Hyppää pääsisältöön

Kyläkauppiaiden kylähulluus kumpusi suomalaisesta itsepäisyydestä

Vuonna 1975 Mikkelin läänissä oli 273 kyläkauppaa. Vuonna 1993 jäljellä oli 153 sitkeintä yrittäjää. Kotimaan katsaus esitteli heistä kaksi, Enonkosken Ihamaniemen kylässä toimivat "kaksi kylähullua". Oliko katoavan ammatin harjoittajien elämässä vielä valoisia hetkiä jäljellä?

Liki kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen kyläkauppiaita oli muistettu kovalla kädellä niin tavarantoimittajien, kuin valtionkin osalta. Ensin jalostajat alkoivat periä kauppiailta pientoimitusmaksuja. Sitten tukku lopetti tavarantoimitukset liian pieniin kauppoihin ja lopulta vuoden 1992 lopussa valtio poisti kyläkaupoilta tuen. Ihamaniemen asukasluku oli myös laskussa, kun ikääntyvää väestöä muutti kuntakeskukseen sijainniltaan parempien palveluiden perässä.

T-kauppias Aila Sairanen työskenteli kaupassaan ympäripyöreitä päiviä. Sairanen oli talven tullen joutunut lomauttamaan miehensä pilkille ja ottamaan kauppaansa siirtokirjaston ja kylän postipalvelut hoidettavakseen. Lisäpalveluista ei kuitenkaan jäänyt paljoa käteen. Esimerkiksi Veikkauksen asiamiespalkkio meni ohjelmavuonna miltei kokonaan postituskuluihin, koska arvat piti lähettää kirjattuina kirjeinä eteenpäin.

Sairanen oli kuitenkin varsin tyytyväinen työnsä itsenäisyyteen, hänellä kun oli kokemusta myös muiden alaisena työskentelystä.

Kylän toinen kauppias, jo eläkeikäinen Muisto Innanen, suhtautui kovaan tilanteeseen varsin itseironisesti: "Siis kaksi hullua kauppiasta kylällä. Elikkä kaksi kylähullua."

Innanen oli tosiasioiden edessä. Lapset olivat jo lähteneet maailmalle, eivätkä olleet kiinnostuneita yrityksen jatkamisesta. Kauppias kuitenkin veistelee haastattelussa unelmastaan päihittää Enonkosken kyläkauppiaiden maailmanennätys ja jatkaa toimintaansa yli 80-vuotiaaksi asti. Ennätykseen oli ohjelmavuonna vielä viisitoista vuotta aikaa, eikä kauppias itse uskonut siihen saakka selviytyvänsä.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto