Jukka Lindfors
Yle
Seinäjoen Maila-Jussit oli kolmella SM-voitollaan Superpesistä edeltäneen vuosikymmenen menestynein miesten pesäpallojoukkue. Naisten sarjassa samaan ylsi Ikaalisten Tarmo.
Pesäpallon kansallinen mestaruus ratkaistiin vuoteen 1985 asti puhtaasti sarjamuotoisena: eniten pisteitä saanut voitti, ja vain jos kaksi joukkuetta päätyi tasapisteisiin, ne pelasivat uusintaottelun.
Erilliset loppuottelut otettiin käyttöön miesten sarjassa vuonna 1986 ja naisten puolella vuotta myöhemmin. Miesten ensimmäisen finaalin voitti Imatran Pallo-Veikot, naisten puolestaan Ikaalinen.
Ikaalinen voitti naisten SM-kultaa ensi kertaa historiansa aikana vuonna 1985. Se hallitsi kaikkiaan kolme vuotta ja saavutti vuosikymmenen aikana myös kerran hopeaa ja kerran pronssia.
Tarmon pitkä valtajakso päättyi vuonna 1988, kun Lapuan Virkiä voitti kaikkien aikojen toisen mestaruutensa päihittämällä helsinkiläisen Roihun, 1980-luvun "ikuisen kakkosen". Ikaalinen palasi valtaistuimelle vuonna 1991.
Seinäjoki nousi vuonna 1983 miesten Suomen mestariksi ja saavutti vuosikymmenen aikana kaikkiaan kolme SM-kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.
Kultakautensa viimeisen mestaruuden Seinäjoki otti vuonna 1987 lyömällä Alajärven Ankkurit. Vuotta myöhemmin samat joukkueet kohtasivat jälleen, mutta tuolloin tulos kääntyi päälaelleen.
Vuosikymmenen kaksi viimeistä vuotta olivat Ankkurien vahvaa aikaa, kunnes 1990-luvun suuri nimi Sotkamon Jymy aloitti kahdeksanvuotisen mitaliputkensa pudottamalla alajärveläiset korkeimmalta pallilta.
Teksti: Jukka Lindfors
Katso myös
- Pesäpallo lähti 1970-luvun lopulla uuteen lentoon
- Superpesiksen ensimmäinen vuosikymmen kuului Sotkamolle
- 2000-luvun alun Superpesis oli Jymyn ja Jyväskylän peliä
- Pesäpallon Itä-Länsi 1960-1980-luvuilla
- Idän pesisvaltaa 1990-luvulla
- Pesis.fi: Miesten pääsarjatilastoja kautta aikain (pesis.fi)
- Pesäpallon naisten SM-finaalien historiaa (pesis-fi-bin.directo.fi)
- Wikipedia: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista (fi.wikipedia.org)
