Hyppää pääsisältöön

Terveisiä suomalaisista perheistä, jotka voittivat vaikeudet

Uskottomuus, velkakierre, masennus ja yhteisen ajan puute ovat vain muutamia kriisejä, joista avioero saatetaan laittaa vireille. Terveisiä perheestä -sarjassa tavattiin tavallisia suomalaisia perheitä, joissa oltiin voitettu kriisit ja päätetty pysyä yhdessä. Jokaisessa 21 jaksossa oman näkemyksensä parien tilanteesta antoi myös parisuhdeasiantuntija tai psykologi. Sarjaa esitettiin vuosina 2001 ja 2004, ja joissain perheissä vierailtiin kahteen otteeseen.

Terveisiä perheestä -sarjan ongelmat olivat arkisia ja monille suomalaisille tuttuja.

Tiukka rahatilanne voi kiristää ja stressata avioparien välejä – sen tiesivät lahtelaiset Lindforsit, jotka painiskelivat omakotitalovelan kanssa. Vaikka rahasta oli tiukkaa, halauksista, suukoista ja lasten terveydestä ei säästetty. Arjen irtiottoihin auttoivat tuetut lomat. Psykologi Keijo Tahkokallion mukaan pelkästään virikkeet kuten harrastukset eivät ole tärkeitä lapsille vaan myös kodissa vallitseva rauha ja viihtyminen, jota Lindforsitkin korostivat.

Anjalankoskelaisilla Suokkailla tuntui elämä järjestyneen kuin itsestään: kun he löysivät toisensa, syttyi rakkaus myös heidän ex-puolisoidensa välillä. Kaikki olivat lisäksi hyviä ystäviä keskenään, ja uusperheen arki soljui mukavasti. Kolme vuotta myöhemmin Suokkaat kertoivat, kuinka perheenäiti Anun siskon kuolema ja isä Petterin masennus olivat koetelleet perhettä ensimmäisen ohjelman jälkeen. Myös Pasi Oravan ja Kristiina Ketola-Oravan uusperheessä oli kamppailtu masennusta vastaan, kun Kristiinan työuupumus äityi depressioksi. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen huomautti, että masennusta sairastavalle ihmiselle on tärkeää antaa aikaa surulle ja alakuloisuudelle. ”Pää pystyyn” ja ”piristy nyt” -kehotukset eivät toimi taikasanoina.

Ensimmäisen lapsen syntymä oli aiheuttanut useammalle kuin yhdelle perheelle ongelmia. Tamperelaisten Harjuloiden ensimmäinen lapsi melkein erotti heidät, kun äiti Terhi hoiti lasta yksin kotona. Vasta kun Pekkakin alkoi osallistua, suhde elpyi. Kriisien taustalla saattaa olla esimerkiksi isän tunne ulkopuolisuudesta, kun äidin kaikki huomio kiinnittyy lapseen, selitti professori Kaarina Määttä Harjuloiden tilannetta. Kuopiolaiset Rädyt päätyivät jo eroamaan kertaalleen, kun äiti Virve vastasi lapsenhoidosta yksin samalla kun Risto halusi jatkaa boheemia, huoletonta elämäänsä. Lopulta tarve olla hyvä isä sai Riston korjaamaan välit vaimoonsa. Jari Sinkkonen muistutti, että erotilanteessa suhde omaan lapseen on paljolti kiinni vanhempien suhteesta: jos välit ovat kovin tulehtuneet, on vaikea hoitaa myös esimerkiksi isä-lapsi-suhdetta.

Yhdessä sarjan jaksoista tavattiin pariskunta, joka oli päätynyt lopulliseen eroon. Tamperelaiset Kuuselat ovatkin esimerkki onnistuneesta avioerosta, jossa lapset näkevät molempia vanhempiaan päivittäin ja ystävyys on säilynyt liiton päättymisestä huolimatta. Perheneuvoja Tommi Peura kommentoi Kuuseloiden eron olevan varsin tyypillinen – eroa on mietitty jo pitkään, kunnes asioiden kärjistyessä jäljelle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin mietintöjen toteuttaminen.

Muissa jaksoissa tarinansa kertoivat muun muassa kirkkonummelaiset Preisfreundit, jotka selvisivät uskottomuudesta, kiiminkiläiset Puuruset, jotka kertoivat, miten elämä jatkui lapsen kuoleman jälkeen sekä lapsettomuuden jälkeen keinohedelmöityksellä tyttären saaneet kotkalaiset Torrit. Sarjan äitienpäiväspesiaalissa tavattiin kolme erilaista äitiä: onnellinen teiniäiti, pitkään kotiäitinä viihtyvä feministi sekä nainen, joka päätti, että yksi lapsi saa riittää.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.