Hyppää pääsisältöön

Jatkosodan loppumisesta tulee 70 vuotta

Poventsan paloa ja katutaisteluita. Poventsa 2.7.1942. Poventsa 1942.07.02
Poventsan paloa ja katutaisteluita 2.7.1942. Poventsan paloa ja katutaisteluita. Poventsa 2.7.1942. Poventsa 1942.07.02 Kuva: SA-kuva kylät

Syyskuussa 1944 yli kolme vuotta kestänyt jatkosota päättyi. Aselepo astui voimaan 4. syyskuuta, mutta venäläiset jatkoivat tulitusta monilla rintamaosuuksilla seuraavaan aamuun. Välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa 19. syyskuuta 1944 ja lopullinen rauhansopimus solmittiin Pariisissa vuonna 1947.

Suomen hallituksen sisärengas oli jo keväällä 44 tullut vakuuttuneeksi että vain marsalkka Mannerheimilla oli tarpeeksi arvovaltaa Suomen irrottamiseksi sodasta.

Tie rauhaan ei ollut ollut helppo. Suomen hallituksen sisärengas oli jo keväällä 44 tullut vakuuttuneeksi että vain marsalkka Mannerheimilla oli tarpeeksi arvovaltaa Suomen irrottamiseksi sodasta. Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Aleksandra Kollontain välitettyä tiedon, ettei rauha Rytin ja hänen hallituksensa kanssa olisi enää mahdollinen Mannerheim suostui ottamaan vastuun maan johdosta. Vain hieman yli kuukausi sen jälkeen kun Ryti oli allekirjoittanut ns. Ribbetrop-sopimuksen, hän erosi virastaan heinäkuun viimeisenä päivänä 44. Eduskunta valmisteli kolmessa päivässä poikkeuslain, jonka nojalla Mannerheim valittiin tasavallan presidentiksi elokuun 4. päivänä.

Edwin Linkomiehen hallitus erosi samalla kun Mannerheim tuli presidentiksi. Uuden pääministerin löytäminen osoittautui vaikeaksi. Lopulta Mannerheim sai kansanedustajan ja entisen ulkoministerin Antti Hackzellin suostumaan epäkiitolliseen tehtävään. Edellisen hallituksen sisärenkaan jäsenistä jatkoi vain puolustusministeri Walden.



Presidentti Mannerheim saapuu eduskunnan juhlaistuntoon. Helsinki, Eduskuntatalo 1944.08.04
Presidentti Mannerheim saapuu eduskunnan juhlaistuntoon 4.8.1944 Presidentti Mannerheim saapuu eduskunnan juhlaistuntoon. Helsinki, Eduskuntatalo 1944.08.04 Kuva: SA-kuva mannerheim

Tie rauhaan

Kolme viikkoa valintansa jälkeen 24. elokuuta Mannerheim teki päätöksen pyrkimisestä rauhaan Neuvostoliiton kanssa. Heti seuraavana päivänä lähettiläs Gripenberg lensi Tukholmaan mukanaan ulkoministeri Enckellin kirje Neuvostoliiton Tukholman lähettiläälle Aleksandra Kollontaille, jossa ehdotettiin neuvottelujen aloittamista Moskovassa.

Neljä päivää myöhemmin Neuvostoliitto ilmoitti, että oli valmis vastaanottamaan Suomen valtuuskunnan sillä ehdolla, että Suomi ilmoittaisi julkisesti katkaisevansa suhteensa Saksaan ja vaatisi sitä poistamaan joukkonsa Suomesta syyskuun 15. päivään mennessä, johon oli aikaa siis vain parisen viikkoa.

Aikaa miettimiseen ei ollut paljoa. Kolme päivää myöhemmin Neuvostoliitolta tuli uhkavaatimus, että Suomen oli seuraavaan iltaan mennessä ilmoitettava hyväksyykö se ennakkoehdot ja samalla tuli ilmoittaa Saksalle maiden välisten suhteiden katkaisemisesta. Huonoksi onneksi seuraava päivä 2. syyskuuta oli lauantai ja viikonlopuksi ympäri maata hajaantuneita kansanedustajia yritettiin tavoitella mm. Yleisradion uutisten kautta ja jopa poliisi ja suojeluskunta pantiin haalimaan kansanedustajia istuntoon.

Kolme päivää myöhemmin Neuvostoliitolta tuli uhkavaatimus, että Suomen oli seuraavaan iltaan mennessä ilmoitettava hyväksyykö se ennakkoehdot ja samalla tuli ilmoittaa Saksalle maiden välisten suhteiden katkaisemisesta.
Koolle saatiin 157 kansanedustajaa ja hallitus esitteli sille tiedonantonaan päättäneensä katkaista suhteet Saksaan. Menettely hyväksyttiin vajaalukuisessa eduskunnassa äänin 108 - 45.

Suhteiden katkaisemisesta ilmoitettiin Saksalle jo samana päivänä. Helsingissä olleet saksalaiset diplomaatti- ja sotilasedustajat olivat katkeria ja pettyneitä. Saksa ei kuitenkaan ryhtynyt Suomea vastaan voimakeinoihin. Pääministeri Hackzell ilmoitti välittömästi istunnon jälkeen pitämässään radiopuheessa rauhanneuvotteluihin ryhtymisestä. Päämaja antoi reilua vuorokautta myöhemmin käskyn, jonka mukaan taistelutoimet Neuvostoliittoa vastaan lopetettaisiin 4. syyskuuta klo 7 aamulla.

Jalkaväkeä marssimassa Moskovan rauhan rajan taakse. Korkean vaaran laella. (II/JR 4). Ruskeala 1944.09.22
Jalkaväkeä marssimassa Moskovan rauhan rajan taakse. Ruskeala 22.9.1944 Jalkaväkeä marssimassa Moskovan rauhan rajan taakse. Korkean vaaran laella. (II/JR 4). Ruskeala 1944.09.22 Kuva: SA-kuva rauha

Ankarat rauhanehdot

Kolme päivää aselevon sopimisen jälkeen suomalaisten rauhanvaltuuskunta pääministeri Hackzellin johdolla saapui Moskovaan neuvottelemaan rauhansopimuksesta, mutta joutui odottelemaan viikon neuvottelukosketusta venäläisten kanssa. Lisäksi muutama tunti ennen ensimmäistä tapaamista valtuuskunnan johtaja Hackzell sai aivoverenvuodon, josta hän ei koskaan enää toipunut. Ulkoministeri Enckell lensi kiireellisesti Moskovaan korvaamaan hänet.

Sopimustekstin mukaan Suomen itäraja noudattelisi vuoden 40 rauhansopimusta, sen lisäksi Petsamo siirtyisi Neuvostoliitolle. Saksalaisten joukkojen aseistariisuntaan oli ryhdyttävä heti. Sotakorvauksia oli maksettava 300 miljoonaa dollaria, joka oli kuitenkin puolet vähemmän kuin aikaisemmin esitetty 600 miljoonaa dollaria. Uutena raskaana vaatimuksena sen sijaan oli, että Porkkalanniemi vuokrattaisiin Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi 50 vuodeksi. 130 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva Hanko muuttui siis vain 30 kilometrin päässä sijaitsevaksi Porkkalanniemeksi.

Neuvottelut päättyivät 18. syyskuuta uhkavaatimukseen: Suomen valtuuskunnan oli allekirjoitettava sopimus viimeistään seuraavana päivänä klo 12 mennessä, muussa tapauksessa koko maata uhkasi välitön miehitys. Suomen hallitus hälytettiin istuntoon kello kolme aamuyöstä ja eduskunta kokoontui kello kuudelta aamulla. Kaikki eduskuntaryhmät asettuvat ilman äänestystä hallituksen kannalle ja Suomen valtuuskunta allekirjoitti Moskovassa välirauhasopimuksen Neuvostoliiton vaatimuksen mukaisesti juuri ennen kuin määräaika meni umpeen. Lopullinen rauhansopimus allekirjoitettiin Pariisissa 1947.

Neuvostoliittolaisvalmisteisen Tupolev SB-2 pommikoneen tähystäjä, 2/PleLv 6:n päällikkö, kapteeni Veikko Härmälä sukellusveneiden etsintälennolla Suomenlahdella ennen suurhyökkäystä kesällä 1944
Neuvostoliittolaisvalmisteisen Tupolev SB-2 pommikoneen tähystäjä kapteeni Veikko Härmälä sukellusveneiden etsintälennolla Suomenlahdella ennen suurhyökkäystä kesällä 1944 Neuvostoliittolaisvalmisteisen Tupolev SB-2 pommikoneen tähystäjä, 2/PleLv 6:n päällikkö, kapteeni Veikko Härmälä sukellusveneiden etsintälennolla Suomenlahdella ennen suurhyökkäystä kesällä 1944 Kuva: SA-kuva lentäjät

Jatkosotaa radiossa

Keväällä 2011 Yle radio yksi esitti kymmenosaisen sarjan jatkosodasta. Ohjelmasarjan viidessä ensimmäisessä osassa sotaa käydään kronologisesti läpi alkaen Moskovan rauhasta aina jatkosodan välirauhasopimukseen asti syyskuuhun 1944. Sen jälkeen jatkosodan aikaa tarkastellaan eri teemallisista näkökulmista. Ääneen pääsevät aikalaiskokijat ja Suomen eturivin historiantutkijat. Lisäksi ohjelmassa kuullaan runsaasti autenttista radiomateriaalia. Ohjelmasarjan toimitti Seppo Heikkinen.

Muita jatkosodan ajasta kertovia radio-ohjelmia

Välähdyksiä keskuskenttäpostikonttorin no: 5 toiminnasta: Sensuuri vaativassa ja mielenkiintoisessa työssään. Harlu 1.9.1944
Välähdyksiä keskuskenttäpostikonttorin no: 5 toiminnasta: Sensuuri vaativassa ja mielenkiintoisessa työssään. Harlu 1.9.1944 Välähdyksiä keskuskenttäpostikonttorin no: 5 toiminnasta: Sensuuri vaativassa ja mielenkiintoisessa työssään. Harlu 1.9.1944 Kuva: SA-kuva sotasensuuri

Sotilaiden äänet

Raskas tykistö vaihtaa asemaa Liippualla 16. kesäkuuta 1944.
Raskas tykistö vaihtaa asemaa Liippualla 16. kesäkuuta 1944. Raskas tykistö vaihtaa asemaa Liippualla 16. kesäkuuta 1944. Kuva: SA-kuva / Uuno Laukka kannas

Martti Pohjakallio haastatteli vuonna 1966 yli 300 ratkaisutaisteluissa mukana ollutta miestä, ja heidän kertomuksensa taltioitiin Yleisradion ääniarkistoon. Haastattelujen pohjalta kirjailija Paavo Rintala kokosi kirjan Sotilaiden äänet sekä samalla nimellä kulkevan radiosarjan. Kesällä 2014 Ylen Elävä arkisto julkaisi koko radiosarjan ja kymmenien sotilaiden yksittäiset haastattelut internetissä. Kokonaisuuden on toimittanut Janne Huttunen.

Sotilaiden tarinoita Kannaksen tulimyrskystä ensimmäistä kertaa julki

Sotilaiden äänet 1: Suomalaisten asemat murtuvat Valkeasaaressa

Sotilaiden äänet 2: Sekasortoa ja kiperiä päätöksiä

Sotilaiden äänet 3: Taistelu "Viimeisen toivon"-linjasta

Sotilaiden äänet 4: Pois pyyhitty pataljoona

Sotilaiden äänet 5: Taistellen kohti Viipuria


Elävä arkisto | Kesän 1944 suurhyökkäys Kannaksella


Sotilaiden äänet ovat ladattavissa Yle Areenassa

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.