Hyppää pääsisältöön

Vuosi kuuden päivän sodan jälkeen

Toimittaja Paula Porkan neliosaisessa reportaasissa Vuosi sodan jälkeen tutkitaan kuuden päivän sotaa neljältä eri kantilta, neljän eri osapuolen silmin. Porkka kysyy kiperiä kysymyksiä, kuten voittiko Israel todella, mitä palestiinalaisuus tarkoittaa ja miten Jordanian valtio selviää sodan jälkeen.

Kuuden päivän sota (linkki avaa uuden artikkelin) oli kesäkuussa 1967 käyty kolmas täysimittainen sota Israelin ja sitä ympäröivien arabimaiden välillä.

Voittiko Israel, kysyy sarjan ensimmäinen osa. Israel oli kaikin keinoin mitattuna sodan voittaja, mutta mitä se oli hävinnyt ja mikä sen poliittinen tilanne oli sodan jäljiltä. Ainakin sen puoluekenttä oli hajaannuksessa.

Toimittaja Porkka myös epäili, että aseellinen voitto ei ole tie rauhaan ja että seuraavalla kerralla salamavoitto ei välttämättä ole vaihtoehto.

"Kun Israel sanoo, että sen on varustauduttava ja käytävä sotaa, koska jotkut arabivaltiot uhkaavat heittää sen mereen, polemisoidaan tähän arabipuolelta, että 20 vuoteen ketään ei ole heitetty mereen, vain palestiinalaiset on heitetty erämaahan", Porkka selostaa.

Jaksossa hän kiertää Israelia haastatellen maan poliittisia ja sotilaallisia ajattelijoita Israelin tilasta ja juutalaisten ja muslimien rinnakkaiselon mahdollisuuksista.

Toinen osa katsoo Jordaniaan, joka menetti suuren osan hedelmällisintä osaansa sodassa. Jordanian kuningas Husseinin diplomaattisista yrityksistä huolimatta Jordan-joen länsiranta pysyi Israelin miehittämänä. Jordan-joen länsiranta oli liitetty osaksi Jordaniaa, kun Israelin valtio oli syntynyt.

Miehitetyn alueen asukkaat elävät tulituksen ja kontrollin välissä. Silti kuivalla alueella länsirannan hedelmällinen maaperä pitää maanviljelijät kotialueellaan. Muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

Kolmannessa osassa tutkaillaan Egyptiä, kun se pyrkii toipumaan sodasta, silti valmistautuen uusiin konflikteihin Suezilla.

Porkan mielestä arabisosialistisen puolueen uudelleenjärjestäytyminen tarkoittaa kuitenkin uutta alkua Egyptin suhteessa Israeliin. Ensimmäinen askel on kuitenkin suurvaltojen otettava.

Egyptiläinen politiikan asiantuntija tohtori Muhammed Fasan al-Sayed sysää vastuuta rauhasta Israelille, joka ei ollut vahvistanut YK:n turvallisuusneuvoston kirjelmää sodanjälkeisen alueen rauhoittamisesta.

Neljäs osa kertoo palestiinalaisista kansana. Ohjelmassa vieraillaan muun muassa Shatilan pakolaisleirillä Beirutissa. Porkka epäilee Shatilan jäävän väliaikaiseksi leiripaikaksi, mutta vielä vuonna 2013 leiri oli pystyssä. Silloin sohvasurffaajat -sarjan reissaajat yöpyivät suurkaupungiksi laajentuneessa leirissä.

"Pakolaisongelma on tällaisenaan jo miltei ratkaisematon. Minkälainen siitä tulisi, jos suur-Israelista haaveilevat toteuttaisivat unelmansa ja jos Israelin väkiluku nostettaisiin uusilla siirtolaisilla viiteen miljoonaan", pohti toimittaja Porkka jo vuonna 1968. Vuonna 2011 Israelin valtion väkiluku oli jo yli kahdeksan miljoonaa.

Ohjelmat ovat tekstittämättömiä. Jaksojen kaikki haastattelut ovat englanninkielisiä, paitsi neljännessä jaksossa Tulen Palestiinasta on yksi lyhyt haastattelu ruotsiksi.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.