Hyppää pääsisältöön

Tuomas Enbusken Sivistyksen käsikirja

Mitä sivistyneen ihmisen pitää maailmasta tietää. Tuomas Enbusken Sivistyksen käsikirja kertoo! Sarjan katsottuasi osaat keskustella ihan mistä vaan; taloudesta, kulttuurista, taiteesta ja jopa urheilusta. Mitkä taulut ovat merkittäviä? Miten talous toimii? Miksi Suomi itsenäistyi?

Toimittaja Enbuske tapaa ihmisiä, jotka kertovat persoonallisella tavalla siitä, mitä kutsutaan länsimaiseksi kulttuuriksi. Tärkeintä ei ole sanoa kaikesta kaikkea, vaan se olennainen ja muutama hauska anekdootti päälle.

Suomen historia

Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua. Mitä me sitten olemme? Miksi Suomi on itsenäinen kristitty maa, jossa puhutaan suomea ja ruotsia. Ketkä historian henkilöt ja maailmanpolitiikan tapahtumat tähän vaikuttivat?

Historian tutkija Tuomas Heikkilä analysoi myyttiä Lallista, joka on ensimmäinen tarina Suomesta ja suomalaisista ja Anu Lahtinen vie keskiaikaiseen Turkuun, jossa elettiin osana Ruotsia. Millaiset kuninkaat meillä silloin oli ja millaista oli perusarki, kun eläimet paskoivat suoraan kadulle ja puhdas juomavesi oli tiukoilla.

Entä mitä tapahtui Porvoon valtiopäivillä ja kuka oli tsaarin suomalainen salarakas? Henrika Tandefelt ja Marja Jalava käyvät läpi itsenäistyvän ja itsenäisen Suomen tarinaa.

Klassinen musiikki

Miksi ihmeessä kapellimestari on aina orkesterin tähti, vaikka muusikot tekevät työn. Kuka on keksinyt mollin ja duurin? Jakso kertoo miten sinfoniaorkesteri toimii ja mitä oopperasta tulee tietää?

Kuvataide

Mitä sivistyneen ihmisen pitää tietää länsimaisesta kuvataiteesta? Mitä erikoista on Mona Lisan hymyssä? Miksi Michelangelon patsaat ja freskot jäivät historiaan? Miten arvioida nykytaidetta, ja kuinka media on vaikuttanut sen sisältöön.

Professori, kuvataiteilija Silja Rantanen kartoittaa kuvataiteen historiaa ja kertoo, miksi meillä ylipäänsä on tarve maalata. Siis tehdä kuvataidetta. Museonjohtaja Ira Westergård kertoo renessanssin merkityksestä ja mestareista.

Arkkitehtuuri

Miksi talot näyttävät siltä miltä näyttävät? Mitä ovat asumiskoneet? Ovatko lähiöt niin rumia kuin väitetään? Kuka ihme oli Le Corbusier? 1920-luvulla sattui ja tapahtui, miten se vaikuttaa meihin.

Julkiset ja yksityiset rakennukset ovat jatkuvasti läsnä elämässämme, mutta kuitenkin tiedämme niistä varsin vähän. Mitkä rakennukset ovat tietämisen arvoisia ja ketkä ovat ne suunnitelleet?

Taidehistorian professori Riitta Nikula käy läpi rakennustaiteen historiaa ja tyylisuuntia antiikin temppeleistä Helsingin empirekeskustaan ja keskivertosuomalaiset kertovat minkälaisessa talossa haluaisivat asua, mikäli se ei olisi rahasta kiinni. Tältä pohjalta arkkitehti Trevor Harris suunnittelee suomalaisen unelmatalon.

Filosofia

Filosofien fraaseja hoetaan kun halutaan olla fiksuja, mutta mikä merkitys niillä on ajattelullemme. Tutkija Tuukka Tomperi tarjoaa vastauksen ja selvittää, miksi itsestäänselvyyksiä on välillä hyvä miettiä ja jopa kyseenalaistaa.

Akatemiatutkija Martina Reuter analysoi valistusaikaa ja sen filosofista ajattelua. Mitä ihmeellistä on Rene Descartesin lausahduksessa "Ajattelen, siis olen"? Lisäksi Enbuske testaa filosofi Thomas Wallgrenin avustuksella, onko filosofiasta apua käytännön ongelmatilanteissa. Saako puolisoa pettää? Pitääkö kerjäläiselle antaa rahaa vai ei? Saako nakkikioskin jonossa lyödä takaisin?

Kaunokirjallisuus

Länsimainen kirjallisuus pähkinänkuoressa. Vaikka ei olisi lukenutkaan kaikkia maailmankirjallisuuden klassikoita, niiden tarinat vaikuttavat elämäämme. Kari Hotakainen kertoo miten romaani syntyy.

Raamattu

Raamattuun vedotaan samaa asiaa puolustettaessa ja vastustettaessa. Jeesus ei ollut koti, uskonto, isänmaa -tyyppinen kaveri. Minkälaiseen paratiisiin pääsee, jos uskoo Raamatun sanaan?

Jaakko Heinimäki valottaa Raamatun tekstien syntyhistoriaa sekä Vanhan ja Uuden testamentin sanomaa pähkinänkuoressa ja uskontotieteen dosentti Tom Sjöblom kertoo, mitä evolutiivista hyötyä meille on ollut uskonnoista. Ainakin ne antavat meille yhden mallin, jolla vastata elämän pieniin ja suuriin kysymyksiin.

Akatemiatutkija Susanne Dahlgren selvittää eroa Raamatun ja Koraanin välillä ja keskivertosuomalaiset kokeilevat miltä tuntuu viettää päivä tiukimpien Raamatun sääntöjen mukaan.

Teatteri

Teatteri on aikuisten leikkiä, jossa yleisö teeskentelee näytellyn olevan totta. Länsimaisen teatterin alkukoti oli antiikin Kreikassa. Mistä kaikki oikeastaan alkoi ja miksi ylipäänsä teatteri on sellainen paikka kuin on, kertoo teatterintutkija Pentti Paavolainen.

Teatteriohjaaja Juha Hurme pohtii millaista on yhteiskunnallinen teatteri? Mitkä ovat teatterin mahdollisuudet yhteiskunnallisena vaikuttajana? Auttaako köyhyydestä kertova näytelmä oikeasti köyhien asiaa?

Talous

Taloudesta puhutaan kuin uskonnosta. Kukaan ei oikein tiedä mitä tapahtuu, mutta kaikki esittävät tietävänsä. Mitä ihmettä oikein on sosialismi, keynesiläisyys, uusliberalismi tai edes markkinatalous?

Liiketalouden professori Alf Rehn konkretisoi talouden toimintaa ja sen teorioita Turun torilla. Samalla paljastuu, kuinka ihmisten turhamaisuus pitää talouden pyörät pyörimässä. Yhteen sen ilmentymään käydään tutustumassa Antwerpenin timanttipörssissä.

Pääekonomisti Timo Tyrväinen kertoo, mihin tarvitsemme pankkeja ja millainen historiallinen rooli niillä on ollut aineellisen hyvinvoinnin nousussa. OECD:n maatutkintalinjan päällikkö Pirita Sorsa vertailee tavallisen kansalaisen ja valtion talouden hoitoa. Onko niissä nyt hirveästi eroa? Tienata pitää ainakin sen verran, mitä kuluttaa. Vai?

Muoti ja pukeutuminen

Pukeutuminen on osa identiteettiä. Kun 80-luvulla teinillä riitti trendikkyyteen Leviksen farkut, niin 2000-luvulla koko garderobi on varustettu tunnetuilla vaatemerkeillä.

Mistä nämä nykypäivän klassikot ovat tulleet? Miksi ylipäänsä pukeudumme tällä tavoin? Näihin kysymyksiin vastaa muodintutkija Ritva Koskennurmi-Sivonen, joka luotaa pukeutumisen historiaa ja kertoo, oliko esi-isillämme ensisijaista suojautuminen vai koristautuminen.

Päätoimittaja Sami Sykkö kertoo muotisuunnittelijoiden nimet, jotka aikaansa seuraavan ihmisen on hyvä tuntea ja mitkä ovat muodin pääkaupunkeja.

Urheilu

“Tärkeintä ei ole voitto, vaan toisen häviö”. Vaikka nykyfilosofit eivät usein näytä urheilijoilta, urheilussa on aina ollut myös vahva filosofia. Se on antiikin aikaan ollut merkittävä osa sivistynyttä, vapaata ihmistä.

Maratonin Euroopan mestaruuden vuonna 2002 voittanut Janne Holmén kertoo, mikä ajaa ihmisen harjoittelemaan yksin valtavia määriä sekä kuinka paljon tulokset olisivat parantuneet dopingin avulla.

Keskivertosuomalaiset opettelevat yleisurheilun saloja Petri ”Elmo” Keskitalon johdolla ja huomaavat, että ei se niin helppoa olekaan - heittää keihästä ja työntää kuulaa.

Ruoka

Ihminen on ainoa eläin, jolle ruokailu on muutakin kuin ravinnon hankkimista. Ruuan äärellä neuvotellaan tärkeitä sopimuksia, tavataan rakkaimpia ja hurmataan. Mitä ruokakulttuurista tulee tietää ja mitä ruuan valmistamisesta tulee tietää?

Kotitalousneuvoja Sirkka King perehdyttää ruuanlaiton perustaitoihin. Kuinka valitaan hyvät raaka-aineet, kuinka monta minuuttia kananmunaa pitää keittää ja mitä työvälineitä jokaisen keittiöstä tulisi löytyä. Tuomas käy läpi maailman keittiöitä. Ranskalainen, italialainen, thai.

Ruokatutkija Yrsa Lindqvist kertoo suomalaisesta ruokakulttuurista ja keskivertosuomalaiset perehtyvät fine diningiin kahden Michelin-tähden kokin Hans Välimäen johdolla. Miksi annokset ovat niin pieniä? Lähteekö niistä edes nälkä? Onko se ylipäänsä fine diningin tarkoitus?

Politiikka

Puolueilla ei ole eroa. Miksi oikeisto on oikeisto ja vasemmisto vasemmisto? Miksi taiteilijat ovat usein vasemmistolaisia? Miten laki säädetään?

Entinen pääministeri Esko Aho muistelee, millaista oli ryhtyä hommiin 36-vuotiaana ja keskellä 90-luvun alun lamaa. Miten hallita stressi ja kuinka suhtautua välillä aika tylyyn palautteeseen, jota poliitikon työhön kuuluu varsinkin valtakunnan huipulla.

Tutkija Tommi Uschanov luotaa vasemmiston historiaa ja merkitystä nykyisen hyvinvointivaltion kehityksessä. EVA:n johtaja Matti Apunen analysoi oikeiston roolia ja muuttunutta asemaa Suomessa.

Miten sitten toimii ylikansallinen demokratia? Lähin esimerkki löytyy Euroopan unionista, jonka asemasta puhuu EU-komission ulkosuhteita työkseen hoitava Juha Auvinen. Onko se niin, että missä EU, siellä ongelma?

Elokuva

Elokuva on taidetta ja viihdettä. Kehitys on vienyt Lumieren veljeksien ensimmäisistä elokuvista nykyajan Hollywood-tuotantoihin. Mitä elokuvista tulee tietää? Minkälainen on hyvä dokumentti?

Tiede

Hyvä tiedemies kyseenalaistaa myös omat tutkimustuloksensa ja etsii aina uusia todisteita. Viime vuosisadan tieteellinen kehitys on ollut nopeaa. Minkälaiset arvot vaikuttavat tieteen tekemisen taustalla?

Teksti: Ohjelman toimitus

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.