Hyppää pääsisältöön

Taistelu Katinkullasta

Asianajaja Seppo Juurikko ja yrittäjä Pertti Lindeman saivat 1980-luvulla suuruudenhullun idean. He halusivat perustaa Sotkamon Vuokattiin Pohjoismaiden suurimman lomakylän. Se toteutui, mutta mikään muu ei sitten mennytkään suunnitelmien mukaan.

Hankkeeseen tarvittiin valtava määrä rahoitusta, mutta se saatiin. Katinkullan lomakylän rakentamiseen paloi rahaa 470 miljoonaa markkaa, josta osakkeenomistajien, noin tuhannen yksityisen ihmisen, rahaa oli 200 miljoonaa ja loput velkaa Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankilta (SKOP).

Rakentaminen aloitettiin nousukauden nosteessa kesällä 1988, mutta avajaisten koittaessa elettiin jo ensimmäistä lamasyksyä 1991.

Devalvaatio, pilviin kohonnut korkotaso ja hiipuva kysyntä nakersivat yrityksen taloutta. Sitten SKOP teki jotain, jota Juurikko ja Lindeman eivät olleet osanneet odottaa. Sopimuksesta huolimatta pankki päätti lopettaa yrittäjien rahoituksen ja kaataa yhtiön, vaikka mitään juridista pakkoa konkurssiin ei ollut ja varat ylittivät yhä reippaasti velat.

Katinkullan lomaosakekylän rakennuttajayhtiö Rantakatin Lomakylä Oy meni konkurssiin lokakuussa 1992. Kotimaan katsauksessa todetaan, että jo puoli vuotta ennen konkurssia SKOP teki järjestelyjä, joilla tähdättiin pankin toivomaan lopputulokseen. Se istutti oman miehensä yhtiön talousjohtoon, joka lopulta junaili SKOPin edustajien äänillä yrityksen konkurssiin.

Lindemanin ja Juurikon yrityssaneeraushakemus hylättiin ja SKOP sai lomakylän haltuunsa. Lisäksi se nosti sata miljoonaa markkaa pankkitukea valtiolta.

Veronmaksajien rahoja arvioitiin koko sotkuun kuluneen 300 miljoonaa markkaa.

Konkurssista seurasi rikostutkinta. SKOPin kahdeksaa johtajaa epäiltiin konkurssiin liittyvistä rikoksista, kuten törkeistä petoksista. Lopulta kaikki kanteet hylättiin.

Rantakatin käyttämä tilintarkastustoimisto ja sen työntekijä saivat kaksi varoitusta toimistaan konkurssiin aikana. Yhtiön velkoja ja varallisuutta ei oltu pesäluetteloa laadittaessa selvitetty riittävästi. Lisäksi tilintarkastajan katsottiin vaarantaneen tilintarkastuksen luottamuksellisuuden ottaessaan vastaan konkurssiin liittyviä erityistehtäviä.

Kotimaan katsauksessa kuullaan puhelinkeskustelun nauhoitte, jossa tilintarkastaja kertoo Katinkullasta SKOP:n miehenä olleelle henkilölle hakemuksen perusteet sekä ohjeet miten yrityssaneerausta vastustavan pankin tulisi menetellä.

Katinkullasta ei tullut rahasampoa SKOPille. Pankkikriisin aikaan perustettu omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal myi Katinkullan Lomapörssille (nykyinen Holiday Club Finland) vuonna 1998. Sittemmin Holiday Club Katinkulta on menestynyt hyvin. Kuusi vuotta konkurssin jälkeen tehdyssä Kotimaan katsauksen reportaasissa kuullaan mm. Holiday Clubin toimitusjohtaja Vesa Tengmania.

Juurikko ja Lindeman kuvailevat tapahtumia laillistetuksi ryöstöksi. Molemmille jäi käteen miljoonien velkataakka. Juurikko teki henkilökohtaisen konkurssin ja jatkoi sittemmin toimintaansa yrittäjänä, Lindeman pakeni tilannettaan ulkomaille.

Arvo Tuomisen toimittamassa reportaasissa Juurakko ja Lindeman palaavat Katinkultaan. Sanoissa on yhä ripaus ylpeyttä, kun he esittelevät Katinkullan tiloja. Hotellin aulassa on taulu, jonka kullanvärisistä nimilaatoista löytyy myös Juurakon ja Lindemanin nimet.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Last Call! Remu & Hurriganesin viimeinen keikka

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole."

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole." Remu & Hurriganesin tarina päättyi viimeiseen keikkaan tammikuussa 2018.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.