Hyppää pääsisältöön

Uskalla puhua vieraalla kielellä

Ujo kuppi ujostelee englannin kieltä.
Ujo kuppi ujostelee englannin kieltä. Kuva: Yle/ Katariina Hirvonen yhdysvaltojen lippu

Oletko haaveillut puhuvasi täydellistä brittienglantia Downton Abbeyn repliikkeihin eläytyen? Unelmat kariutuvat, kun ääntäminen takkuaa. Et kuitenkaan ole yksin. Vieraan kielen ääntäminen prikulleen oikein on yllättävän hankalaa. Kielen oppiminen vaatii sitkeyttä. Täydellinen ei kuitenkaan tarvitse olla - lue vinkit vieraan kielen puhumiseen.

Vieraan kielen puhuminen voi hirvittää oppijaa, vaikka kielioppi ja sanavarasto olisivat hallussa.

Suullisessa kielitaidossa käytämme samanaikaisesti ääntämistä, ei-verbaalista viestintää, kielioppia ja sanastoa. Ja tämän kaiken oppiminen vaatii harjoittelua. Turun yliopiston englantilaisen filologian lehtorin Pekka Lintusen mielestä on ymmärrettävää, että erityisesti vieraan kielen ääntäminen voi tuottaa tuskaa.

- Kirjoitettua kieltä voi aina editoida, suullinen tapahtuu tässä ja nyt – se voi olla pelottava tilanne. Ihmiset myös oppivat eri tavalla, kaikilla on yleensä vähän jotain parannettavaa.

Kirjoitettua kieltä voi aina editoida, suullinen tapahtuu tässä ja nyt

Suullisen kielitaidon ja ääntämisen oppiminen lähtee kuitenkin liikkeelle, kun oppilas tiedostaa, mitä voi korjata. Lintunen on perehtynyt ääntämisen oppimiseen opettajille ja opiskelijoille suunnatussa teoksessa Kuinka kieltä opitaan. Monesti oppija ei havaitse omia puutteitaan.

- Opettaja voi huomauttaa asiasta, kunhan tekee sen ystävällisesti.

Tässä Pekka Lintusen vinkit vieraan kielen puhujalle:

  1. Puhumaan oppii puhumalla
  2. Kannattaa rohkeasti käyttää kieltä, kun siihen tulee tilaisuus
  3. Kuulija yleensä ymmärtää epätäydellisenkin viestin
  4. Sujuva puhe vaatii pitkäkestoista ja jatkuvaa harjoittelua
  5. Eleet, ilmeet ja hymy kannattaa ottaa avuksi
Kuulija yleensä ymmärtää epätäydellisenkin viestin.
Myös ruotsin kielessä voi tulla eteen ääntämisongelmia. Saat sarjakuvan isommaksi klikkaamalla kuvaa. Kuulija yleensä ymmärtää epätäydellisenkin viestin. Kuva: Yle/ Katariina Hirvonen kuppi

Sanoja ilman ääntä

Ääntämisessä on kyse on motorisista taidoista. Ääntäminen vaatii toistoja, jotta äänne osuu puhuessa miettimättä kohdalleen. Taitoa on myös pidettävä yllä ja tekniikkaa harjoiteltava. Jos vieraan kielen puhumiseen tulee pitkiä taukoja, tilanne on sama kuin vaikkapa pianonsoitossa. Harjoittelutaukojen jälkeen ote voi olla ruosteessa.

Koska kyse on motorisesta taidosta, äännettä voi opetella jopa ilman ääntä.

- Itse harjoittelen ääntämisasua ja artikulaatiota työmatkalla bussissa. Voin miettiä, mistä äänteestä sanat koostuvat tai harjoitella mielessäni äänteitä. Silti ääneen sanominen on tärkeää, ja vasta se konkretisoi onnistumisen, kertoo Lintunen.

Kyse on samankaltaisesta treenistä, kun rumpalit harjoittelevat rummuttamista hiljaisesti, ilman instrumenttia.

Monesti vieraita kieliä, kuten esimerkiksi englantia, äännetään täysin eri tavalla kuin kirjoitetaan.

- Aina kun oppii uuden sanan, kannattaa opetella sekä sen kirjoitus- että ääntämisasu, Lintunen kehottaa.

Englantia voi laulaa, lausua tai vaikka räpätä

Myös puherytmi voi olla erilainen kuin äidinkielessä. Englannin rytmi perustuu painollisiin tavuihin, jotka esiintyvät melko tasaisin väliajoin. Englanti on niin sanottu rytmikieli. Luonteva rytmi voi tarttua vaikka laulamalla.

- Kannattaa miettiä esimerkiksi metronomia. Jalalla tahtia lyöden voi koettaa saada rytmiä puheeseen. Englantia voi laulaa, lausua tai vaikka räpätä.

Listen and repeat

Äänteet oppii tuottamaan, kunhan ne ensin ”kuulee oikein”. Harjoittelemista varten tarvitaan jonkinlainen ääntämismalli. Silloin tietää, mitä tavoittelee.

- On vaikea kuulla oikein vieraan kielen äänteitä, koska vieraan kielen äänteet kuullaan äidinkielen kautta, ja ne yleensä yhdistetään äidinkielen äänteisiin. Esimerkiksi englanninkielessä on hyvä huomioida merkityserot läheisissä sanoissa kuten tin/thin, face/phase, she/sea tai verse/worse.

Tavallisesti vieraan kielen oppimiseen menee vuosia. Äänteet voivat osoittautua yllättävän hankaliksi. Täydellinen ei kuitenkaan tarvitse olla.

- Jos viesti menee perille, niin kaikki on hyvin.

Lintunen muistuttaakin, että englantia puhutaan lukemattomilla eri tavoilla ympäri maailmaa. Eikä Britteinsaarillakaan ”mallistandardiaksentilla” puhu kuin kolmesta viiteen prosenttia väestöstä. Koulujen kielitunneilla onkin tärkeää tottua myös murtaen puhutun vieraan kielen kuuntelemiseen.

Käsitys kielenoppijasta on myös muuttunut viime vuosikymmeninä. Yhä enemmän puhutaan kielen käyttäjästä pikemminkin kuin oppijasta. Oppimisessa pyritään nykyisin ottamaan huomioon oppijan omat tavoitteet, se mihin kieltä tarvitaan.

Elävä kieli on aina myös puhuttu kieli. Siispä lopuksi vielä Pekka Lintusen yleisvinkki kaikille vieraan kielen parissa ahertaville:

Ole ylpeä siitä, mitä jo osaat, mutta säilytä into oppia uutta!

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede