Heidi Sommar
Yle
Asianajaja Seppo Juurikko ja yrittäjä Pertti Lindeman saivat 1980-luvulla suuruudenhullun idean. He halusivat perustaa Sotkamon Vuokattiin Pohjoismaiden suurimman lomakylän. Se toteutui, mutta mikään muu ei sitten mennytkään suunnitelmien mukaan.
Hankkeeseen tarvittiin valtava määrä rahoitusta, mutta se saatiin. Katinkullan lomakylän rakentamiseen paloi rahaa 470 miljoonaa markkaa, josta osakkeenomistajien, noin tuhannen yksityisen ihmisen, rahaa oli 200 miljoonaa ja loput velkaa Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankilta (SKOP).
Rakentaminen aloitettiin nousukauden nosteessa kesällä 1988, mutta avajaisten koittaessa elettiin jo ensimmäistä lamasyksyä 1991.
Devalvaatio, pilviin kohonnut korkotaso ja hiipuva kysyntä nakersivat yrityksen taloutta. Sitten SKOP teki jotain, jota Juurikko ja Lindeman eivät olleet osanneet odottaa. Sopimuksesta huolimatta pankki päätti lopettaa yrittäjien rahoituksen ja kaataa yhtiön, vaikka mitään juridista pakkoa konkurssiin ei ollut ja varat ylittivät yhä reippaasti velat.
Katinkullan lomaosakekylän rakennuttajayhtiö Rantakatin Lomakylä Oy meni konkurssiin lokakuussa 1992. Kotimaan katsauksessa todetaan, että jo puoli vuotta ennen konkurssia SKOP teki järjestelyjä, joilla tähdättiin pankin toivomaan lopputulokseen. Se istutti oman miehensä yhtiön talousjohtoon, joka lopulta junaili SKOPin edustajien äänillä yrityksen konkurssiin.
Lindemanin ja Juurikon yrityssaneeraushakemus hylättiin ja SKOP sai lomakylän haltuunsa. Lisäksi se nosti sata miljoonaa markkaa pankkitukea valtiolta.
Veronmaksajien rahoja arvioitiin koko sotkuun kuluneen 300 miljoonaa markkaa.
Konkurssista seurasi rikostutkinta. SKOPin kahdeksaa johtajaa epäiltiin konkurssiin liittyvistä rikoksista, kuten törkeistä petoksista. Lopulta kaikki kanteet hylättiin.
Rantakatin käyttämä tilintarkastustoimisto ja sen työntekijä saivat kaksi varoitusta toimistaan konkurssiin aikana. Yhtiön velkoja ja varallisuutta ei oltu pesäluetteloa laadittaessa selvitetty riittävästi. Lisäksi tilintarkastajan katsottiin vaarantaneen tilintarkastuksen luottamuksellisuuden ottaessaan vastaan konkurssiin liittyviä erityistehtäviä.
Kotimaan katsauksessa kuullaan puhelinkeskustelun nauhoitte, jossa tilintarkastaja kertoo Katinkullasta SKOP:n miehenä olleelle henkilölle hakemuksen perusteet sekä ohjeet miten yrityssaneerausta vastustavan pankin tulisi menetellä.
Katinkullasta ei tullut rahasampoa SKOPille. Pankkikriisin aikaan perustettu omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal myi Katinkullan Lomapörssille (nykyinen Holiday Club Finland) vuonna 1998. Sittemmin Holiday Club Katinkulta on menestynyt hyvin. Kuusi vuotta konkurssin jälkeen tehdyssä Kotimaan katsauksen reportaasissa kuullaan mm. Holiday Clubin toimitusjohtaja Vesa Tengmania.
Juurikko ja Lindeman kuvailevat tapahtumia laillistetuksi ryöstöksi. Molemmille jäi käteen miljoonien velkataakka. Juurikko teki henkilökohtaisen konkurssin ja jatkoi sittemmin toimintaansa yrittäjänä, Lindeman pakeni tilannettaan ulkomaille.
Arvo Tuomisen toimittamassa reportaasissa Juurakko ja Lindeman palaavat Katinkultaan. Sanoissa on yhä ripaus ylpeyttä, kun he esittelevät Katinkullan tiloja. Hotellin aulassa on taulu, jonka kullanvärisistä nimilaatoista löytyy myös Juurakon ja Lindemanin nimet.
Teksti: Heidi Sommar
