Hyppää pääsisältöön

Lasten kanssa luontoon retkeilemään ja vaeltamaan

Lapsi lukee kirjaa teltan edessä.
Lapsi lukee kirjaa teltan edessä. Kuva: BranDo telttailu

Syksy on oivallista aikaa perheen yhteisille viikonloppuretkille. Mutta kuinka paljon lapsi jaksaa kävellä ja millaisia varusteita tarvitaan mukaan?

Kysyimme lukijoiltamme aiemmin vinkkejä lasten kanssa retkeilyyn. Kiitos kaikille vastanneille!

Evästä omaan reppuun

Vastauksissa tärkeimmäksi asiaksi nousi ruoka. Riittävä terveellinen ruoka ja juoma tasaisin väliajoin pitävät sekä lapset että aikuiset reippaalla mielellä. Evästauko on syytä pitää tarpeeksi usein.

Kun väsymys iskee, ruoka toimii hyvänä kannustimena, mutta liika sokeri kannattaa jättää kaupan hyllylle.

Pois namit, pullat, limut ja muut verensokeria heilauttavat ja terveellistä ruokaa tilalle ja turhat väsykiukut jää pois.

- Pois namit, pullat, limut ja muut verensokeria heilauttavat ja terveellistä ruokaa tilalle ja turhat väsykiukut jää pois, nimetön vastaaja kirjoittaa.

- Ruoka on tärkein, riittävästi ja terveellisesti, mutta silti yllätyksiä olisi hyvä olla. Ja juoma tietty, miisa kirjoittaa.

Oman perheen kanssa paljon retkeillyt ja Lapsiperheen retkeilyoppaan laatinut Jouni Laaksonen suosittelee pakkaamaan lapsen omaan reppuun välipalapussin ja vesipullon. Kun reppu ei ole liian painava ja sen sisältö palkitsee, lapsi kantaa repun mielellään.

Karkkeihin motivointivälineenä Jounikin suhtautuu kielteisesti. Hyvää kannustinruokaa ovat esimerkiksi pähkinät, rusinat, kuivatut hedelmät ja maissinaksut.

metsä
Retkellä ei pitäisi olla kiire minnekään. metsä Kuva: Yle/Heidi Brucker metsä

Jos ei ole kiire, ei tarvitse hoputtaa

Parasta motivointia Jounin mukaan on ennaltaehkäisy, eli tarpeeksi väljän aikataulun suunnittelu.

- Kun lapselle jää aikaa pysähtyä leikkimään erikoisten kelojen ja kolojen kanssa, hän ei niin herkästi kyllästy kuin jos häntä koko ajan hoputetaan.

Lapsi on perillä jo astuessaan polulle.

Aikuisen on hyvä pitää mielessä, että lapsi on perillä jo astuessaan polulle - ei vasta kun saavutetaan näköalakallio tai laavu.

Hyvä keino on ottaa lapselle oma kaveri mukaan. Jounin kokemus on, että silloin tylsää tulee tuskin hetkeksikään.

Varsinkin yksilapsisten perheiden kannattaa harrastaa tuttavaperheiden kanssa retkeilyä.

Metsässä ei tarvita leluja

Jouni muistelee ensimmäisiä vaelluksiaan lapsen kanssa, miten hän oli pohtinut, tarvitsisiko lapselle pakata jotain leluja retkelle mukaan. Kokemus on opettanut, että ainakaan hänen lapsensa ei niitä tarvitse. Joku lapselle tärkeä pieni ja kevyt lelu tai iltasatukirja riittää. Muuten tarinoita voi sepittää omasta päästäkin.

Kun väsymys ja tylsistyminen alkavat jossain vaiheessa uhata, kannattaa muistaa neuvo, jonka eräs kokenut isä halusi jakaa lukijoiden kanssa:

Kyllästyminen uhkaa paljon ennen väsymystä, mutta leikin varjolla pienetkin lapset jaksavat ihmeesti.

- Kyllästyminen uhkaa paljon ennen väsymystä, mutta leikin varjolla pienetkin lapset jaksavat ihmeesti. Aikuisenkin on mukavampi kävellä kun tietää miten varotaan vuorenrinteen pahisten tukikohtaa ja väistellään laava-ansoja, isä kommentoi.

Nimimerkki Meidän Perhe muistuttaa, että lapset kannattaa osallistaa kaikkeen toimintaan: sienestykseen, polttopuiden tekoon, onkimiseen, ruuanlaittoon, leiripaikan siivoukseen ja veden hakuun.

- Siinä lapset oppivat ja samalla löytyy mielekästä tekemistä.

Kuinka paljon lapsi jaksaa kävellä?

Lapsi nukkuu kantorinkassa
Päiväunet kantorinkassa. Lapsi nukkuu kantorinkassa Kuva: Yle/Heidi Brucker kantorinkka

Jouni Laaksosen perhe kävi ensimmäisellä Lapin-vaelluksella silloin puolitoistavuotiaan esikoisen kanssa. Lapsi viihtyi hyvin kantorinkassa, nukkui lähes aina rinkan edetessä. Nukkuminen oli kuitenkin varsin hervotonta ja niska oli pelottavan paljon kenollaan. Tästä syystä Jouni aikookin toisen lapsen, nyt kolmikuisen vauvan kanssa käyttää kantoreppua pidempään ja siirtyä kantorinkkaan vasta myöhemmin.

- Kantorinkassa ja ahkiossa vauva tai taapero matkaa hyvinkin kymmenen kilometrin päivätaipaleita tyytyväisenä.

Leikki-ikäisenä, kun lapsi oppii paremmin kävelemään ja nukkuu vähemmän päiväunia, päivämatkat lyhenevät selvästi.

- Jos lapsi kävelee pääasiassa itse, niin ihan jo kilometrin parin retki on oikein sopiva. Mieluummin kannattaa suunnitella lyhyt reitti kuin yhtään liian pitkä, Jouni neuvoo.

Mieluummin kannattaa suunnitella lyhyt reitti kuin yhtään liian pitkä.

Ylivoimaisesti eniten Jounin perhe retkeilee lyhyitä päiväretkiä lasten kanssa, niin patikoiden, hiihtäen kuin meloen, useimmiten kilometristä kolmeen, korkeintaan viiteen. Pisin pienen koululaisen kanssa tehty reissu oli tänä kesänä Pieni Karhunkierros.

- Kävelimme ensimmäisenä päivänä kahdeksan kilometriä, nukuimme yön teltassa ja jatkoimme seuraavana päivänä loput neljä kilometriä. Puolivälissä pidimme laavulla reilun evästauon.

Jouni ei ole vaelluskenkäihmisiä, vaan hän käyttää itse mieluiten vaellussaappaita tai tietyissä tilanteissa maastolenkkitossuja. Siinä vaiheessa kun lapsi haluaa vaelluskengät, Jouni aikoo sellaiset ostaa - mutta ei käytettynä eikä netistä. Kenkien pitää olla jalkaan sopivat, ehjät ja mieleiset. Voi olla, että niitä joutuu kokeilemaan useampia, ennen kuin sopivat löytyvät. Toistaiseksi lapsi on pärjännyt samoilla lenkkitossuilla, sandaaleilla ja kumisaappailla kuin arjessakin.

Varaudu sään vaihtumiseen

Mutaiset vaelluskengät
Vaelluskenkiä ei välttämättä tarvita, mutta kannattaa varautua mutaan ja märkään. Mutaiset vaelluskengät Kuva: Yle/Heidi Brucker vaelluskengät

Lukijoiden vastauksissa tuli esiin hyviä vinkkejä varusteista, joita ei kannata unohtaa kotiin. Tällaisia ovat ainakin päähine, varasukat ja sään vaihtumiseen mukautuva varustus.

Jouni Laaksosellakin on kokemusta sään äkillisestä vaihtumisesta. Eräällä retkellä oli lähtiessä puolipilvinen sää eikä näyttänyt sateiselta. Matkaan lähdettiin sandaaleissa ja kevyissä vaatteissa. Vanhasta tottumuksesta reppuun oli kuitenkin pakattu sadevaatteet.

- Laavulle ehdittyämme tuli rankka sadekuuro. Se kyllä laantui evästaukomme aikana, mutta ilma viileni ja lapsen lippalakki piti vaihtaa pipoon, ja onneksi oli saappaat repussa. Varvikko polun varressa oli nyt märkää ja kumikengät olivat tarpeen, Jouni kertoo.

Yön yli retki on jännittävä seikkailu lapselle

Lasten on tärkeää saada retkiltä miellyttäviä kokemuksia, jotta kipinä ulkoiluun ja retkeilyyn säilyy. Yöpyminen luonnossa voi olla iso elämys koko perheelle.

Kauas ei tarvitse lähteä, vaan telttailu kannattaa aloittaa omalta takapihalta, vinkkaa Espoon Ladun retkeilyvastaava Jenni Kääriäinen, joka on vetänyt mm. lapsille suunnattua Metsämörritoimintaa.

Omalta pihalta on helppo palata omaan sänkyyn, jos koti-ikävä iskee.

- Omalta pihalta on helppo palata omaan sänkyyn, jos koti-ikävä iskee.

Jenni muistuttaa, että telttapaikan valinnassa kannattaa aina huomioida sateen mahdollisuus. Jos teltta on kuopassa, vesi voi valua sinne ja kastella teltan.

- Tasainen alusta ja tuulelta suojassa oleva paikka on hyvä teltalle. Kävyt ja irto-oksat kannattaa poistaa alta.

Teltan sijaan voi majoittua myös laavussa, johon on kiinnitetty hyttysverkko. Ilma kiertää laavussa paremmin kuin teltassa.

Partiolainen, kolmen lapsen äiti Sanna Jahkola muistuttaa, että luonnon äänet kuuluvat telttaan helpommin kuin sisälle, ja että lasten kanssa on hyvä keskustella peloista ja kertoa, että äänet kuuluvat yöpymiseen.

Oma otsalamppu helpottaa liikkumista hämärässä. Jos tilaa on, mukaan voi pakata myös potan. Sannan kokemuksesta lasten voi olla kätevämpi tehdä tarpeensa pottaan teltassa kuin lähteä yöllä ulos.

Yön yli retkillä Sannalla on ollut pienimmille lapsille mukana äitiyspakkauksen makuupussi.

- Isommille lapsille saa aikuisten makuupussista sopivamman, kun lyhentää sitä kuminauhalla jalkopäästä, Sanna neuvoo.

Telttaan voi myös hankkia yhden ison makuualustan, jolloin lapsi ei vahingossa pyörähdä makuualustojen rakoon, jossa on kylmempi nukkua. Sannan mielestä hyvä villakerrasto on retkellä ehdoton ja pipo päässä yöllä auttaa lämmön eristämisessä.

Mitä ruokaa laitetaan?

eväät
eväät Kuva: Yle/Heidi Brucker eväät

Yön yli retki on sen verran lyhyt, ettei ruokaa tarvitse olla paljon mukana. Varmin tapa on syödä samoja tuttuja ruokia kuin kotonakin.

Retkeä helpottaa, jos on valmistellut ruoan mahdollisimman hyvin jo kotona. Voi ottaa vaikkapa makaronilaatikon mukaan, joka lämmitetään nuotiossa tai retkikeittimellä pannulla.

Muroihin saa maidon, kun ottaa maitojauhetta mukaan. Myös tölkkipuuro voi olla hyvä aamu- tai iltapala pienimmille.

- Yleisesti retkillä suositaan kevyttä kuivaruokaa, jolloin se ei paina liikaa sekä säilyy pitempään.

Jos haluaa keventää kantamusta, voi ottaa mukaan vaikkapa pussikeiton ja lisätä siihen kuivatettua jauhelihaa tai soijarouhetta.

Turvallista retkeilyä

Puukon ja tulitikkujen kanssa täytyy tietenkin varoa. Vaikka laastari sormessa olisikin elämys, kukaan ei halua palovammoja muistoksi ensimmäisiltä retkiltään. Työkalujen käyttöä ja nuotion sytyttämistä kannattaakin harjoitella yhdessä vanhempien kanssa. Pieni ensiapulaukku mahtuu hyvin repun sivutaskuun.

Eräs lukija muistuttaa, että suurin osa metsä- ja maastopaloista syttyy ihmisen toiminnan seurauksena.

- Nuotion tuhka jää kytemään jopa viikoksi, ellei sitä vedellä sammuta. Yhdestä tumpista syttyy palo, joka voi polttaa satoja hehtaareita maastoa ja monta kotia, viestin lähettäjä kirjoittaa.

Suomen luonnon päivänä retkeilemään

Hyvä tilaisuus lähteä perheen kanssa luontoon retkeilemään on lauantaina 30.8.2014, jolloin vietetään Suomen luonnon päivää ja Retkipäivää. Monella paikkakunnalla järjestetään silloin myös opastettuja retkiä.

Radio Suomi lähettää suoraa ohjelmaa Nuuksiosta Luontokeskus Haltiasta klo 9-15. Lähetys striimataan kuvallisena yle.fi/luonto –sivulla.

Linkit:

Lähteet: Jouni Laaksonen, Jenni Kääriäinen ja Sanna Jahkola; Laaksonen Jouni: Lapsiperheen retkeilyopas, Karttakeskus 2014.

Kommentit
  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?