Hyppää pääsisältöön

Kyläkauppiaiden kylähulluus kumpusi suomalaisesta itsepäisyydestä

Vuonna 1975 Mikkelin läänissä oli 273 kyläkauppaa. Vuonna 1993 jäljellä oli 153 sitkeintä yrittäjää. Kotimaan katsaus esitteli heistä kaksi, Enonkosken Ihamaniemen kylässä toimivat "kaksi kylähullua". Oliko katoavan ammatin harjoittajien elämässä vielä valoisia hetkiä jäljellä?

Liki kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen kyläkauppiaita oli muistettu kovalla kädellä niin tavarantoimittajien, kuin valtionkin osalta. Ensin jalostajat alkoivat periä kauppiailta pientoimitusmaksuja. Sitten tukku lopetti tavarantoimitukset liian pieniin kauppoihin ja lopulta vuoden 1992 lopussa valtio poisti kyläkaupoilta tuen. Ihamaniemen asukasluku oli myös laskussa, kun ikääntyvää väestöä muutti kuntakeskukseen sijainniltaan parempien palveluiden perässä.

T-kauppias Aila Sairanen työskenteli kaupassaan ympäripyöreitä päiviä. Sairanen oli talven tullen joutunut lomauttamaan miehensä pilkille ja ottamaan kauppaansa siirtokirjaston ja kylän postipalvelut hoidettavakseen. Lisäpalveluista ei kuitenkaan jäänyt paljoa käteen. Esimerkiksi Veikkauksen asiamiespalkkio meni ohjelmavuonna miltei kokonaan postituskuluihin, koska arvat piti lähettää kirjattuina kirjeinä eteenpäin.

Sairanen oli kuitenkin varsin tyytyväinen työnsä itsenäisyyteen, hänellä kun oli kokemusta myös muiden alaisena työskentelystä.

Kylän toinen kauppias, jo eläkeikäinen Muisto Innanen, suhtautui kovaan tilanteeseen varsin itseironisesti: "Siis kaksi hullua kauppiasta kylällä. Elikkä kaksi kylähullua."

Innanen oli tosiasioiden edessä. Lapset olivat jo lähteneet maailmalle, eivätkä olleet kiinnostuneita yrityksen jatkamisesta. Kauppias kuitenkin veistelee haastattelussa unelmastaan päihittää Enonkosken kyläkauppiaiden maailmanennätys ja jatkaa toimintaansa yli 80-vuotiaaksi asti. Ennätykseen oli ohjelmavuonna vielä viisitoista vuotta aikaa, eikä kauppias itse uskonut siihen saakka selviytyvänsä.

Teksti: Ville Matilainen

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto