Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Enjoy. Agricola.

Pasi Heikura Agricola-patsaan edessä
Pasi Heikura Agricola-patsaan edessä Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi mikael agricola

Hyvää koulutietä, ekaluokkalaiset! Kun pänttäätte lukutaitoa aapisistanne, muistakaa, että tasan 471 vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen lukemisen oppikirja, Mikael Agricolan laatima ABC-kirja.

ABC-kirja oli myös ensimmäinen kirja, jonka Agricola kirjoitti suomeksi. Ja mikäs siinä, onhan kirja, joka opettaa ihmisiä lukemaan hyvä kirja kirjakielen laatijankin ensi teokseksi. Seuraava suururakka, Uusi Testamentti, ilmestyi viisi vuotta myöhemmin, joten aikaa lukemaan opettelemiselle riitti.

Uskonto on näytellyt tärkeää roolia monen kielen kirjakielen synnyn historiassa. Itänaapurissamme venäjän kirjakieli syntyi jo 800-luvulla, kun apostolit Kyrillos ja Methodios kehittivät slaaveille kirjoitettavan kielen käännytystyön rivakoittamiseksi. Eestissä homman hoitivat uskonpuhdistuksen innoittamina saksalainen Simon Wanradt ja tallinnalainen Johann Koell, jotka julkaisivat vuonna 1535 saksalais-vironkielisen Katekismuksen.

Ruotsista sentään löytyy ennen kristinuskon tuloa kirjoitettua aineistoa. Mutta nämä merkinnät ovat riimukirjoitusta; latinalaisin kirjaimin kirjoitetun niin sanotun vanhan ruotsin kirjakielen synty perustuu länsinaapurissamme roomalaiskatolisen kirkon saapumiseen 1200-luvulla. Modernimpi uusi ruotsi lähti syntymään kolme sataa vuotta myöhemmin, kun Kustaa Vaasa innostui uskonpuhdistuksesta ja kirjapainotaidosta ja määräsi Raamatun käännettäväksi kokonaan myös ruotsiksi. Uusi testamentti ilmestyi 1526 ja Raamattu vuonna 1541. Tämä Laurentius Andreaeksen ja veljesten Laurentius ja Olaus Petrin raamatunkäännös oli niin kestävää tekoa, että se oli Ruotsissa pienin korjauksin käytössä vuoteen 1917 saakka.

Miten vankkaa tekoa oli Mikael Agricolan kehittelemä suomen kirjakieli? Ymmärrämmekö me Agricolan tekstejä, ymmärtäisikö Agricola meitä nykysuomalaisia? Kielentutkija, sanakirjamies, filosofian lisensiaatti, eläkeläinen ja Bibliophilos-lehden päätoimittaja Raimo Jussila kertoo.

Esitetty syyskuussa 2013.

Bibliofilien seura

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri