumpetisti Jouko Harjanne. Muissa juhlakonserteissa kuultiin mm. Esa-Pekka Salosen johtama Arnold Schönbergin suurteos Gurrelieder sekä Murray Perahian tulkitsema Beethovenin 4. pianokonsertto.

Syyskuussa 2007 Yleisradio ja ylikapellimestari Sakari Oramo allekirjoittivat niin sanotun evergreen-sopimuksen, johon ei enää määritellä sopimuksen kestoa, vaan sopimus on voimassa toistaiseksi ja molempien osapuolten irtisanottavissa kahden vuoden irtisanomisajalla. Sopimuksen mukaan Oramo johtaa RSO:a kymmenen viikkoa vuodessa sekä johtaa orkesterin ulkomaisia konserttikiertueita ja levytyksiä. Sopimus tulee voimaan 1.8.2009, jolloin Oramon tämän hetkinen kuluva sopimus päättyy.

2008
Helmikuussa 2008 RSO vierailee Sakari Oramon johdolla Kanarian saarten musiikkijuhlilla, jossa kantaesitetään Peter Eötvösin Levitations, klarinetille, bassoklarinetille ja orkesterille. Elokuussa 2008 orkesteri vierailee Oramon ja Karita Mattilan kanssa Edinburghin ja Santanderin musiikkijuhlilla. Helsingin juhlaviikoilla ja Tukholman Itämeri-festivaalilla RSO esittää Janáčekin Kuolleesta talosta -oopperan Esa-Pekka Salosen johdolla. Myöhemmin syksyllä vieraillaan Oramon ja Anu Komsin kanssa Espanjassa ja Portugalissa.

13.9. vietettiin Musiikkitalon Monttubileitä Auroran-kentällä lähellä Musiikkitalon tulevaa työmaata. Tilaisuudessa esiintyvät talon tulevat pääkäyttäjät RSO, HKO ja Sibelius-Akatemia. 1.10. RSO:n vieraaksi saapuu huippubaritoni Thomas Quasthoff, joka tulkitsee Sibeliuksen Jokamiehen. 10.10. juhlitaan 50-vuotiasta Kulttuuritaloa mm. Stockhausenin massiiivisella Gruppen-teoksella. 10.12. RSO juhlii 100-vuotiasta säveltäjä Elliot Carteria.

Magnus Lindbergin ja Sibeliuksen viulukonserttojen levytys Sonylle Lisa Batiashvilin kanssa saa MIDEM Awards 2008 -pääpalkinnon konserttolevytysten sarjassa.

2009
RSO tekee Euroopan kiertueen Sakari Oramon johdolla 27.3.-4.4. Konsertteja soitetaan Dortmundissa, Frankfurtissa, Stuttgartissa, Innsbruckissa, Wienissä ja Ateenassa. Lokakuussa RSO esiintyy 1809-merkkivuoden juhlakonsertissa Pietarissa. Marraskuussa vieraillaan Länsi-Afrikassa, Beninissä, kulttuurikeskus Villa Karon 10-vuotisjuhlassa.

Maaliskuussa RSO ja West Coast Kokkola Opera toteuttavat yhdessä Alban Bergin Lulu-oopperan Helsingin Kaapelitehtaalla. Lulun johtaa Sakari Oramo ja Lulun roolissa laulaa Anu Komsi. Syyskauden avajaiskonsertissa esitetään Schönbergin jättiteos Jaakobin tikapuut. Konserttia ennen Schönbergin tytär Nuria Schönberg-Nono kertoo muistoja isästään. 27.11. käynnistyy Yleisradion mittava sävellystilaushanke, jossa viideltä suomalaiselta säveltäjältä tilataan musiikki kotimaisten mykkäelokuvien valioihin. Ensimmäisenä esitetään Teuvo Puron 1920 ohjaama Ollin Oppivuodet, johon musiikin säveltää Harri Vuori.

2010
Maaliskuussa RSO vierailee Tukholmassa Sakari Oramon johdolla esittämässä Mahlerin sinfonioita ja huhtikuussa konsertoidaan Tallinnassa. Elokuussa orkesteri esiintyy Oramon ja mezzosopraano Petra Langin ja bassobaritoni Juha Uusitalon kanssa Edinburghin musiikkijuhlilla. Lokakuussa RSO tekee pitkästä aikaa kotimaan kiertueen ja esiintyy Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kemissa, Oulussa ja Kokkolassa.
RSO kantaesittää 6.10. Sebastian Fagerlundin Ignite-teoksen, jolle myönnetään Teosto-palkinto huhtikuussa 2011.

2011
Elokuussa 2011 RSO:n elämä muuttuu täysin, kun se muuttaa juuri valmistuneeseen Musiikkitaloon. Orkesteri ja hallinto ovat vuosikymmenten jälkeen saman katon alla ja harjoitukset ja konsertit pidetään niin ikään samassa talossa. Musiikkitalon avajaiskaudella esiintyvät mm. Kurt Masur, Tugan Sohijev, Lisa Batiashvili, David Zinman ja Elina Vähälä. Syyskaudella tehdään kiertue Bonniin ja Amsterdamiin. Kausi päättyy ylikapellimestari Sakari Oramon jäähyväiskonserttiin 25.5.2012.

2012
Kaudella 2012-2013 toimii ilman ylikapellimestaria, koska Hannu Linnun kausi alkaa vasta syksyllä 2013. Leonidas Kavakoksen, Yuja Wangin ja Alisa Weilersteinin lisäksi orkesterin solistina esiintyy rockmuusikko Ismo Alanko. Kaudella kuullaan myös Musiikkitalon Kuoron debyytti Brahmsin Ein Deutsches Requiem -teoksen myötä. Marraskuussa RSO tekee kotimaan kiertueen Savonlinnaan, Varkauteen, Joensuuhun ja Lieksaan. Keväällä kierretään tulevan ylikapellimestarin kanssa Etelä-Eurooppaa.

2013
Hannu Linnun ylikapellimestarikausi alkaa. Avajaiskonsertissa on ohjelmassa Tüürin klarinettikonsertto ja Ravelin Daphnis ja Chloé. Benjamin Brittenin syntymän 100-vuotisjuhlaa juhlitaan marraskuussa. Vierailevia kapellimestareita ovat mm. Tugan Sohijev, Jukka-Pekka Saraste ja Pablo Heras-Casado. Tammikuussa Hannu Lintu ja orkesteri esiintyvät Frankfurtissa, Regensburgissa, Wienin Musikvereinissa ja Innsbruckissa.

2014
Syyskaudella Esa-Pekka Salonen johtaa Stravinskyn Tulilinnun ja Hannu Linnun johdolla kuullaan mm. Haydnin oratorio Luominen. RSO:n omat soittajat, harpisti Laura Hynninen ja trumpetisti Jouko Harjanne esiintyvät orkesterin solistina. Joulukuussa RSO kiertää jälleen kotimaassa, tällä kertaa Raumalla, Porissa, Ikaalisissa ja Mäntässä. Kausi päättyy säveltäjä Aulis Sallisen 80-vuotisjuhlakonserttiin.

2015
Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 150 vuotta Sibeliuksen syntymästä. RSO juhlistaa säveltäjämestaria esittämällä mm. Sibeliuksen viidennen sinfonian ja viulukonserton alkuperäisversiot. Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12. RSO esiintyy juhlavuoden virallisessa päätöskonsertissa Hämeenlinnassa. Lisäksi orkesteri tekee Sibelius-ohjelmalla kiertueen Japaniin ja RSO:n ja Hannu Linnun Yle Teemalle tekemä odotettu tv-sarja Sibeliuksen sinfonioista alkaa.

2016
Sibeliuksen juhlavuoden jälkeen RSO luo katseensa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kautta tulevaisuuteen. Kotimaisista säveltäjistä konserteissa nostetaan esiin suomalaisen modernismin pioneerit Väinö Raitio, Uuno Klami, Aarre Merikanto ja Ernst Pingoud. Syyskauden alkajaisiksi kiinalainen pianon supertähti Lang Lang soittaa RSO:n solistina, kun orkesteri vierailee Helsingin juhlaviikoilla. Sarjakonserttien avauksessa 7.–8.9. Karita Mattila, Simon O’Neill ja Mika Kares esittävät Wagnerin Valkyyria-oopperan 1. näytöksen. Kauden muita isoja lauluteoksia ovat Haydnin Vuodenajat ja Mahlerin 3. sinfonia, jossa solistina laulaa mezzosopraano Michelle DeYoung. Esa-Pekka Salonen johtaa 16.9. Stravinskyn teoksia sisältävän konsertin, jonka huipentaa Kevätuhri. Bruckner-tulkinnoistaan tunnetun Kent Naganon johdolla kuullaan nyt 8. sinfonia. Kunniakapellimestarien Jukka-Pekka Sarasteen ja Sakari Oramon ohella kotimaisista kapellimestareista vierailevat mm. John Storgårds ja Osmo Vänskä, joka johtaa Sibeliuksen Myrskyn William Shakespearen juhlavuotta kunnioittavissa konserteissa. Kotimaan kiertue tehdään Suomussalmelle, Kajaaniin, Kuopioon ja Mikkeliin.

  • "Beethoven kehittää jatkuvasti uusia tapoja rikkoa odotuksia"

    Hannu Lintu ja Stephen Hough haastattelussa.

    RSO:n kevätkausi päättyy Beethovenin pianokonserttojen kokonaisesitykseen 22.-23.5. Musiikkitalossa. Konsertit johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu ja solistina esiintyy Stephen Hough. Lotta Emanuelsson haastatteli Lintua ja Hough'ia ja kysyi mm. miten Beethoven uudisti konserton lajiperinnettä.

  • 24-vuotias Emilia Hoving johtaa RSO:n konsertin Pablo Heras-Casadon tilalla 3.5.

    Konsertin ohjelma ei vaihdu.

    Kapellimestari Pablo Heras-Casado on joutunut sairastumisen takia peruuttamaan esiintymisensä RSO:n konsertissa 3.5. Hänen tilallaan johtaa vain 24-vuotias Emilia Hoving, joka on toiminut kevätkauden RSO:n assistenttikapellimestarina. Konsertin ohjelma ei vaihdu – ohjelmassa on Bernd Alois Zimmermannin Dialoge kahdelle pianolle ja orkesterille sekä Brucknerin 2. sinfonia.