Hyppää pääsisältöön

Itseironiasta suomalainen merkkituote

Ohjaaja, käsikirjoittaja Juha Lehtola työssä
Ohjaaja, käsikirjoittaja Juha Lehtola Ohjaaja, käsikirjoittaja Juha Lehtola työssä Kuva: Laura Pohjavirta juha lehtola

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Juha Lehtola haluaa, että ihminen tulee nähdyksi. Itseään ei pidä kuitenkaan ottaa kauhean tosissaan. Itseironiaa hän viljelee niin näytelmissään, elokuvissaan kuin omassa elämässään.

Helsingissä Kauppatorin laidalla on juhlaviikkojen ajan esillä kuvataiteilijan Tommi Toijan suuri vaaleanpunainen betonipatsas. Kahdeksan ja puolimetrinen, alastonta pikkupoikaa esittävä veistos seisoo Stora Enson pääkonttorin edessä ja pissaa Itämereen vielä syyskuun ajan. Patsas huvittaa Juha Lehtolaa suuresti.

Suomi voisi tehdä itseironiastaan brändin!

- Mielestäni on hirvittävän viehättävä idea panna presidentinlinnan kokoinen patsas pissaamaan presidentin linnan eteen. Siinähän pottuillaan kansalle ja presidentti-instituutiolle, sanoo Lehtola ja virnistää.

Tommi Toijan Pissaava poika
Tommi Toijan Bad Bad Boy Tommi Toijan Pissaava poika Kuva: Yle tommi toijan pissaava poika

Vaikka patsas on saanut paljon kritiikkiä, niin Lehtola näkee siinä kansallista itseironiaa. Hän innostuu ja lohkaisee:
- Suomi voisi tehdä itseironiastaan brändin!

Ihmisen pitää osata nauraa itselleen

Ironia on kiinnostanut Lehtolaa jo pitkään. Siemenet siihen kylvettiin jo lapsuudenmaisemissa Tampereella.

-Äitini opetti että älä nyt ihmistä vakavasti ota. Pyrin arjessani siihen, etten ottaisi itseäni liian tosissaan ja kavahdan sitä hetkeä kun niin teen.

Lehtola kuvailee kuinka hänen ajatuksensa vaihtuvat tosi monta kertaa päivässä, ja riippuvat elämäntilanteesta. Hän yrittää muistuttaa itseään, ettei ole maailman tärkein ihminen. Ihmisyyteen kuuluu hänen mielestään, että pitää osata nauraa itselleen, ikään kuin katsoa itseään ulkopuolisin silmin.

Elämä täynnä yllättäviä käänteitä

Juha Lehtolan ensimmäinen pitkä elokuva Aikuisten poika sisältää monenlaista huumoria. Käsikirjoittajana ja ohjaajana Juha Lehtola halusi tehdä vakavasta aiheesta, surusta ja kuolemasta, leikkisän elokuvan. Elokuvan alussa 11-vuotias Oliver menettää vanhempansa auto-onnettomuudessa.

Aikuisten poika elokuvan Oliver ovensuussa
Kuvassa Oliver (Esa Nikkilä) elokuvasta aikuisten poika Aikuisten poika elokuvan Oliver ovensuussa Kuva: Yle kuvassa oliver (esa nikkilä)

Lehtolan mukaan Aikuisten poika ei pohjaudu hänen omaan elämäänsä, vaikka hän aikoinaan menetti omat vanhempansa auto-onnettomuudessa. Hänestä tuli itse isä pari vuotta sitten, ja oman perheen myötä suhde lapsiin on noussut merkitykselliseksi. Hänen mielestään erityisesti lapset ansaitsevat tulla nähdyksi.

Jos kerrot suunnitelmasi jumalalle, niin jumala nauraa.

Elämä on tuonut monia odottamattomia asioita Juha Lehtolan elämään, siksi hän ei suunnittele elämäänsä kovin pitkälle eteenpäin.
Lehtola toteaa pilke silmäkulmassa:
- Jos kerrot suunnitelmasi jumalalle, niin jumala nauraa.

Kuuntele Arvojen löytöretkellä: Ohjaaja Juha Lehtola viljelee itseironiaa Yle Radio 1 ma 1.9.2014 klo 17.20 sekä Yle Areena.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri