Hyppää pääsisältöön

Nouseva itäblokki vietti vesijuhlia Torinon EM-uinneissa 1954

Uinnin kahdeksansia Euroopan mestaruuskisoja hallitsivat Unkarin uimarit ja Neuvostoliiton hyppääjät. Uutisfilmin innostunut selostus välittää eloisia tunnelmia helteisestä Italiasta.

Torinossa 31.8.–5.9.1954 pidettyyn EM-tapahtumaan osallistui 22 maata. Osanottajia vannotettiin altaan vierellä suoritetuissa avajaisissa kisaamaan "lujasti mutta veljellisesti".

Kisat välitettiin jo televisioteitse ympäri Eurooppaa – siis sinne, minne uusi väline oli tuolloin ehtinyt levitä. Suomessa Torinon näkymiä katseltiin elokuvateattereissa.

Unkarin uintihegemoniaa pidettiin jo ennen kisoja ainutlaatuisena. Myös sen sosialistisella liittolaisella Neuvostoliitolla oli mukana iso ja nimekäs joukkue, joka raivasikin näyttävästi tiensä uinnin EM-mitalitilastoon.

Vahvat uimaperinteet omaava Unkari otti alusta lähtien komennon allasradoilla, kun Imre Nyéki toi voiton miesten 100 metrin vapaauinnissa.

Maa kauhoi lisäksi mm. kaksoisvoitot naisten 100 ja 400 metrin vapaauinnissa sekä miesten 1500 metrin vapaauinnissa ja 200 metrin perhosuinnissa. Myös molemmat viestit menivät unkarilaisten nimiin.

Puhdas mitalisarja uimahypyissä

Torinon kisoista alkoi silloisen itäblokin maiden vahva EM-näkyvyys.Yksi harvoista itäblokin ulkopuolisen Euroopan menestyksistä oli Hollannin kaksoisvoitto naisten 100 metrin selkäuinnissa.

Unkarin kultainen sarja rikkoutui vain muutamissa kilpailuissa.Kaikkiaan maa voitti kahdeksan ratauintilajia sekä vesipallon. Se kiilasi yhteensä 18 mitalillaan kisatilaston kärkeen ensi kertaa sitten vuoden 1931.

Neuvostoliiton uimahyppääjät tekivät puolestaan puhdasta jälkeä telineillä. He ottivat kultaa kaikissa hyppylajeissa, kaksoisvoitot miesten kilpailuissa ja yhteensä yli puolet kaikista tarjolla olleista hyppymitaleista. Seuraavan EM-turnauksen voittajamaa sijoittui nyt koko kisatilaston kakkoseksi.

Sosialistinen Itä-Saksa nousi niin ikään näyttävästi kisojen kolmoseksi kahdella kullallaan. Sen sijaan kaksien edellisten EM-mittelöjen mestari Ranska sai lähteä kotiin mukanaan vain kolme mitalia, yksi kutakin lajia. Suomen yhdeksänmiehinen joukkue ei mitaleille yltänyt.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto