Hyppää pääsisältöön

Muna- ja voivuoret vaihtokaupalla Neuvostoliittoon

1980-luvulla Suomessa kertyi voi- ja munavuoria ja lihaakin enemmän kuin suomalaiset jaksoivat syödä. Onko maataloustuotteiden vienti Neuvostoliittoon ratkaisu ylituotannon ongelmiin? Aihetta pohdittiin Ken syö kesävoin? -ohjelmassa vuonna 1982. Tuolloin Neuvostoliiton-vienti oli vaihtokauppaa eli tavaran vaihtamista tavaraan.

Maataloustuotteita kertyi Suomessa 1980-luvulla vuoriksi asti yli suomalaisten oman tarpeen. Vuonna 1981 oli lihaa jäänyt vientiin 50 miljoonaa kiloa, voita 15 miljoonaa kiloa ja munia 25 miljoonaa kiloa. Maidon omavaraisuusaste oli 127 % eli joka viides suihkaisu utareista lypsettiin vientiämpäriin.

Neuvostoliitto oli tuolloin tärkein suomalaisten elintarvikkeiden ostajamaa. Ulkomaille myytävistä maataloustuotteista meni Neuvostoliittoon kananmunista yli puolet, voista 2/3 ja lihasta peräti 80 prosenttia. Elintarvikkeiden vienti Neuvostoliittoon oli kuitenkin nappikauppaa – vain 10 prosenttia Suomen idänkaupasta. Merkittävimmät Suomen vientituotteet tulivat metsä- ja metalliteollisuudesta.

Neuvostoliiton-vienti perustui vaihtokauppaan. Viennin teki mahdolliseksi vain vastaava tuonti, ja Suomeen tuotiinkin Neuvostoliitosta polttoaineita, laitteita ja koneita. Ohjelmassa kerrotaan esimerkkinä, että maailmanmarkkinahinnoilla öljytynnyrillisen saa Neuvostoliitosta tuhannella kananmunalla.

Sopivien tuontituotteiden löytäminen itänaapurista oli usein työlästä. Vaihtokauppa kävi kuitenkin sujuvasti junilla – meillähän on sama raideleveys.

Vientikiintiöitä, tavaralistoja ja hinnanerokorvauksia

Viisivuotisella Neuvostoliiton ja Suomen välisen kaupan runkosopimuksella määriteltiin tuotteiden vientikiintiöt, maksupohjan ja hinnanmäärityksen määräykset. Ohjelman tekoaikaan voimasssa oli Sopimus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä tavaranvaihdosta ja maksuista vuosina 1981–1985. Viisivuotisen runkosopimuksen pohjalta sitten neuvoteltiin jokavuotiset tavaranvaihtopöytäkirjat, joissa vientikiintiöitä tarkennettiin.

Ennen kuin kauppaneuvotteluihin voitiin ryhtyä oli kuitenkin hoidettava ensin kuntoon "viennin sisäiset edellytykset": valtion budjetissa maatalousministeriössä on varattu määrärahat maataloustuotteiden hinnanerokorvauksia varten ja valtiovarainministeriö on hyväksynyt maatalousministeriön esityksestä vientisuunnitelman, jonka perusteella maatalouden markkinointineuvosto voi valtuuttaa kauppa- ja teollisuusministeriön neuvottelemaan ja sopimaan kaupoista.

"Tavoitteena on, että sillä valtion budjetissa olevalla määrärahalla, joka on hinnanerokorvauksiin osoitettu, sillä mahdollisimman vähällä rahalla voitaisiin viedä se määrä maataloustuotteita ulos kuin vientitarve edellyttää. Toisin sanoen tarkoitus on pyrkiä siihen, että hinnanerokorvaus kutakin kauppaa kohti, kutakin tuotetta kohti olisi niin pieni kuin maailmanmarkkinatilanne suinkin sallii", kiteytti MTK:n osastopäällikkö E. Palmqvist Neuvostoliiton-kaupan sopimus- ja kiintiökäyntäntöjä.

Mirja Karjalaisen toimittamassa Ken syö kesävoin? Maatalouden idänvienti -ohjelmassa maataloustuotannosta ja tavaranvaihtosopimuksista kertovat maanviljelijä Veli-Pekka Talvela, MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto, Valion pääjohtaja Erkki Ahola, Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Reino Uronen, Maatalousministeriön neuvotteleva virkamies Matti Hannula, Lihakunnan toimitusjohtaja Paavo Jauhiainen, Kuopion lihakunnan pääluottamusmies Pekka Lemettinen, maanviljelijä Pertti Makkonen, MTK:n osastopäälliköt Esko Lindstedt ja E. Palmqvist sekä Neuvostoliiton liha- ja maitoteollisuusministeri S. F. Antonov.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto