Hyppää pääsisältöön

Tuomas Enbusken Sivistyksen käsikirja

Mitä sivistyneen ihmisen pitää maailmasta tietää. Tuomas Enbusken Sivistyksen käsikirja kertoo! Sarjan katsottuasi osaat keskustella ihan mistä vaan; taloudesta, kulttuurista, taiteesta ja jopa urheilusta. Mitkä taulut ovat merkittäviä? Miten talous toimii? Miksi Suomi itsenäistyi?

Toimittaja Enbuske tapaa ihmisiä, jotka kertovat persoonallisella tavalla siitä, mitä kutsutaan länsimaiseksi kulttuuriksi. Tärkeintä ei ole sanoa kaikesta kaikkea, vaan se olennainen ja muutama hauska anekdootti päälle.

Suomen historia

Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua. Mitä me sitten olemme? Miksi Suomi on itsenäinen kristitty maa, jossa puhutaan suomea ja ruotsia. Ketkä historian henkilöt ja maailmanpolitiikan tapahtumat tähän vaikuttivat?

Historian tutkija Tuomas Heikkilä analysoi myyttiä Lallista, joka on ensimmäinen tarina Suomesta ja suomalaisista ja Anu Lahtinen vie keskiaikaiseen Turkuun, jossa elettiin osana Ruotsia. Millaiset kuninkaat meillä silloin oli ja millaista oli perusarki, kun eläimet paskoivat suoraan kadulle ja puhdas juomavesi oli tiukoilla.

Entä mitä tapahtui Porvoon valtiopäivillä ja kuka oli tsaarin suomalainen salarakas? Henrika Tandefelt ja Marja Jalava käyvät läpi itsenäistyvän ja itsenäisen Suomen tarinaa.

Klassinen musiikki

Miksi ihmeessä kapellimestari on aina orkesterin tähti, vaikka muusikot tekevät työn. Kuka on keksinyt mollin ja duurin? Jakso kertoo miten sinfoniaorkesteri toimii ja mitä oopperasta tulee tietää?

Kuvataide

Mitä sivistyneen ihmisen pitää tietää länsimaisesta kuvataiteesta? Mitä erikoista on Mona Lisan hymyssä? Miksi Michelangelon patsaat ja freskot jäivät historiaan? Miten arvioida nykytaidetta, ja kuinka media on vaikuttanut sen sisältöön.

Professori, kuvataiteilija Silja Rantanen kartoittaa kuvataiteen historiaa ja kertoo, miksi meillä ylipäänsä on tarve maalata. Siis tehdä kuvataidetta. Museonjohtaja Ira Westergård kertoo renessanssin merkityksestä ja mestareista.

Arkkitehtuuri

Miksi talot näyttävät siltä miltä näyttävät? Mitä ovat asumiskoneet? Ovatko lähiöt niin rumia kuin väitetään? Kuka ihme oli Le Corbusier? 1920-luvulla sattui ja tapahtui, miten se vaikuttaa meihin.

Julkiset ja yksityiset rakennukset ovat jatkuvasti läsnä elämässämme, mutta kuitenkin tiedämme niistä varsin vähän. Mitkä rakennukset ovat tietämisen arvoisia ja ketkä ovat ne suunnitelleet?

Taidehistorian professori Riitta Nikula käy läpi rakennustaiteen historiaa ja tyylisuuntia antiikin temppeleistä Helsingin empirekeskustaan ja keskivertosuomalaiset kertovat minkälaisessa talossa haluaisivat asua, mikäli se ei olisi rahasta kiinni. Tältä pohjalta arkkitehti Trevor Harris suunnittelee suomalaisen unelmatalon.

Filosofia

Filosofien fraaseja hoetaan kun halutaan olla fiksuja, mutta mikä merkitys niillä on ajattelullemme. Tutkija Tuukka Tomperi tarjoaa vastauksen ja selvittää, miksi itsestäänselvyyksiä on välillä hyvä miettiä ja jopa kyseenalaistaa.

Akatemiatutkija Martina Reuter analysoi valistusaikaa ja sen filosofista ajattelua. Mitä ihmeellistä on Rene Descartesin lausahduksessa "Ajattelen, siis olen"? Lisäksi Enbuske testaa filosofi Thomas Wallgrenin avustuksella, onko filosofiasta apua käytännön ongelmatilanteissa. Saako puolisoa pettää? Pitääkö kerjäläiselle antaa rahaa vai ei? Saako nakkikioskin jonossa lyödä takaisin?

Kaunokirjallisuus

Länsimainen kirjallisuus pähkinänkuoressa. Vaikka ei olisi lukenutkaan kaikkia maailmankirjallisuuden klassikoita, niiden tarinat vaikuttavat elämäämme. Kari Hotakainen kertoo miten romaani syntyy.

Raamattu

Raamattuun vedotaan samaa asiaa puolustettaessa ja vastustettaessa. Jeesus ei ollut koti, uskonto, isänmaa -tyyppinen kaveri. Minkälaiseen paratiisiin pääsee, jos uskoo Raamatun sanaan?

Jaakko Heinimäki valottaa Raamatun tekstien syntyhistoriaa sekä Vanhan ja Uuden testamentin sanomaa pähkinänkuoressa ja uskontotieteen dosentti Tom Sjöblom kertoo, mitä evolutiivista hyötyä meille on ollut uskonnoista. Ainakin ne antavat meille yhden mallin, jolla vastata elämän pieniin ja suuriin kysymyksiin.

Akatemiatutkija Susanne Dahlgren selvittää eroa Raamatun ja Koraanin välillä ja keskivertosuomalaiset kokeilevat miltä tuntuu viettää päivä tiukimpien Raamatun sääntöjen mukaan.

Teatteri

Teatteri on aikuisten leikkiä, jossa yleisö teeskentelee näytellyn olevan totta. Länsimaisen teatterin alkukoti oli antiikin Kreikassa. Mistä kaikki oikeastaan alkoi ja miksi ylipäänsä teatteri on sellainen paikka kuin on, kertoo teatterintutkija Pentti Paavolainen.

Teatteriohjaaja Juha Hurme pohtii millaista on yhteiskunnallinen teatteri? Mitkä ovat teatterin mahdollisuudet yhteiskunnallisena vaikuttajana? Auttaako köyhyydestä kertova näytelmä oikeasti köyhien asiaa?

Talous

Taloudesta puhutaan kuin uskonnosta. Kukaan ei oikein tiedä mitä tapahtuu, mutta kaikki esittävät tietävänsä. Mitä ihmettä oikein on sosialismi, keynesiläisyys, uusliberalismi tai edes markkinatalous?

Liiketalouden professori Alf Rehn konkretisoi talouden toimintaa ja sen teorioita Turun torilla. Samalla paljastuu, kuinka ihmisten turhamaisuus pitää talouden pyörät pyörimässä. Yhteen sen ilmentymään käydään tutustumassa Antwerpenin timanttipörssissä.

Pääekonomisti Timo Tyrväinen kertoo, mihin tarvitsemme pankkeja ja millainen historiallinen rooli niillä on ollut aineellisen hyvinvoinnin nousussa. OECD:n maatutkintalinjan päällikkö Pirita Sorsa vertailee tavallisen kansalaisen ja valtion talouden hoitoa. Onko niissä nyt hirveästi eroa? Tienata pitää ainakin sen verran, mitä kuluttaa. Vai?

Muoti ja pukeutuminen

Pukeutuminen on osa identiteettiä. Kun 80-luvulla teinillä riitti trendikkyyteen Leviksen farkut, niin 2000-luvulla koko garderobi on varustettu tunnetuilla vaatemerkeillä.

Mistä nämä nykypäivän klassikot ovat tulleet? Miksi ylipäänsä pukeudumme tällä tavoin? Näihin kysymyksiin vastaa muodintutkija Ritva Koskennurmi-Sivonen, joka luotaa pukeutumisen historiaa ja kertoo, oliko esi-isillämme ensisijaista suojautuminen vai koristautuminen.

Päätoimittaja Sami Sykkö kertoo muotisuunnittelijoiden nimet, jotka aikaansa seuraavan ihmisen on hyvä tuntea ja mitkä ovat muodin pääkaupunkeja.

Urheilu

“Tärkeintä ei ole voitto, vaan toisen häviö”. Vaikka nykyfilosofit eivät usein näytä urheilijoilta, urheilussa on aina ollut myös vahva filosofia. Se on antiikin aikaan ollut merkittävä osa sivistynyttä, vapaata ihmistä.

Maratonin Euroopan mestaruuden vuonna 2002 voittanut Janne Holmén kertoo, mikä ajaa ihmisen harjoittelemaan yksin valtavia määriä sekä kuinka paljon tulokset olisivat parantuneet dopingin avulla.

Keskivertosuomalaiset opettelevat yleisurheilun saloja Petri ”Elmo” Keskitalon johdolla ja huomaavat, että ei se niin helppoa olekaan - heittää keihästä ja työntää kuulaa.

Ruoka

Ihminen on ainoa eläin, jolle ruokailu on muutakin kuin ravinnon hankkimista. Ruuan äärellä neuvotellaan tärkeitä sopimuksia, tavataan rakkaimpia ja hurmataan. Mitä ruokakulttuurista tulee tietää ja mitä ruuan valmistamisesta tulee tietää?

Kotitalousneuvoja Sirkka King perehdyttää ruuanlaiton perustaitoihin. Kuinka valitaan hyvät raaka-aineet, kuinka monta minuuttia kananmunaa pitää keittää ja mitä työvälineitä jokaisen keittiöstä tulisi löytyä. Tuomas käy läpi maailman keittiöitä. Ranskalainen, italialainen, thai.

Ruokatutkija Yrsa Lindqvist kertoo suomalaisesta ruokakulttuurista ja keskivertosuomalaiset perehtyvät fine diningiin kahden Michelin-tähden kokin Hans Välimäen johdolla. Miksi annokset ovat niin pieniä? Lähteekö niistä edes nälkä? Onko se ylipäänsä fine diningin tarkoitus?

Politiikka

Puolueilla ei ole eroa. Miksi oikeisto on oikeisto ja vasemmisto vasemmisto? Miksi taiteilijat ovat usein vasemmistolaisia? Miten laki säädetään?

Entinen pääministeri Esko Aho muistelee, millaista oli ryhtyä hommiin 36-vuotiaana ja keskellä 90-luvun alun lamaa. Miten hallita stressi ja kuinka suhtautua välillä aika tylyyn palautteeseen, jota poliitikon työhön kuuluu varsinkin valtakunnan huipulla.

Tutkija Tommi Uschanov luotaa vasemmiston historiaa ja merkitystä nykyisen hyvinvointivaltion kehityksessä. EVA:n johtaja Matti Apunen analysoi oikeiston roolia ja muuttunutta asemaa Suomessa.

Miten sitten toimii ylikansallinen demokratia? Lähin esimerkki löytyy Euroopan unionista, jonka asemasta puhuu EU-komission ulkosuhteita työkseen hoitava Juha Auvinen. Onko se niin, että missä EU, siellä ongelma?

Elokuva

Elokuva on taidetta ja viihdettä. Kehitys on vienyt Lumieren veljeksien ensimmäisistä elokuvista nykyajan Hollywood-tuotantoihin. Mitä elokuvista tulee tietää? Minkälainen on hyvä dokumentti?

Tiede

Hyvä tiedemies kyseenalaistaa myös omat tutkimustuloksensa ja etsii aina uusia todisteita. Viime vuosisadan tieteellinen kehitys on ollut nopeaa. Minkälaiset arvot vaikuttavat tieteen tekemisen taustalla?

Teksti: Ohjelman toimitus

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.