Hyppää pääsisältöön

Nouseva itäblokki vietti vesijuhlia Torinon EM-uinneissa 1954

Uinnin kahdeksansia Euroopan mestaruuskisoja hallitsivat Unkarin uimarit ja Neuvostoliiton hyppääjät. Uutisfilmin innostunut selostus välittää eloisia tunnelmia helteisestä Italiasta.

Torinossa 31.8.–5.9.1954 pidettyyn EM-tapahtumaan osallistui 22 maata. Osanottajia vannotettiin altaan vierellä suoritetuissa avajaisissa kisaamaan "lujasti mutta veljellisesti".

Kisat välitettiin jo televisioteitse ympäri Eurooppaa – siis sinne, minne uusi väline oli tuolloin ehtinyt levitä. Suomessa Torinon näkymiä katseltiin elokuvateattereissa.

Unkarin uintihegemoniaa pidettiin jo ennen kisoja ainutlaatuisena. Myös sen sosialistisella liittolaisella Neuvostoliitolla oli mukana iso ja nimekäs joukkue, joka raivasikin näyttävästi tiensä uinnin EM-mitalitilastoon.

Vahvat uimaperinteet omaava Unkari otti alusta lähtien komennon allasradoilla, kun Imre Nyéki toi voiton miesten 100 metrin vapaauinnissa.

Maa kauhoi lisäksi mm. kaksoisvoitot naisten 100 ja 400 metrin vapaauinnissa sekä miesten 1500 metrin vapaauinnissa ja 200 metrin perhosuinnissa. Myös molemmat viestit menivät unkarilaisten nimiin.

Puhdas mitalisarja uimahypyissä

Torinon kisoista alkoi silloisen itäblokin maiden vahva EM-näkyvyys.Yksi harvoista itäblokin ulkopuolisen Euroopan menestyksistä oli Hollannin kaksoisvoitto naisten 100 metrin selkäuinnissa.

Unkarin kultainen sarja rikkoutui vain muutamissa kilpailuissa.Kaikkiaan maa voitti kahdeksan ratauintilajia sekä vesipallon. Se kiilasi yhteensä 18 mitalillaan kisatilaston kärkeen ensi kertaa sitten vuoden 1931.

Neuvostoliiton uimahyppääjät tekivät puolestaan puhdasta jälkeä telineillä. He ottivat kultaa kaikissa hyppylajeissa, kaksoisvoitot miesten kilpailuissa ja yhteensä yli puolet kaikista tarjolla olleista hyppymitaleista. Seuraavan EM-turnauksen voittajamaa sijoittui nyt koko kisatilaston kakkoseksi.

Sosialistinen Itä-Saksa nousi niin ikään näyttävästi kisojen kolmoseksi kahdella kullallaan. Sen sijaan kaksien edellisten EM-mittelöjen mestari Ranska sai lähteä kotiin mukanaan vain kolme mitalia, yksi kutakin lajia. Suomen yhdeksänmiehinen joukkue ei mitaleille yltänyt.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto