Hyppää pääsisältöön

Suomellekin ropisi kultaa vammaisten EM-Espoossa 2005

Vammaisyleisurheilun toiset EM-kisat olivat menestys niin huomioarvoltaan kuin tuloksiltaan. Suomen mainio saalis Espoosta oli viisi kultaa ja yksi pronssi.

Tietolaatikko

Vammaisten Euroopan mestaruudesta alettiin kilpailla vasta lähes vuosikymmen ensimmäisten MM-kisojen jälkeen. Ensimmäiset EM-kisat pidettiin Hollannin Assenissa kesäkuussa 2003. Espoon jälkeen kisoissa seurasi peräti seitsemän vuoden tauko. Seuraavan kerran EM-kilpailut pidettiin vuonna 2012 Hollannin Stadskanaalissa ja vuonna 2014 Iso-Britannian Swanseassa.

Yleisurheilun avoimet EM-kilpailut Espoossa 22.-27. elokuuta 2005 olivat suurin Suomessa siihen asti järjestetty vammaisurheilutapahtuma. Niihin osallistui noin 700 urheilijaa, jotka edustivat 34 eurooppalaista ja 12 Euroopan ulkopuolista maata.

Ne olivat myös ensimmäinen paralympiatasoa alempi urheilutapahtuma, joka järjestettiin yhteistyössä vammattomien arvokilpailun kanssa. EM-kisat alkoivat kaksi viikkoa Helsingissä pidettyjen yleisurheilun MM-kilpailujen jälkeen, ja MM 2005 -kisaorganisaatio antoi apua myös niiden järjestämiseen.

Vammaisurheilu oli hyvässä julkisuusnosteessa Ateenan vuoden 2004 paralympialaisten jäljiltä, ja yhteys MM-kilpailuihin kasvatti edelleen Espoon kisojen näkyvyyttä. Ylen Urheiluruutu raportoi kisatapahtumista joka ilta, ja lisäksi Yle televisioi kilpailuista kahtena päivänä tunnin mittaiset koosteet.

Vammaiskisoissa kilpailtiin enimmän aikaa huomattavasti kauniimmassa säässä kuin saman kesän MM-kisoissa, jotka muistetaan rankkasateistaan. Toiseksi viimeisenä päivänä kaatoi taivas vettä niskaan Espoossakin.

Suomelle kaksi tuplamestaruutta

Espoon EM-kisoissa rikottiin 12 maailmanennätystä ja 20 Euroopan ennätystä. Suomi sijoittui mitalitilastossa 17:nneksi.

Suomen joukkue järjesti mitalijuhlat jo toisena kilpailupäivänä. Ensin Markku Niinimäki työnsi miesten F54-luokan kuulakisassa 11 sentin päähän maailmanennätyksestä ja otti kultaa. Suomen suurin mitalitoivo Leo-Pekka Tähti puolestaan voitti T54-luokan 100 metrin pyörätuolikilpailun presidentti Tarja Halosen jännätessä katsomossa.

Kaksi päivää myöhemmin Tähti uusi Ateenassa tekemänsä tempun ottamalla kultaa myös 200 metrillä. Samana iltana Niinimäki toi Suomelle toisen kaksoismestaruuden voittamalla F54-luokan keihäskisan yli kolmen metrin erolla seuraavaan heittäjään.

Ateenan paralympiavoittaja Marjaana Väre valmistautui jo juhlimaan F42-46-luokkien EM-keihäskultaa, kun hänen paras heittonsa mitätöitiin protestin jälkeen. Lappeelleen tullut keihäs tärveli näin Suomelta triplakultajuhlat, ja Väre joutui tyytymään pronssisijaan.

Seuraavana päivänä Tiina-Ala Aho sen sijaan varmisti jo toisen Euroopan mestaruutensa F32-34 & 51-58-luokkien keihäänheitossa täydentäen Suomen kultamitalimäärän puoleen kymmeneen.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto