Hyppää pääsisältöön

Mehiläistarhaus on hunajaista työtä

Mehiläistarhaus on joillekin suomalaisille harrastus, mutta monet tekevät sitä myös elannokseen. Suomessa tuotettu hunaja on erittäin laadukasta ja sen kysyntä ylittää monesti tarjonnan. Mehiläisillä on hunajan tuotannon lisäksi tärkeä rooli myös pölyttäjinä.

Hunajantuottaja laskee savua mehiläispesään ennen kuin sitä voidaan tarkastella. Tämä saa mehiläiset rauhoittumaan: ne kuvittelevat savun tarkoittavan metsäpaloa, imevät vatsansa täyteen hunajaa ja näin ollen muuttuvat huomattavasti rauhallisemmiksi.

Suomi oli Kotimaan katsauksen tekemän jutun aikoihin vuonna 1998 yhtä aikaa maailman paras sekä melko mitätön hunajan tuottaja. Kesän valoisa aika takasi hunajalle huippulaadun, mutta samaan aikaan tuotanto ei riittänyt kattamaan edes kotimaan kysyntää.

Eri kasvit tuottavat eri makuisia hunajia. Mehiläishoitaja Veikko Valtanen siirsi omia mehiläispesiään kasvien kukintojen mukaan. Näin hän pystyi tuottamaan esimerkiksi hillankukkahunajaa.

Valtasen mukaan hunajan tuottajaksi voi ryhtyä lähes kuka tahansa. Yhden lyhyen kurssin aikana pystyi oppimaan hyvät perustaidot kasvatuksesta.

Mehiläistarhauksen suosio olikin kasvanut 2010-luvulle tultaessa. Nuorista löytyi myös asiasta innostuneita. 13-vuotias Eljas Kokkonen oli löytänyt hyvän harrastuksen mehiläistarhauksesta. Kokkoselle ensimmäisen hunajaerän saaminen oli "paras tunne ikinä".

Hunajaharrastus olikin hyvää valmennusta nuorelle Kokkoselle yrittäjyydestä ja työelämästä, sillä hän sai hunajasta hieman rahallistakin voittoa.

Mehiläistarhaajat siirtyvät myös kaupunkeihin

Mehiläistarhaus ei kuitenkaan ole pelkkää maaseudulla tapahtuvaa toimintaa. Citymehiläistarhaus oli yleistä vuonna 2014, kun Aamu-tv kävi tutustumassa pääkaupunkiseutulaiseen mehiläiskasvattajaan Merja-Riitta Laurilaan.

Kaupunki on Laurilan mukaan mehiläisille viihtyisä ympäristö. Kukkien valikoima on laajempi kuin maaseudeulla ja tämä takaa myös hunajaan aromikkaamman maun.

Laurila muistuttaa tarhaajia kuitenkin tietyistä pelisäännöistä. Kaupungissa pitää olla tarkempi, kuin maalla: Paikan valinnassa kannattaa suosia rauhallisia paikkoja, joissa ei liiku paljon ihmisiä. Joissakin kaupungeissa luvat on myös tärkeää hoitaa kuntoon.

Laurila esitteli Aamu-tv:lle myös omia mehiläispesiään, joissa oli kymmeniä tuhansia mehiläisiä pesää kohden. Hunajaa yhdestä pesästä tulee sadonkorjuussa peräti 80 kiloa.

Maataloustieteen professori Heikki Kallisen mukaan mehiläinen on luonnon kannalta maapallon tärkein eliölaji, jonka tärkein tehtävä on pölyttäminen. Mehiläistarhaajat vuokraavatkin maanviljelijöille mehiläisiä pölytystä varten, jonka avulla viljelijät saavat sadostaan entistä paremman.

Mehiläistarhaajien määrä oli siis kasvussa ja Suomesta löytyi kesällä 2014 yli 50 000 tarhamehiläispesää. Kallisen mukaan useammallekkin olisi kuitenkin kysyntää. Niin pölytyksen kuin hunajan tuottannon kannalta.

Teksti: Pasi Lehtola

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto