Hyppää pääsisältöön

Terveisiä suomalaisista perheistä, jotka voittivat vaikeudet

Uskottomuus, velkakierre, masennus ja yhteisen ajan puute ovat vain muutamia kriisejä, joista avioero saatetaan laittaa vireille. Terveisiä perheestä -sarjassa tavattiin tavallisia suomalaisia perheitä, joissa oltiin voitettu kriisit ja päätetty pysyä yhdessä. Jokaisessa 21 jaksossa oman näkemyksensä parien tilanteesta antoi myös parisuhdeasiantuntija tai psykologi. Sarjaa esitettiin vuosina 2001 ja 2004, ja joissain perheissä vierailtiin kahteen otteeseen.

Terveisiä perheestä -sarjan ongelmat olivat arkisia ja monille suomalaisille tuttuja.

Tiukka rahatilanne voi kiristää ja stressata avioparien välejä – sen tiesivät lahtelaiset Lindforsit, jotka painiskelivat omakotitalovelan kanssa. Vaikka rahasta oli tiukkaa, halauksista, suukoista ja lasten terveydestä ei säästetty. Arjen irtiottoihin auttoivat tuetut lomat. Psykologi Keijo Tahkokallion mukaan pelkästään virikkeet kuten harrastukset eivät ole tärkeitä lapsille vaan myös kodissa vallitseva rauha ja viihtyminen, jota Lindforsitkin korostivat.

Anjalankoskelaisilla Suokkailla tuntui elämä järjestyneen kuin itsestään: kun he löysivät toisensa, syttyi rakkaus myös heidän ex-puolisoidensa välillä. Kaikki olivat lisäksi hyviä ystäviä keskenään, ja uusperheen arki soljui mukavasti. Kolme vuotta myöhemmin Suokkaat kertoivat, kuinka perheenäiti Anun siskon kuolema ja isä Petterin masennus olivat koetelleet perhettä ensimmäisen ohjelman jälkeen. Myös Pasi Oravan ja Kristiina Ketola-Oravan uusperheessä oli kamppailtu masennusta vastaan, kun Kristiinan työuupumus äityi depressioksi. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen huomautti, että masennusta sairastavalle ihmiselle on tärkeää antaa aikaa surulle ja alakuloisuudelle. ”Pää pystyyn” ja ”piristy nyt” -kehotukset eivät toimi taikasanoina.

Ensimmäisen lapsen syntymä oli aiheuttanut useammalle kuin yhdelle perheelle ongelmia. Tamperelaisten Harjuloiden ensimmäinen lapsi melkein erotti heidät, kun äiti Terhi hoiti lasta yksin kotona. Vasta kun Pekkakin alkoi osallistua, suhde elpyi. Kriisien taustalla saattaa olla esimerkiksi isän tunne ulkopuolisuudesta, kun äidin kaikki huomio kiinnittyy lapseen, selitti professori Kaarina Määttä Harjuloiden tilannetta. Kuopiolaiset Rädyt päätyivät jo eroamaan kertaalleen, kun äiti Virve vastasi lapsenhoidosta yksin samalla kun Risto halusi jatkaa boheemia, huoletonta elämäänsä. Lopulta tarve olla hyvä isä sai Riston korjaamaan välit vaimoonsa. Jari Sinkkonen muistutti, että erotilanteessa suhde omaan lapseen on paljolti kiinni vanhempien suhteesta: jos välit ovat kovin tulehtuneet, on vaikea hoitaa myös esimerkiksi isä-lapsi-suhdetta.

Yhdessä sarjan jaksoista tavattiin pariskunta, joka oli päätynyt lopulliseen eroon. Tamperelaiset Kuuselat ovatkin esimerkki onnistuneesta avioerosta, jossa lapset näkevät molempia vanhempiaan päivittäin ja ystävyys on säilynyt liiton päättymisestä huolimatta. Perheneuvoja Tommi Peura kommentoi Kuuseloiden eron olevan varsin tyypillinen – eroa on mietitty jo pitkään, kunnes asioiden kärjistyessä jäljelle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin mietintöjen toteuttaminen.

Muissa jaksoissa tarinansa kertoivat muun muassa kirkkonummelaiset Preisfreundit, jotka selvisivät uskottomuudesta, kiiminkiläiset Puuruset, jotka kertoivat, miten elämä jatkui lapsen kuoleman jälkeen sekä lapsettomuuden jälkeen keinohedelmöityksellä tyttären saaneet kotkalaiset Torrit. Sarjan äitienpäiväspesiaalissa tavattiin kolme erilaista äitiä: onnellinen teiniäiti, pitkään kotiäitinä viihtyvä feministi sekä nainen, joka päätti, että yksi lapsi saa riittää.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto