Hyppää pääsisältöön

Siskonpeti repii huumoria kehosta, seksistä ja parisuhteesta

Siskonpedin näytteissä tehdään yllätyskyykky, syödään rahkapiirakkaa, toteutetaan seksifantasioita, valmistetaan sulatejuusto-origameja, tutustutaan terveyssiteiden äänimaailmaan, tavataan sylkykuppi ja käydään yhdessä läpi kaikkea muutakin ihmisruumiin toimintojen ja kahdenvälisten henkis-kehollisten suhteiden alalta.

Koko sarjan ensimmäinen tuotantokausi alkoi kehoon ja oman navan ympäristöön keskittyvällä jaksolla. Aiheina olivat mm. pyrinnöt vartalon tai sen ulokkeiden muokkaamiseen mutta myös vaatimattomammat toiveet ruumiillisen status quon säilyttämisestä sosiaalisessa leivonnaispaineessa.

Ruumilliset ja ruumiintoimintoihin liittyvät noloudet tai häpeäntunteet loistivat läsnäolollaan. Yksityisluonteisten käymälä-äänten problematiikkaan uppouduttiin vielä sarjan kakkosjaksossakin.

Tässä parisuhdetta käsittelevässä osassa esiteltiin myös mm. avoimen suhteen valoa ja varjoja.

Seksi oli teemana Siskonpedin viidennessä osassa, jossa mm. perehdyttiin aseksuaalien harrasteisiin, selvitettiin kanteleen säestyksellä naisellista fysiologiaa ja nähtiin muutenkin vaivaa sukupuolisuhteen eteen.

Myöhemmässä Ilo-jaksossa intiimi itseilon väline osoittautuu kontroversiaaliseksi keskustelunaiheeksi.

Miehen ja naisen suhteeseen palattiin sarjan monissa osissa. Suomalainen nainen -jaksossa on työyhteisöstä löytynyt oiva joskin erikoinen kavaljeeri, ja sarjan päätösosassa lopetetaan tylsä parisuhde.

Yle esitti Yellow Film & TV:n tuottaman Siskonpedin ensimmäisen 12-osaisen kauden keväällä 2014. Sarja yhdisteli sketsejä, standup-tyylisiä monologeja ja musiikkivideoita, jotka pohjautuivat suomalaisten naisartistien laulamiin kappaleisiin. Päätähtinä esiintyivät Krisse Salminen, Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen ja Sanna Stellan. Kaartia täydensivät Joonas Nordman ja Jarkko Niemi. Ohjaajana toimi Anna Dahlman, ja musiikista vastasi Katja Lappi.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto