Hyppää pääsisältöön

Suomellekin ropisi kultaa vammaisten EM-Espoossa 2005

Julkaistu . Päivitetty

Vammaisyleisurheilun toiset EM-kisat olivat menestys niin huomioarvoltaan kuin tuloksiltaan. Suomen mainio saalis Espoosta oli viisi kultaa ja yksi pronssi.

Tietolaatikko

Vammaisten Euroopan mestaruudesta alettiin kilpailla vasta lähes vuosikymmen ensimmäisten MM-kisojen jälkeen. Ensimmäiset EM-kisat pidettiin Hollannin Assenissa kesäkuussa 2003. Espoon jälkeen kisoissa seurasi peräti seitsemän vuoden tauko. Seuraavan kerran EM-kilpailut pidettiin vuonna 2012 Hollannin Stadskanaalissa ja vuonna 2014 Iso-Britannian Swanseassa.

Yleisurheilun avoimet EM-kilpailut Espoossa 22.-27. elokuuta 2005 olivat suurin Suomessa siihen asti järjestetty vammaisurheilutapahtuma. Niihin osallistui noin 700 urheilijaa, jotka edustivat 34 eurooppalaista ja 12 Euroopan ulkopuolista maata.

Ne olivat myös ensimmäinen paralympiatasoa alempi urheilutapahtuma, joka järjestettiin yhteistyössä vammattomien arvokilpailun kanssa. EM-kisat alkoivat kaksi viikkoa Helsingissä pidettyjen yleisurheilun MM-kilpailujen jälkeen, ja MM 2005 -kisaorganisaatio antoi apua myös niiden järjestämiseen.

Vammaisurheilu oli hyvässä julkisuusnosteessa Ateenan vuoden 2004 paralympialaisten jäljiltä, ja yhteys MM-kilpailuihin kasvatti edelleen Espoon kisojen näkyvyyttä. Ylen Urheiluruutu raportoi kisatapahtumista joka ilta, ja lisäksi Yle televisioi kilpailuista kahtena päivänä tunnin mittaiset koosteet.

Vammaiskisoissa kilpailtiin enimmän aikaa huomattavasti kauniimmassa säässä kuin saman kesän MM-kisoissa, jotka muistetaan rankkasateistaan. Toiseksi viimeisenä päivänä kaatoi taivas vettä niskaan Espoossakin.

Suomelle kaksi tuplamestaruutta

Espoon EM-kisoissa rikottiin 12 maailmanennätystä ja 20 Euroopan ennätystä. Suomi sijoittui mitalitilastossa 17:nneksi.

Suomen joukkue järjesti mitalijuhlat jo toisena kilpailupäivänä. Ensin Markku Niinimäki työnsi miesten F54-luokan kuulakisassa 11 sentin päähän maailmanennätyksestä ja otti kultaa. Suomen suurin mitalitoivo Leo-Pekka Tähti puolestaan voitti T54-luokan 100 metrin pyörätuolikilpailun presidentti Tarja Halosen jännätessä katsomossa.

Kaksi päivää myöhemmin Tähti uusi Ateenassa tekemänsä tempun ottamalla kultaa myös 200 metrillä. Samana iltana Niinimäki toi Suomelle toisen kaksoismestaruuden voittamalla F54-luokan keihäskisan yli kolmen metrin erolla seuraavaan heittäjään.

Ateenan paralympiavoittaja Marjaana Väre valmistautui jo juhlimaan F42-46-luokkien EM-keihäskultaa, kun hänen paras heittonsa mitätöitiin protestin jälkeen. Lappeelleen tullut keihäs tärveli näin Suomelta triplakultajuhlat, ja Väre joutui tyytymään pronssisijaan.

Seuraavana päivänä Tiina-Ala Aho sen sijaan varmisti jo toisen Euroopan mestaruutensa F32-34 & 51-58-luokkien keihäänheitossa täydentäen Suomen kultamitalimäärän puoleen kymmeneen.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Aiheeseen liittyvää

  • Yleisurheilun MM-kisat Osakassa 2007

    Allyson Felix ja Tyson Gay olivat kisojen urheilusankareita.

    Osakan MM-kisojen urheilusankareita olivat USA:n Allyson Felix ja Tyson Gay. Suomalaisten taso riitti mitaliin vain miesten keihäässä.

  • Sari Essayah naisten 10 km:n kävelyssä yleisurheilun EM-kisoissa (1994).

    Yleisurheilun EM-kisat Helsingissä 1994

    Venäjä kiri Helsingin toisten EM-kisojen mitalikärkeen.

    Venäjä kiri Helsingin toisten EM-kisojen mitalitilaston kärkeen. Kilpailujen suuri yllättäjä oli Norja kuudella mitalillaan, joista kolme oli kultaisia.

  • Juha Väätäinen voittaa 10 000 metrin EM-kultaa (1971).

    Yleisurheilun EM-kisat Helsingissä 1971

    Julma-Juha juoksi tuplakultaa.

    Euroopan yleisurheilumestaruuksista kilpailtiin kymmenettä kertaa elokuussa 1971. Itä-Saksa oli kisatilaston ylivoimainen voittaja 32 mitalillaan.

  • Yleisurheilun EM-kisat Ateenassa 1969

    Ateenan ensimmäisiä EM-kisoja hallitsivat DDR, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia. Suomi pääsi mitaleille ensi kerran seitsemään vuoteen, vaikka kulta jäikin saamatta.