Hyppää pääsisältöön

Ryöstötaidetta ehkä Suomessakin

Boris Salomon
Boris Salomon Kuva: Yle, MOT boris salomon

Natsien juutalaisilta 1930- ja 1940-luvuilla ryöstämiä taideteoksia on edelleen kateissa tuhansittain. Suomen tärkeimpien taidemuseoiden johtajat pitävät mahdollisena, että myös suomalaisista kokoelmista voi löytyä natsien anastamaa taidetta.

Suomalaisten taiteenkeräilijöiden ja taidekauppiaiden saksalaiskumppaneilla oli laajat kontaktit natsi-Saksan taideliikkeisiin, joissa pakkohuutokaupattiin juutalaisilta vietyä omaisuutta.

Sivutoimisena taiteenkeräilijänä toimineella Helsingin taidehallin johtajalla Bertel Hintzellä oli hyvät yhteydet Adolf Hitlerin ja Hermann Göringin lähipiirissä toimineisiin taidekauppiaisiin.

Ryöstettyä taidetta on vaikea löytää. Teosten omistushistorian selvittäminen eli provenienssitutkimus on aikavievää ja kallista. Suomi hyväksyi vuonna 1998 Washingtonin konferenssissa natsien taidevarkauksien tutkimuksen periaatteet, mutta kustannussyistä käytännön toimenpiteisiin ei ole ryhdytty laajemmin.

Miten todennäköistä on, että Suomeen olisi päätynyt natsien anastamia taide-aarteita?

MOT on yrittänyt selvittää, löytyykö vuosina 1933–1945 Serlachiuksen ja Ateneumin museoihin hankittujen ulkomaisten taideteosten joukosta natsien ryöstämiä tauluja.

Varmuutta ryöstötaiteesta ei ole toistaiseksi saatu, koska tutkittujen taulujen provenienssitiedot ovat puutteellisia.

Muutamien maalausten osalta voidaan arvioida, että niiden alkuperä on vähintään epäselvä, ja yhteys natsien taideanastukseen voi olla mahdollinen. Tähän viittaavat tiedot Lost Art -tietokannasta, joka on Saksan kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva verkkopalvelu.

Käytännössä on mahdotonta sanoa, kuinka paljon natsien anastamia tauluja löytyy yksityiskotien seiniltä. Löytöjä tehdään etenkin sattuman kautta. Suomesta löytyi kuuluisan barokkitaitelijan Tiepolon teos Troijan hevonen, jonka hankki diplomaatti Tauno Sutinen 1948 Berliinistä. Taulu myytiin huutokaupan yhteydessä Sinebrychoffin museolle. Teoksen alkuperää on tutkittu, ja sen omistushistoriassa on aukkoja .

Juutalaisilta varastettujen taideteosten palautus ja oikeudenmukaiset omistusratkaisut ovat vaikeita. Kiperiä tilanteita syntyy esimerkiksi löydettäessä taideteoksia, joita juutalaiset ja muut maanpaossa olleet henkilöt ovat joutuneet taloudellisessa ahdingossaan myymään alihintaan.

Useat taulujen nykyisistä omistajista ovat kiistäneet, että taideteoksistaan pakon edessä luopuneet olisivat oikeutettuja korvauksiin. Kiistoihin ei ole löytynyt yksiselitteisiä ratkaisuja.

Toimittaja Boris Salomon

Kommentit