Hyppää pääsisältöön

Vuosi kuuden päivän sodan jälkeen

Toimittaja Paula Porkan neliosaisessa reportaasissa Vuosi sodan jälkeen tutkitaan kuuden päivän sotaa neljältä eri kantilta, neljän eri osapuolen silmin. Porkka kysyy kiperiä kysymyksiä, kuten voittiko Israel todella, mitä palestiinalaisuus tarkoittaa ja miten Jordanian valtio selviää sodan jälkeen.

Kuuden päivän sota (linkki avaa uuden artikkelin) oli kesäkuussa 1967 käyty kolmas täysimittainen sota Israelin ja sitä ympäröivien arabimaiden välillä.

Voittiko Israel, kysyy sarjan ensimmäinen osa. Israel oli kaikin keinoin mitattuna sodan voittaja, mutta mitä se oli hävinnyt ja mikä sen poliittinen tilanne oli sodan jäljiltä. Ainakin sen puoluekenttä oli hajaannuksessa.

Toimittaja Porkka myös epäili, että aseellinen voitto ei ole tie rauhaan ja että seuraavalla kerralla salamavoitto ei välttämättä ole vaihtoehto.

"Kun Israel sanoo, että sen on varustauduttava ja käytävä sotaa, koska jotkut arabivaltiot uhkaavat heittää sen mereen, polemisoidaan tähän arabipuolelta, että 20 vuoteen ketään ei ole heitetty mereen, vain palestiinalaiset on heitetty erämaahan", Porkka selostaa.

Jaksossa hän kiertää Israelia haastatellen maan poliittisia ja sotilaallisia ajattelijoita Israelin tilasta ja juutalaisten ja muslimien rinnakkaiselon mahdollisuuksista.

Toinen osa katsoo Jordaniaan, joka menetti suuren osan hedelmällisintä osaansa sodassa. Jordanian kuningas Husseinin diplomaattisista yrityksistä huolimatta Jordan-joen länsiranta pysyi Israelin miehittämänä. Jordan-joen länsiranta oli liitetty osaksi Jordaniaa, kun Israelin valtio oli syntynyt.

Miehitetyn alueen asukkaat elävät tulituksen ja kontrollin välissä. Silti kuivalla alueella länsirannan hedelmällinen maaperä pitää maanviljelijät kotialueellaan. Muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

Kolmannessa osassa tutkaillaan Egyptiä, kun se pyrkii toipumaan sodasta, silti valmistautuen uusiin konflikteihin Suezilla.

Porkan mielestä arabisosialistisen puolueen uudelleenjärjestäytyminen tarkoittaa kuitenkin uutta alkua Egyptin suhteessa Israeliin. Ensimmäinen askel on kuitenkin suurvaltojen otettava.

Egyptiläinen politiikan asiantuntija tohtori Muhammed Fasan al-Sayed sysää vastuuta rauhasta Israelille, joka ei ollut vahvistanut YK:n turvallisuusneuvoston kirjelmää sodanjälkeisen alueen rauhoittamisesta.

Neljäs osa kertoo palestiinalaisista kansana. Ohjelmassa vieraillaan muun muassa Shatilan pakolaisleirillä Beirutissa. Porkka epäilee Shatilan jäävän väliaikaiseksi leiripaikaksi, mutta vielä vuonna 2013 leiri oli pystyssä. Silloin sohvasurffaajat -sarjan reissaajat yöpyivät suurkaupungiksi laajentuneessa leirissä.

"Pakolaisongelma on tällaisenaan jo miltei ratkaisematon. Minkälainen siitä tulisi, jos suur-Israelista haaveilevat toteuttaisivat unelmansa ja jos Israelin väkiluku nostettaisiin uusilla siirtolaisilla viiteen miljoonaan", pohti toimittaja Porkka jo vuonna 1968. Vuonna 2011 Israelin valtion väkiluku oli jo yli kahdeksan miljoonaa.

Ohjelmat ovat tekstittämättömiä. Jaksojen kaikki haastattelut ovat englanninkielisiä, paitsi neljännessä jaksossa Tulen Palestiinasta on yksi lyhyt haastattelu ruotsiksi.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto