Hyppää pääsisältöön

Joona Puhakka toi Suomelle ensimmäisen uimahypyn MM-mitalin ja EM-kullan

Joona Puhakka teki historiaa voittaessaan ensimmäisenä suomalaisena uimahyppyjen MM-mitalin. Pronssi tuli vuoden 2003 Barcelonan MM-kisoista metrin ponnahduslaudalta. Seuraavana vuonna juhlittiin ensimmäistä EM-kultaa. Voitonnälkäinen Puhakka kertoi saaneensa lisää itseluottamusta valmennuksessa Yhdysvalloissa.

Joona Puhakka hyppäsi 6-vuotiaana ensimmäisen kerran kymmenestä metristä. Ja mätkähti veteen suoraan mahalleen. Se ei kuitenkaan latistanut innostusta, vaan halu uimahyppääjäksi kyti mielessä jo silloin. Koulussa toisella luokalla Joona ilmoitti kavereilleen aikovansa uimahypätä vuoden 2000 olympialaisissa.

Unelma toteutui ja 18-vuotias Joona nähtiin Sydneyn olympialaisissa. Kisat päättyivät jo alkukarsintaan, mutta samalta vuodelta plakkarissa oli kuitenkin jo kotikisojen EM-pronssi metrin ponnahduslaudalla.

Merkittävä käänne uralla oli päätös Yhdysvaltoihin muuttamisesta vuonna 2002. Puhakka sai stipendin Arizonan yliopistoon ja sai tilaisuuden treenata ja opiskella Yhdysvalloissa.

Puhakka kertoo saaneensa Yhdysvalloissa lisää itsevarmuutta. "Siellä kaikki perustuu joukkuetoimintaan, ryhmähenkeen, ja sitä kautta ne on saanut tsempattua mut henkisesti paljon vahvemmaksi urheilijaksi", hän kertoo Sportmagasinetin haastattelussa.

Puhakka sai Yhdysvalloissa myös uuden valmentajan, entisen uimahyppytaiturin Mark Bradshawn. Haastatteluissa molemmat kehuvat toisiaan. Puhakka sanoo Bradshawn auttaneen tätä saamaan parhaat puolensa esiin ja hiomaan tekniikan kuntoon.

Ensimmäinen MM-mitali tuli Barcelonasta metrin ponnahduslaudalta vuonna 2003. Koosteessa on nähtävillä Puhakan kaikki kuusi finaalihyppyä sekä palkintojenjako, jossa Puhakka erottuu iloisuudellaan muista mitalisteista.

Seuraavana vuonna Madridin EM-kisoissa mitalit kirkastuivat. Kolmessa metrissä uudet vaikeat hypyt onnistuivat nappiin ja Puhakka sai tuomarilta elämänsä ensimmäisen kympin ja voitti hopeaa. Kisat kruunasi kulta yhden metrin ponnahduslaudalta.

Madridin kisoissa haastateltu valmentaja Bradsaw hehkutti Joonan positiivista karismaa, joka toi lajille näkyvyyttä. Hän sanoi, ettei ollut seitsemän vuoden aikana Arizonasssa valmentaessaan nähnyt kenenkään tekevän yhtä suurta vaikutusta yleisöön. Yliopistokisoissa katsomossa nähtiin tyttöjä sydänkuvioisilla Joona-paidoilla varustettuna.

Joona itse kuvailee asennettaan rohkeaksi ja toteaa, ettei usko varman päälle pelaamiseen.

Teksti: Heidi Sommar

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto