Hyppää pääsisältöön

Kaalengo Jambiba! Kaikki mitä ikinä halusit tietää romanien musiikista

Kari Huttusen vuonna 1971 toimittama radiosarja pureutui romanimusiikin vaiheisiin aina 1000-luvun Intiasta 1970-luvun Suomeen. Tarinaa kuljettavat Huttusen sekä tämän vaihtuvien vieraiden tallentamat musiikkinäytteet kansanryhmän kirjavasta musiikista. Kaalengo Jambiba tarkoittaa romanien musiikkia, joka on elämää ja romanien elämä on musiikkia.

Musiikin lisäksi radiosarjassa kerrotaan hyljeksityn kansanryhmän historiaa. Äänitteissä kuullaan vivahteikasta musiikkia, joka on periytynyt romanisukupolvelta toiselle, kasvaen ja kertoen edelleen jatkuvaa tarinaa. Samalla musiikki uudistuu ja mukautuu ympäristöönsä — tarvittaessa vaikka väkisin.

Tunnetta ja tuskaa, Intiasta Eurooppaan

Romanit ovat alkujaan lähtöisin Pohjois-Intian alueelta, josta he ovat levittäytyneet ympäri maailmaa. Aikoinaan kiellettyjen ja muiden kansaryhmien halveksimien ammattien taitajat ovat ylpeätä kansaa, jotka tunnetaan rikkaasta ja omaleimaisesta kulttuuristaan. Syrjinnän ja työn etsimisen myötä kiertolaiselämän omaksuneen kansan lähimpiä alkuperäissukulaisia ovat Intiassa asuvat loharit, kastijärjestelmän pannan pohjimmaiset.

Ohjelmasarjan toisessa jaksossa keskitytään Espanjan romaneihin ja näiden omimpaan musiikkiin: flamencoon. Kuulemme perinteisen sepän laulun alasimen taonnalla tahditettuna sekä otteet hyvästä ja huonosta flamencosta. Ohjelmassa vierailleet Pekka Jalanen ja Reima Nikkinen korostavat flamencossa erityisesti tunteen merkitystä. Tekninen taidokkuus on toissijaista.

Kolmannessa osassa siirrytään Balkanin alueelle. Vieraina ovat Annele Sauli ja Aale Lindgren, jotka lukevat osia alueen perinteisistä lyriikoista suomeksi. Musiikkinäytteitä kuullaan entisen Jugoslavian alueen lisäksi Bulgariasta.

Neljännessä jaksossa tarkastellaan Romanian ja Unkarin romanien musiikkia sekä pohditaan maiden sävellysten eroja. Näytteissä esitellään aina Intiasta asti romanikansaa seurannut tárogató-puhallinsoitin, pan-huilu ja cembalo, ääninäytteineen.

Vainoja Venäjällä ja rotulakeja Ranskassa

Romaniväestöllä on Venäjällä pitkä historia. Romanien kanssakäyminen slaavien kanssa on vuosisatojen ajan rikastuttanut molempia kansanryhmiä. Maan romanien musiikki on melankolista ja sitä tulkitaan usein kantaväestön kielellä. Vaeltavan kansan musiikin kaavat ovat taas siirtyneet selväpiirteisesti alkuperäisväestön kansanmusiikkiin. Yhteiseloon mahtuu myös romanien historian verisimpiä vainoja ja silmitöntä alistamista.

Sarjan kuudennessa osassa käsitellään Ranskan ja maan raja-alueiden romaneiden historiaa. Aurinkokuninkaan Ranskassa 1700-luvulla koko romaniväestö tuomittiin kerralla elinikäiseen kaleeriorjuuteen. Ranska on myös vastuussa yhdestä maailman viimeisimmästä rasistisesta laista, joka kohdistui romaneihin. Maassa säädettiin vuonna 1912 laki, joka velvoitti kaikki yli 13-vuotiaat romanit kiertolaispassin alaisiksi. Valokuvallinen passi piti sisällään tietoa esimerkiksi kantajan sormien pituudesta.

Vaikka rotuvainot olivat Ranskassakin romanien arkipäivää, ovat he saaneet myös osakseen huomattavaa kunnioitusta. Ranskalainen ylimystö esimerkiksi arvosti romaneiden taitoja käsityöläisinä, eivätkä he empineet puolustaa näitä toisten ”valkolaisten” mielivaltaisuuksien edessä.

Kehto- ja kotilauluja säestämättä suomalaisessa tuvassa

Ohjelmasarjan kahdessa viimeisessä jaksossa Huttunen keskittyy Suomen romanien musiikkiperinteeseen. Romanit saapuivat Suomeen viitisensataa vuotta sitten pääasiassa Ruotsin kautta. Ankaraksi yltynyt vieroksunta johti vuonna 1637 säädettyyn hirttolakiin, joka salli teloittaa kaikki maahan jääneet romanit ilman oikeudenkäyntiä.

Huttunen on koonnut päätösjaksoihin runsaasti Suomen romanien autenttista, kotiympäristössä esitettyä perinnemusiikkia. Suomen romanien lauluperinne ei ole instrumentaalista ja ne tulkitaan pääasiassa suomeksi. Kuultavat kappaleet ovat säestämättömiä ja niiden taustalla kuulee ääniä arkisesta perhe-elämästä.

Elävän arkiston romanimusiikkia esittelevän koosteen päättävät Huttusen radio-ohjelmasta irralliset musiikkiesitykset. Suomen romanimusiikin uudistajan, Hortto Kaalo -yhtyeen tv-esitys on vuodelta 1970. Yhtyeen tunnetuimman kappaleen sanoitukset eivät juuri lisätulkintoja kaipaa.

Lisäksi kuunneltavissa on harvinaislaatuinen radiotallenne Kai Palmin johtaman Romales-orkesterin esityksestä Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilta vuodelta 1986.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto