Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää ja epäilyksen varjo

Suurennuslasi, kuvituskuva
Suurennuslasi, kuvituskuva Kuva: Auroth / Wikimedia commons aristoteleen kantapää

Joskus joutavanpäiväiseltä näyttävä lööppikohu paljastaa kielestämme yllättäviä näkökulmia.

Keväällä Jari Sarasvuon keskusteluohjelma Neloskanavalla lakkautettiin vähän sen jälkeen kun kohudosentti Johan Bäckmann oli käynyt ohjelman vieraana. Jonkin ajan kuluttua tapahtuneesta saimme kirjeen kielentutkija Jutta Salmiselta. Hän kirjoitti näin:

”Lehdet ovat hiljattain uutisoineet Jari Sarasvuon ja Johan Bäckmanin tekstiviestiselkkauksesta. Väärinymmärryksen on synnyttänyt merkitykseltään kaksihahmotteisen epäillä-verbin tulkinta.

Bäckman kysyi Sarasvuolta tekstiviestitse, oliko hänen vierailunsa Sarasvuon ohjelmassa vaikuttanut ohjelman lopettamiseen. Sarasvuo vastasi tekstaamalla: ”Epäilen, että ratkaisevasti”.

Bäckman on tulkinnut, että Sarasvuo tarkoitti ’todennäköisesti [vaikutti] ratkaisevasti’, kun taas viestin lähettäjän pyrkimyksenä oli antaa päinvastainen arvio: hän arveli, että vierailu ei vaikuttanut.

Epäilemisen tarkka merkitys on monelle muullekin päänvaivaa aiheuttava asia

Sarasvuon ja Bäckmanin vastakkaiset tulkinnat ovat molemmat mahdollisia. Vaikka epäillä-verbi nykykielessä että-lauseen kanssa yleensä hahmottuu merkitykseen ’todennäköisesti totta’, on myös merkitys ’ei todennäköisesti totta’ mahdollinen jos ympäröivä kielellinen asiayhteys tätä tulkintaa tukee.

Tutkin parhaillaan väitöskirjassani epäillä-verbin merkitysvariaatiota ja sen taustalla olevaa merkitysmuutosta ja siinä osoitan, että ilmiön taustalla on epäillä-verbin merkityksen vähittäinen muutos."

Epäilemisen tarkka merkitys on monelle muullekin päänvaivaa aiheuttava asia. Niinpä Jutta Salmiselta pitää kysyä lisää.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri