Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Silmäleikkauksen saa Virosta halvalla – miten on laadun kanssa?

Silmätippoja silmään
Silmätippoja silmään silmätipat

Tallinnan huokeat silmäleikkaukset vetävät suomalaisia terveysturisteja meren taakse. Vaikka Tallinnassa on löydettävissä laadukkaita leikkauksia, voi ulkomaisen klinikan käyttöön liittyä myös riskejä.

Taittovirheiden korjaaminen laserleikkauksilla on jo rutiinia. Maailmassa leikkauksia on tehty ainakin kymmeniä miljoonia. Suomessa tahti on ollut viime vuosina arviolta 15 000 – 20 000 leikkausta vuodessa.

Silmäkirurgia on edelleen suhteellisen kallista. Suomessa kaksi yleisintä leikkausmenetelmää ovat Smile ja Femto, joka tunnetaan myös kauppanimellä Femtolasik.

Smile-leikkaus maksaa Suomessa esitutkimuksineen noin 4000 euroa per silmäpari. Femton vastaava hintahaarukka on noin 3000 - 3500 euroa. Päälle tulee tyypillisesti noin parin satasen jälkitarkastuskulut.

Lahden takana Tallinnassa Femtoa tarjotaan jopa hiukan alle 2000 eurolla.

Hotelliin yöksi

Tallinnasta löytyy joitakin klinikoita, jotka markkinoivat palvelujaan suomeksi ja lupaavat, että asiointikin hoituu suomen kielellä.

Kirurgi Kai Noor
Kirurgi Kai Noor Kirurgi Kai Noor haastateltava

Kirurgi Kai Noor tallinnalaiselta Silmalaser-klinikalta toteaa, että silmäleikkaus vaatii suomalaiselta potilaalta pari hotelliyötä Tallinnassa.

- Ensimmäisenä päivänä tehdään näöntarkastus, seuraavana päivänä leikataan ja kolmantena päivänä jälkitarkastus, Noor kertoo.

Lauttamatkoista ja kahdesta hotelliyöstä selviää reilulla satasella, jos hankkii majoituspaketin laivayhtiön kautta eikä ole hyvin vaatelias hotellin suhteen.

Tallinnalaisen Laservisioon-klinikan potilaat voivat käydä esitutkimuksessa Vantaan Tikkurilassa. Tämä tiputtaa hotelliöiden tarpeen yhteen.

Esitutkimus tärkeää

Teetitpä leikkauksen missä tahansa, on tärkeää, että ennen laserleikkausta tehdään kunnollinen silmien esitutkimus. Joskus huono leikkaustulos johtuu mokasta, joka tehtiin jo esitutkimuksessa.

Monen asiantuntijan mielestä huolelliseen esitutkimukseen kuuluu ehdottomasti mustuaisten laajentaminen silmätipoin. Näin muun muassa siksi, että taittovirheen määrä saadaan varmuudella selvitettyä oikein.

Joukosta pitäisi karsia potilaat, joille silmäleikkaus ei sovellu. Esimerkiksi raskaus ja tietyt sarveiskalvon ongelmat estävät leikkauksen.

Myös jotkut sairaudet, kuten diabetes, ovat monen klinikan mielestä ehdoton este leikkauksille, koska sairaus voi hidastaa toipumista – jotkut klinikat kuitenkin leikkaavat diabeetikkojakin.

Laserleikkausten vakavat komplikaatiot melko harvinaisia

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan osastonylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Timo Tervo on huolestunut siitä, että silmäkirurgiassa lääketiede jää toisinaan bisneksen jalkoihin – ja seuraus voi olla todella huono leikkaustulos.

Osaston ylilääkäri Timo Tervo
Osastonylilääkäri Timo Tervo Osaston ylilääkäri Timo Tervo haastateltava

Tervo antaa lausuntoja potilasvakuutuskeskukselle tapauksissa, joissa leikkaus ei ole tuottanut toivottua tulosta.

Joskus leikkaus on poikinut tulehduksen, toisinaan esitutkimus on tunaroitu tai on leikattu potilas, jota ei pitäisi missään nimessä leikata – mutta on leikattu kuitenkin ja kuitattu kassaan leikkauspalkkio.

Vaikeimmat laserleikkauksen jälkiseuraukset voivat jopa romuttaa työkyvyn. Vakavat komplikaatiot ovat kuitenkin klinikoiden mukaan varsin harvinaisia leikkausten kokonaismääriin suhteutettuna.

Potilasvakuutuskeskukseen on tullut kolmen edellisen vuoden aikana 30 taittovirheleikkausta koskevaa valitusta. Niistä 11 johti korvaukseen.

Uskoisin, että muutamalla prosentilla on pysyviä ongelmia. Hekään eivät välttämättä jättäisi toimenpidettä tekemättä, jos saisivat tehdä päätöksen uudelleen. - osastonylilääkäri Timo Tervo

Lievähköjä harmeja, kuten esimerkiksi kuivasilmäisyyttä tai hämäränäön häiriöitä, esiintyy leikkauksen jälkeen hyvin yleisesti ohimenevinä. Osalle potilaista lievemmän puoleiset kiusat jäävät kuitenkin pysyviksi.

- Uskoisin, että muutamalla prosentilla on pysyviä ongelmia, arvioi Timo Tervo lievempien ongelmien määrää.

- Hekään eivät välttämättä jättäisi toimenpidettä tekemättä, jos saisivat tehdä päätöksen uudelleen, sanoo Tervo.

Virolaisten kollegojensa ammattitaidon Tervo uskoo olevan hyvällä tasolla, vaikka ei lämpenekään terveysturismille.

- Minusta pitäisi Suomessa käyttää kotimaisia palveluja, eikä kaataa rahoja Viroon, jotta Suomessa hyvinvointi säilyisi.

Tervo harmittelee, että mahdollisten komplikaatioiden hoito voi kaatua Suomen julkisen terveydenhuollon eli kotimaisen veronmaksajan piikkiin sitten, kun potilas on kotiutunut leikkausreissusta.

Ei valituksia kuluttajakeskuksella

Erityisen huolestuttavia merkkejä virolaisten leikkausten laadusta ei ilmennyt tätä juttua tehdessä.

Euroopan kuluttajakeskus ei löytänyt arkistoistaan ainuttakaan suomalaisen henkilön tekemää valitusta, joka koskee Virossa teetettyä silmäleikkausta.

Suomen pakollinen potilasvakuutus ei korvaa ulkomailla tehdyistä leikkauksista koituvia ongelmia.

Lähetin listan parin virolaisen klinikan tekniikasta kahdelle suomalaiselle asiantuntijalle – he pitivät laitteita nykyaikaisina.

Huonolla tuurilla leikkauksen teettäminen ulkomailla voi kuitenkin aiheuttaa lisäongelmia. Vakava potilasvahinko on mahdollinen missä tahansa. Mahdollisen jälkipyykin pesua ei ainakaan helpota se, että klinikka sijaitsee naapurimaassa tai jopa kauempana.

Suomessa leikkauksia tekevät klinikat ovat velvollisia ottamaan vakuutuksen potilasvahinkojen varalle. Vakuutuksesta korvataan esimerkiksi potilaan ansionmenetyksiä.

Suomen vakuutus korvaa pahimpia jälkikomplikaatioita silloinkin, kun varsinaista hoitovirhettä ei ole tehty – ulkomaisen klinikan vakuutusturva ei välttämättä ole näin hyvä, jos vakuutusta ylipäätään on.

Suomen pakollinen potilasvakuutus ei korvaa ulkomailla tehdyistä leikkauksista koituvia ongelmia ollenkaan.

Tutustu myös: Silmien laserleikkauksissa monia erilaisia ja erihintaisia menetelmiä

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.