Hyppää pääsisältöön

Ykspihlajan öljyvaraston suurpalo pimensi Kokkolan taivaan

Kokkolan öljysatamassa Ykspihlajassa syttyi tulipalo aikaisin aamulla toukokuussa 1973. Tuli valtasi nopeasti koko varastoalueen ja polttoainesäiliöiden roihuava palo oli yksi Suomen tuhoisimmista.

Esson varastoalueella Ykspihlajan öljysatamassa oli polttoainetta useita satojatuhansia litroja. Kun palo syttyi aamuyöllä 23.5.1973, se levisi nopeasti roihuten kymmenmetrisin liekein.

Kokkolassa ei ollut omasta takaa erikoiskalustoa tällaisen palon sammuttamiseen ja palokuntia saapui paikalle Vaasaa, Seinäjokea ja Oulua myöten. Vaahtonesteitä kuljetettiin Kokkolaan ympäri maata maanteitse ja lentokoneilla. Vaahtosammutteen purkamisesta lentokoneesta Kokkolan lentokentällä on tallella mykkää uutiskuvaa.

Tuhoisasta tulipalosta on uutiskuvituksen lisäksi Ylen arkistoissa säilynyt kaksi radiojuttua. Ensimmäisessä radiouutisessa toimittaja Risto Pohjanpalo raportoi palopaikalta. Toisessa radiokoosteessa kuullaan raportoinnin lisäksi palopäällikkö Sulo Ölanderin, Esson edustajan tuomari Usko Santavuoren, palomestari Kari Ölanderin, palotarkastaja Matti Sinisalon ja palomestari Wikströmin haastattelut.

Uutissähkekuvituksessa nähdään tulipalosta taivaalle nouseva monikymmenmetrinen savupatsas ja seurataan Kokkolan lentokentällä vaahtosammutetynnyreiden purkamista lentokoneesta.

Kokkolassa sijaitsi myös useiden muiden öljy-yhtiöiden varastoja ja asiantuntijoiden mukaan minkä tahansa muun varastoalueen palo olisi ollut vieläkin hankalampi. Esson polttoainevaraston tulipaloa sammutettiin kaksi vuorokautta ja palopaikkaa jälkivartioitiin vielä viikon verran.

Suurpalosta tuli Kokkolassa yleisönähtävyys ja roihuavia liekkejä tultiin katsomaan sankoin joukoin, myytiinpä yleisölle kojusta nakkeja ja makkaraakin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto