Hyppää pääsisältöön

Taistelu Katinkullasta

Asianajaja Seppo Juurikko ja yrittäjä Pertti Lindeman saivat 1980-luvulla suuruudenhullun idean. He halusivat perustaa Sotkamon Vuokattiin Pohjoismaiden suurimman lomakylän. Se toteutui, mutta mikään muu ei sitten mennytkään suunnitelmien mukaan.

Hankkeeseen tarvittiin valtava määrä rahoitusta, mutta se saatiin. Katinkullan lomakylän rakentamiseen paloi rahaa 470 miljoonaa markkaa, josta osakkeenomistajien, noin tuhannen yksityisen ihmisen, rahaa oli 200 miljoonaa ja loput velkaa Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankilta (SKOP).

Rakentaminen aloitettiin nousukauden nosteessa kesällä 1988, mutta avajaisten koittaessa elettiin jo ensimmäistä lamasyksyä 1991.

Devalvaatio, pilviin kohonnut korkotaso ja hiipuva kysyntä nakersivat yrityksen taloutta. Sitten SKOP teki jotain, jota Juurikko ja Lindeman eivät olleet osanneet odottaa. Sopimuksesta huolimatta pankki päätti lopettaa yrittäjien rahoituksen ja kaataa yhtiön, vaikka mitään juridista pakkoa konkurssiin ei ollut ja varat ylittivät yhä reippaasti velat.

Katinkullan lomaosakekylän rakennuttajayhtiö Rantakatin Lomakylä Oy meni konkurssiin lokakuussa 1992. Kotimaan katsauksessa todetaan, että jo puoli vuotta ennen konkurssia SKOP teki järjestelyjä, joilla tähdättiin pankin toivomaan lopputulokseen. Se istutti oman miehensä yhtiön talousjohtoon, joka lopulta junaili SKOPin edustajien äänillä yrityksen konkurssiin.

Lindemanin ja Juurikon yrityssaneeraushakemus hylättiin ja SKOP sai lomakylän haltuunsa. Lisäksi se nosti sata miljoonaa markkaa pankkitukea valtiolta.

Veronmaksajien rahoja arvioitiin koko sotkuun kuluneen 300 miljoonaa markkaa.

Konkurssista seurasi rikostutkinta. SKOPin kahdeksaa johtajaa epäiltiin konkurssiin liittyvistä rikoksista, kuten törkeistä petoksista. Lopulta kaikki kanteet hylättiin.

Rantakatin käyttämä tilintarkastustoimisto ja sen työntekijä saivat kaksi varoitusta toimistaan konkurssiin aikana. Yhtiön velkoja ja varallisuutta ei oltu pesäluetteloa laadittaessa selvitetty riittävästi. Lisäksi tilintarkastajan katsottiin vaarantaneen tilintarkastuksen luottamuksellisuuden ottaessaan vastaan konkurssiin liittyviä erityistehtäviä.

Kotimaan katsauksessa kuullaan puhelinkeskustelun nauhoitte, jossa tilintarkastaja kertoo Katinkullasta SKOP:n miehenä olleelle henkilölle hakemuksen perusteet sekä ohjeet miten yrityssaneerausta vastustavan pankin tulisi menetellä.

Katinkullasta ei tullut rahasampoa SKOPille. Pankkikriisin aikaan perustettu omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal myi Katinkullan Lomapörssille (nykyinen Holiday Club Finland) vuonna 1998. Sittemmin Holiday Club Katinkulta on menestynyt hyvin. Kuusi vuotta konkurssin jälkeen tehdyssä Kotimaan katsauksen reportaasissa kuullaan mm. Holiday Clubin toimitusjohtaja Vesa Tengmania.

Juurikko ja Lindeman kuvailevat tapahtumia laillistetuksi ryöstöksi. Molemmille jäi käteen miljoonien velkataakka. Juurikko teki henkilökohtaisen konkurssin ja jatkoi sittemmin toimintaansa yrittäjänä, Lindeman pakeni tilannettaan ulkomaille.

Arvo Tuomisen toimittamassa reportaasissa Juurakko ja Lindeman palaavat Katinkultaan. Sanoissa on yhä ripaus ylpeyttä, kun he esittelevät Katinkullan tiloja. Hotellin aulassa on taulu, jonka kullanvärisistä nimilaatoista löytyy myös Juurakon ja Lindemanin nimet.

Teksti: Heidi Sommar

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.