Hyppää pääsisältöön

2000-luvun alun Superpesis oli Jymyn ja Jyväskylän peliä

Sotkamon Jymy oli uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmen ylivoimaisesti vahvin joukkue miesten SM-pesäpallossa. Jyväskylän Kirittäret hallitsi yhtä suvereenisti naisten sarjaa.

Vuosikymmenen ensimmäisen miesten SM-kullan otti jo edellisenä vuonna ykköseksi noussut Kiteen Pallo, joka palasi vielä vuonna 2005 yhdeksi kaudeksi kultakantaan.

Kiteelle vuoden 2000 finaalin hävinnyt Sotkamo otti mestarista seuraavan kauden lopussa revanssin. Samalla se aloitti nelivuotisen mestaruuskautensa.

Jymy palasi valtaistuimelle myös vuosina 2006 ja 2009 ja pysytteli koko vuosikymmenen ajan joka vuosi vähintään kolmen parhaan joukossa. Uusi kultaputki alkoi 2010-luvun alussa.

SM-kultamitalistien ensikertalainen oli raahelainen Pattijoen Urheilijat, joka voitti miesten Superpesiksen vuonna 2008 ja oli muutenkin näkyvästi mukana vuosikymmenen mitalitilastoissa.

Pattijoen naiset ylsivät kultaan ensi kertaa historiassaan jo vuonna 2000. Toinen mestaritulokas oli porilainen Pesäkarhut, joka osoittautui yhdeksi vuosikymmenen menestyneimmistä naisjoukkueista yhteensä seitsemällä SM-mitalillaan.

Naisten Superpesiksen varsinaiseksi valtiaaksi nousi kuitenkin Kirittäret. Joukkue voitti kultaa vuonna 2003, ja vuosina 2005-2010 seurasi katkeamaton kuuden mestaruuden sarjaa. Jyväskylä saavutti lisäksi kolme hopeaa, joten se pysyi lähes koko vuosikymmenen kahden parhaan joukossa.

Toiseksi menestyksekkäimpänä naisten joukkueena voi pitää Lapuan Virkiää, jolla oli jo aiemmin tilillään useita mestaruuksia. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä se kokosi kaksi kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia. 2010-luvun alussa myös Virkiälle avautui monivuotinen kultaputki.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto